Olet täällä

Ajankohtaista

Nykyaikaisten ikkunoiden huurtuminen on ollut esillä mediassa melko näyttävästi viime päivinä. Uutisoinneissa on kerrottu energiatehokkaiden ikkunoiden ulkolasien ulkopintojen huurtuvan tietyissä olosuhteissa jopa päiväkausiksi. Kuluttaja jää käsitykseen, ettei huurtumisongelmalle ole mitään tehtävissä. Huurtuminen ei ole tullut yllätyksenä suomalaiselle ikkunateollisuudelle. Ikkunan ulkolasin ulkopinnan huurtumisherkkyys riippuu ikkunan lämmöneristävyyskyvystä. Mitä energiatehokkaampi ikkuna, sitä herkempi se on huurtumaan. Käytännössä kaikissa nykyään valmistettavissa normitason vaatimukset täyttävissä ikkunoissa esiintyy huurtumista sopivissa olosuhteissa.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo Suomen talouden kasvuodotusten perustuvan edelleen vahvasti metsäteollisuuteen ja puun uusiin kaupallisiin käyttömuotoihin biotaloudessa ja puutuotealalla. - Nyt tuleekin panostaa vahvasti puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että globaalin metsäteollisuutemme rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä, muistuttaa Häkämies.
Vuoden 2014 Puupäivää vietetään to 27.11.2014 Wanhassa Satamassa. Haluatko yhteistyökumppaniksi/näytteilleasettajaksi Puupäivään? Liittessä vuoden 2014 Näkymisvaihtoehdot ja hinnat . Ota yhteyttä ja varaa paikkasi Henni Rousulta, puh (09) 6865 4517, henni.rousu@puuinfo.fi . Puupäivään vuonna 2013 ilmoittautui yli 1300 osallistujaa! Tutustu tapahtuman nettisivustoon www.puupaiva.com .
Vuoden 2013 Puupalkinnon saa Suomen luontokeskus Haltia, jonka on suunnitellut Arkkitehdit Lahdelma & Mahlamäki.
Vuoden 2013 puutavarakauppiaaksi valittiin tänä vuonna myyntipäällikkö Timo Kokkonen (54) Puumerkki Oy:n Honkalahden toimipisteestä. Palkinnon myöntää Suomen Puutavara- ja Rakennustarvikekauppiasyhdistys SPY ry. Vuoden Puutavarakauppias valittiin nyt jo 18. kerran.
Puurakentaminen on nosteessa ja puurakennusten kerrosluku kasvussa. Nyt jos koskaan puurakentamisella on näytön paikka.
- Nyt on puurakentamisessa vipinää, sanoo Lakea Oy:n aluepäällikkö Jouni Liimatainen Seinäjoella valmistumassa olevan kuusikerroksisen puukerrostalon harjannostajaisissa. Seinäjokisella kuntien omistamalla rakennuttajayhtiö Lakea Oy:llä on 1500 asunnon tonttikanta tulevalle kahdelle vuodelle. Uusia puukerrostalohankkeita on vireillä mm. Jyväskylään, Kuopioon, Vaasaan ja Kokkolaan. Tämän lisäksi yhtiö rakentaa samalla CLT- tekniikalla palvelutaloja eri puolelle Suomea. - Vipinää on niin paljon, että joudumme hidastamaan seuraavien kohteiden toteutusaikataulua, koska emme saa tarpeeksi elementtejä niiden toteuttamiseen, sanoo Liimatainen. Kapasiteettipulasta johtuen joudumme rakennuttamaan Jyväskylän noin 150 asunnon kohteen kolmessa eri vaiheessa kuuden kuukauden välein. Eiköhän tämä nopeasti kasvanut kiinnostus puurakentamista kohtaan lisää kiinnostusta CLT- tuotannon aloittamiseen Suomessa, toivoo Liimatainen.
Euroopan sahoilla on vaikeuksia sisäisen kysynnän heikkouden takia, mutta sahatavaran vienti EU:n ulkopuolelle on kasvussa. Eurokriisistä seurannut rakennusteollisuuden lama heijastuu voimakkaasti saha- ja puutuoteteollisuuteen, minkä tuotteiden käyttö on ollut laskussa viimeiset neljä vuotta. Euroopan Sahateollisuuden Keskusjärjestön EOS: n suomalainen pääsihteeri Kimmo Järvinen katsoo, että EU on teollisuuspolitiikassaan unohtanut sahateollisuuden ongelmat. - Kun sahateollisuus ja rakentaminen on Euroopassa lamassa, Japani, Kiina ja Yhdysvallat vetävät puutavaraa enemmän kuin on tarjolla. Puutavaralle on maailmalla vahva kysyntä ja nyt voisimme viedä enemmän jos saisimme metsästä raakapuuta jalostettavaksi. Järvinen toivoo EU:n edistävän raakapuun liikkuvuutta, puuttuvan Kiinan tuontitulleista johtuviin kasvaviin raakapuun ostoihin ja markkinoita vääristävään energiapuun tukeen, mikä ohjaa puuraaka-ainetta alhaisen jalostustasteen energiakäyttöön eikä pidemmälle jalostettuun sahateollisuuden käyttöön.
Metsä Group lehdistötiedote 18.11.2013 Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Woodin Vilppulan uudistettu saha vihittiin käyttöön tänään 18.11.2013. Noin 30 miljoonan euron investoinnilla sahalle rakennettiin uusi sahansyöttö, sahalinja ja tuorekäsittelylinjat. Uudistetun sahan hyötyjä ovat aiempaa parempi tuotantotehokkuus ja kyky vastata erilaisiin asiakastarpeisiin. Sahalinjan vihki käyttöön elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.
Koskisen Oy on investoinut Vierumäellä sijaitsevaan taloteolli­suusyksikköönsä. Tammikuussa käyttöönotetulla isojen puura­kenteiden tuotantoon erikoistuneella linjalla valmistettiin mm. Suomen suurimman puukoulun seinäelementit. Koskisen taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen kertoo käyt­töönotetun ”Jättielementtilinjan” takaavan rakentamiseen nopeutta ja laatua.
Aalto-yliopiston tutkijan Matti Kuittisen mielestä ympäristöystävällisestä rakentamisesta tulisi tehdä houkuttelevin rakentamisen muoto verotuksen keinoin. Kuittinen esitteli rakentamisen hiilipäästöjä koskevan tutkimuksen tuloksia Euroopan Parlamentissa pidetyssä seminaarissa. Seminaarin järjestelyissä mukana olleen Puuinfon ja Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Viljakaisen mukaan puutuotealan tavoitteena on rakentamisen ympäristövaikutusten alentaminen. Tätä voidaan edistää rakentamisen materiaalien alkuperän, kestävyyden ja laillisuuden osoittamisen kautta sekä kaikkien materiaalien pakollisilla ympäristöselosteilla.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen patistelee rakennusteollisuutta kehittämään uusia innovaatioita ja konsepteja massiiviseen vanhojen kerrostalojen korjausurakkaan. Korjausvelan suuruudeksi koko rakennuskannan osalta on arvioitu jopa yli 30 mrd €. Siitä noin pari miljardia, jää kuntien vuokrataloyhtiöiden vastuulle Kietäväinen arvioi. - Tämän hoitamiseen tarvitaan toimivia rakentamisen innovaatioita ja ennen muuta markkinointia ja tietoa korjausrakentamisen ratkaisuista. Tässä kuntien rahoitustilanteessa joudutaan miettimään myös uusia rahoitusmalleja, koska perinteisillä keinoilla ei urakasta selvitä.
Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas toivoo Euroopan Parlamentin hyväksyvän komission valmisteleman EU:n yhteisen metsästrategian. - Parhaimmillaan siitä voi tulla suojakilpi ja työkalu eurooppalaiselle metsäpolitiikalle, kun muut toimialat joutuvat omassa toiminnassaan ja säätelyssä ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsätalouden näkökulmat. Siksi Suomen kannattaa olla ajamassa tätä yhteistä metsästrategiaa, painottaa Kangas.
Rakennusliike Reposen Vantaan Kivistön Asuntomessuille 2015 rakennettava puukerrostalo on valittu Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin järjestämän rakennuksen hiilijalanjälkeä mittaavan kilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle. Puukerrostalokohteen rakennuttajina ovat TA-asumisoikeus Oy ja Suomen Vuokrakodit.
Palomääräysten tiukentuminen johti runkomateriaalin vaihtumiseen teräksestä puuhun. Huittisten Laatuauto Oy:n laajennushankkeessa teräsrunko vaihdettiin puurungoksi kohteen paloluokan muuttumisen vuoksi. - Hankkeen laajuus edellytti P2-paloluokkaa, mikä saavutettiin vaihtamalla runkorakenne liimapuuksi, kertoo rakennusinsinööri Petri Saarimaa Huittisten Ryhmärakentajat Oy:stä. Saarimaan mukaan vaihdon myötä paloturvallisuusluokka parani, rakentamisen aikataulu lyheni ja kustannukset alenivat. Huittisten Laatuauto Oy:n toimitusjohtaja Tommi Setälän mukaan yhtiö sai edullisemman tarjouksen tiukemmilla palomääräyksillä. - Olihan se yllättävää, kun teräs vaihtui puuhun, paloluokka parani ja me saamme hallin halvemmalla.
Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin järjestämän Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo -kilpailun voittajat julkistettiin Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika ERA17 -vuosipäivässä 24.10.2013. Rakennusliike Reposen Vantaan asuntomessujen puukerrostalokortteli ylsi jaetulle 1. sijalle Järvenpään Mestaritorpan kanssa ja Joensuun Elli sai kunniamaininnan.
Rakentamisen puuelementtejä valmistavan Teeri-Kolmio Oy:n toimitusjohtaja Pauli Parviainen pitää taloyhtiöiden ja kuntien hidasta päätöksentekoa peruskorjaushankkeiden toteutumisen esteenä. - Ongelmana on myös tiedon puute. Taloyhtiöissä ja kunnissa ei tunneta tarpeeksi elementtirakentamisen mahdollisuuksia vanhojen betonikerrostalojen energia- ja julkisivukorjauksissa. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoituksen saanti on osoittautunut vaikeaksi peruskorjauksiin, vaikka juuri niitä ARA:n pitäisi tukea, muistuttaa Parviainen. Parviainen pitää Suomessa toteutettuja julkisivu- ja energiakorjaushankkeita erittäin onnistuneina. - Esimerkiksi Riihimäen Peltosaaren hankkeessa saavutettiin merkittävä energiansäästö ja talon arvon nousu, sanoo Parviainen.
Pudasjärven kaupunki päätyi valitsemaan vastikään valmistuneen uuden päiväkotinsa rakennusmateriaaliksi ekologiseksi tiedetyn massiivihirren. Päätökseen vaikuttivat myös kaupunkien kiinteistöjä usein vaivaavat sisäilmaongelmat, jotka hirren avulla halutaan jatkossa välttää.
Vuoden 2013 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu. Tutustu ehdokkaisiin ja äänestä suosikkiasi!
Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä ehdottaa katkeamattoman kuivaketjun tuomista rakentamisen ketjuun ja logistiikkaan. - Kun ihmiset vaativat elintarvikkeilta katkeamatonta kylmäketjua, samanlaista kuivaketjua tulee vaatia rakentamisessa, kun siinä on kyse isoista taloudellisista arvoista. Varsinkin tiiviissä rakentamisessa kuivaketjun toteutuminen on lopputuloksen kannalta välttämätöntä, muistuttaa Seppälä. Puurakentamisessa koko rakentamisen prosessin hallinta perustuu Seppälän mukaan puutuoteosien teolliseen valmistukseen kuivissa tehdastiloissa ja logistiikan hallintaan tehtaalta asennukseen siten, ettei kuivaketju pääse missään vaiheessa katkeamaan. Seppälä toisi ammattimaiseen kerrostalorakentamiseen pientalorakentamiseen mallin, missä taloja tehdään kokonaisvastuun pohjalta avaimet käteen -periaatteella.
Suomen lähiöiden kerrostaloissa on seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000. - Lähiöiden kunnostus on yhtä iso ponnistus kuin sodan jälkeinen jälleenrakentaminen, vertaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston dosentti, lehtori Anu Soikkeli . Soikkeli koordinoi Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmaan kuuluvaa kolmivuotista hanketta, jossa lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen kehitetään käyttäjä- ja liiketoimintalähtöistä korjauskonseptia.
Syksyllä 2012 Metlassa vieraili joukko University of East Londonin arkkitehtiopiskelijoita, jotka olivat opintomatkalla tutkimassa suomalaista puuarkkitehtuuria ja puun käyttöä rakennusmateriaalina. He halusivat leikkimielisenä harjoitustyönä suunnitella Metsäntutkimuslaitokselle uuden pääkonttorin. Metla otti haasteen vastaan ja antoi opiskelijoille speksit: millaisia tiloja Metsäntutkimuslaitoksen päätoimipisteessä tarvittaisiin.
"Meillä on jo kiire kääntää elämäntapamme ympäristön kestokyvyn mukaiseksi. Mitä kauemmin jatkamme business-as-usual -linjaa, sitä varmemmin ilmastonmuutos lähtee lapasesta. Ja sitä varmemmin myös kestävän kehityksen markkinoista hyötyy joku muu kuin suomalainen yritys. Ilmastomyönteisistä puutuotteista voisi tulla Suomen uusi sampo." Näin toteaa tutkija Matti Kuittinen Lastuja-blogissa, lue koko blogikirjoitus .
Metsä Groupin toimistorakennus, Metsätapiola, voitti sarjansa Saksan muotoiluinstituutin järjestämässä Iconic Awards -kilpailussa. Metsätapiolan suunnitellut Helin & Co -arkkitehtitoimisto voitti palkinnon toimistoarkkitehtuurisarjassa. Tuomariston mukaan rakennuksen erikoisuuksia ovat henkilöstöruokalaan kehitetyt innovatiiviset puurakenteet sekä työtilojen erikoiset tilaratkaisut työnteon siirryttyä avokonttoreihin, mikä heijastuu myös rakennuksen julkisivussa. Metsätapiola on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Metsä Groupin yhdessä omistama kiinteistöyhtiö Espoon Tapiolassa.
Serlachius-museo Göstan laajennusosa Mäntässä on noussut harjakorkeuteensa. Museolaajennus valmistuu ensi keväänä. Puurakenteisen museolaajennuksen rakennustöissä on kehitetty uusia, innovatiivisia ratkaisuja puun, betonin ja lasin liittämiseksi toisiinsa. Vastaava mestari Markku Kokkonen pääurakoitsijana toimivasta Jämsän Kone- ja Rakennuspalvelusta myöntää, että taidemuseo on erittäin haastava rakennuskohde.
”Suomalainen puukerrostalo – Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen” -teos on puukerrostalorakentamisen käytännönläheinen opas. Kirjassa keskitytään 3–8-kerroksisiin puurunkoisiin ja puujulkisivuisiin asuinkerrostaloihin ja työpaikkarakennuksiin. Kirja soveltuu oppikirjaksi rakennusalan opetukseen laajasti eri oppiasteilla ja myös aikuiskoulutukseen antaen laajat perustiedot puukerrostalo-rakentamisesta. Kirja on hyödyllinen tietolähde myös alalla jo toimiville.
Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa 1960-1970 -luvuilla rakennettua lähiöasuntoa, jotka vaativat energiatehokkuuden parantamista ja peruskorjausta. Asuntoministeri Pia Viitanen , sd., nostaa lähiöiden kerrostalojen saneerauksen ja viihtyvyyden parantamisen lähivuosien asuntopolitiikan suureksi haasteeksi. kuva: LVM/viestintä - Lähiöissä on kiinni valtava kansantaloudellinen varallisuus, josta on pidettävä huolta. Vanhan rakennuskannan korjaamisessa on päästöjen vähentämisessä uudisrakentamista enemmän voitettavaa. Tulevaisuudessa rakentamisen vähähiilisyyden merkitys kasvaa, kun resurssitehokkuus tulee myös rakentamisen säätelyyn, uskoo Viitanen.
Stora Enso Building and Living yksikön johtajana alkukesästä aloittanut Jari Suominen sanoo yhtiön sitoutuneen tulevaisuuden strategiassaan vahvasti puurakentamisen kehittämiseen. - Puurakentamisen kasvussa on kyse maailmanlaajuisesta trendistä, johon vaikuttavat kaupungistumisesta johtuva suuri rakentamisen tarve ja ympäristötietoisuuden kasvu. Puurakentamisessa kestävä kehitys yhdistyy liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Yhtiö on kehittänyt Itävallassa valmistettaviin CLT-puulevyihin perustuvan rakentamisen konseptin, mikä on saavuttanut Keski-Euroopan rakentamisen markkinassa vahvan aseman. Parhaillaan CLT-tekniikalla rakennetaan kirjastorakennusta Australian Melbournessa. Suomessa on tänä vuonna valmistunut Nuuksion luontokeskus ja lähes sata puukerrostaloasuntoa. Ensi vuonna Suomessa arvioidaan valmistuvan viisisataa CLT:stä rakennettua puukerrostaloasuntoa.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) toivoo Suomen olevan Euroopan johtava vähähiilisen rakentamisen osaaja tulevaisuudessa. Kun rakentaminen ja asuminen tuottavat 40 prosenttia ilmastopäästöistä, Pietikäinen nostaisi rakentamisen ympäristötehokkuuden tulevien EU:n parlamenttivaalien teemaksi. - Ympäristötehokkaassa rakentamisessa on aineksia Suomen uusteollistamiseen. Nyt tarvitaan poliittisilta puolueilta sitoutumista tähän, koska rakentamisen sääntelyssä täytyy olla pitkäjänteisyyttä, muistuttaa Pietikäinen. Yhteiskunnan toimin tulee kannustaa teollisuutta kehittämään uuden ympäristötehokkaan rakentamiseen teknologiaa. Julkisissa hankinnoissa on tuettava parasta mahdollista ympäristölaatua, edistettävä resurssitehokkuutta ja tuettava uusia parhaita käytäntöjä ja innovaatioita. Pietikäinen laajentaisi kotitalousvähennystä ohjauskeinona resurssitehokkaan ja vähähiilisen rakentamisen edistämisessä.
Puuinfo Oy kutsuu suunnittelijoita, rakennuttajia, rakentajia sekä muita rakennetusta ympäristöstä kiinnostuneita tekemään ehdotuksia vuoden 2013 Puupalkinnon saajaksi.
Ekologisen rakentamisen edistäminen ja puubrändin luominen ovat Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisia tavoitteita. Kaupunki pyrkii rakennetun ympäristön laadun nostamiseen ja vahvistamaan imagoaan modernin arkkitehtuurin kaupunkina. Uutta aaltoa kaupungin arkkitehtoniseen ilmeeseen haetaan mm. uusilla energiatehokkuutta ja ekologisuutta korostavilla rakentamisen ratkaisuilla, sitä tukevalla kaavoituksella ja Päijännemaiseman hyödyntämisellä. - Vaikka monilla kaupungeilla on tavoitteena puubrändin luominen, emme yritäkään olla tässä ainutlaatuisia, mutta omaleimaisia kylläkin, sanoo kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen . Haluamme erottautua arkkitehtuurilla. Tuomme puuta rakentamiseen ja rakennamme puukerrostaloja siksi, että puun käyttö on osa meidän uutta arkkitehtonista ilmettä ja palvelee tukevaisuuden kaupunkikuvaa.
Lämpömuovattava UPM Grada -puumateriaali on näyttävästi esillä Habitaressa huonekaluvalmistaja Pedron messuosastolla 6e111. Kaikissa Pedron osaston uusissa muotopuristeissa on käytetty UPM:n kehittämää ekologista ja helposti muotoiltavaa puumateriaalia. Habitare on Suomen suurin huonekalu- ja sisustusmessu, joka järjestetään Helsingissä 18-22.9.2013.
Stora Enso ja SRV aloittavat Helsingin Jätkäsaareen nousevan Wood City -puukaupunkikorttelin rakentamisen asuinkerrostaloista, jotka valmistuessaan ovat Suomen korkeimmat puukerrostalot. Kahdeksankerroksisiin asuintaloihin valmistuu yhteensä 98 ARA-rahoitteista vuokra-asuntoa, ja niiden rakentamisen on määrä alkaa asemakaavan vahvistamisen jälkeen keväällä 2014. Rakennukset on suunnitellut koko Wood City -korttelin arkkitehtuurikilpailun voittanut Arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit, ja asuintalojen rakennuttajana toimii Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT.
Puuinfo on avannut uuden tuote-esittelysivuston, www.woodproducts.fi , puutuotteiden kansainväliseen markkinointiin.
Saha- ja puutuoteteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavien politiikkatoimien yhteisvaikutus on selkeästi edullisin Saksassa. Suomen politiikkaympäristö näyttää puolestaan Ruotsia paremmalta. Nämä johtopäätökset sisältyvät Pöyry Management Consulting Oy:n selvitykseen, jossa vertailtiin Suomen saha- ja puutuoteteollisuuden toimintaympäristöä keskeisimpiin kilpailijamaihin. Metsäalan strategisen ohjelman tilaama selvitys julkistettiin 3.9.2013 Helsingissä.
Kilpailun, avoimen standardin ja yhteensopivien runkorakenteiden puute on laajamittaisen puurakentamisen suurin este tällä hetkellä, sanoo Opiskelija-asunnot Oy:n Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. - Kun kaikki kehittävät ja varjelevat omia järjestelmiään, rakennuttaja ei voi aidosti kilpailuttaa kohteita puuosatoimittajilla. Puurakentaminen etenee vain, jos puuosatoimittajat sitoutuvat aidosti yhteensopiviin runkorakenteisiin. Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläisen mielestä puurakentamisen RunkoPES on nykyisellään teoreettinen, koska eri valmistajien elementtejä ei voi käyttää ristiin. - Jos avoin järjestelmä saataisiin toimivaksi, voisimme hyödyntää kaikkien toimittajien parhaita ominaisuuksia. Nykyisin mennään järjestelmä edellä, jolla on vain yksi toimittaja. Mitä se semmoinen kilpailu on, kysyy Hämäläinen.
Puurakentaminen tarvitsee toimivat standardit. Elleivät ne toimi käytännössä, puurakentamisen muut edut jäävät saavuttamatta ja läpimurto tapahtumatta, sanoo A-Insinöörit Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja vt. toimitusjohtaja Heikki Käkönen. Vaikka puullakin on RunkoPES, sitä ei ole saatu vielä toimivaksi käytännössä, koska kaikki puuosavalmistajat kehittävät omia järjestelmiään. Rakennusneuvos Seppo Mäkisen mielestä puurakentaminen ei ole vielä löytänyt asemaansa ammattimaisessa teollisessa rakentamisessa. - Puu hakee vielä paikkaansa. Siitä on kehitetty liian vaikeita ratkaisuja, joita ei voi monistaa, sen hintakilpailukyky ei ole ollut riittävä ja osaamisvajetta on kaikissa puurakentamisen vaiheissa.
Vähähiilisestä energiatehokkaasta rakentamisesta voidaan kehittää vientituote, uskoo elinkeinoministeriön Cleantech-ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio. - Koska rakentaminen kuluttaa paljon uusiutumattomia luonnonvaroja, lisäämällä kotimaisen, paikallisen ja uusiutuvan ympäristöystävällisen raaka-aineen käyttöä rakentamisessa voidaan merkittävästi pienentää rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, muistuttaa Pantsar-Kallio. Uusiutuvilla materiaaleilla voidaan saavuttaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Puun kaltaisilla uusiutuvilla materiaaleilla voidaan rakentamisessa korvata energiaintensiivisiä materiaaleja kuten terästä, alumiinia, betonia ja muovia. Valtioneuvoston kesäkuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa tulee edistää kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä käyttöönottoa myös rakentamisessa. Tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia rakennusten koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon.
Pientalojen energiaremontointiin haetaan ratkaisua Tekesin rahoittamalla renZERO TM -konseptilla Suomessa on yli puoli miljoona ennen 1980-lukua rakennettua pientaloa, jotka tarvitsevat energiaremontin seuraavan viiden vuoden kuluessa*. Omakotitalon remontointi useita energialuokkia alkuperäistä paremmaksi on kuitenkin haasteellista ja valmiita konsepteja ei ole markkinoilla. Tekesin rahoittamassa ja VTT:n tutkimassa renZERO TM -hankkeessa on etsitty keinoja toteuttaa vanhojen pientalojen energiaremontti, jonka avulla voitaisiin turvallisesti ja kustannustehokkaasti. päivittää vuosikymmenten ikäiset talot liki 0-energiatasoisiksi. Nyt renZERO TM -hanke on edennyt pilotointivaiheeseen.
- Hirsitalo on Suomen rakennusteollisuuden tunnetuin brändi, muistuttaa Hirsitaloteollisuuden asiamies Seppo Romppainen. Vaikka Japanin vienti on vähentynyt parhaista vuosista, se on kuitenkin nyt osoittanut piristymisen merkkejä. Vientimaista vahvoja ovat lisäksi entiset Itä-Euroopan IVY- maat, etenkin Venäjä, missä on ollut vahvaa hirsirakentamisen kulttuuria sekä Ranska. Vaikka Venäjän oma hirsitalotuotanto on myös vahvassa kasvussa, kysyntää Suomessa tehdyille laadukkaan maineen omaaville tuotteille riittää. Romppaisen mielestä myös rakentamisen uudet energiatehokkuussäädökset ovat olleet myönteinen asia hirsirakennusteollisuudelle, jonka tuottajat ovat pääosin CE- merkinnän piirissä. - Puu on uusiutuvana luonnonmateriaalina yleisesti tunnustettu kaikkein ekologisimmaksi rakennusmateriaaliksi, joka on vastaus myös home-ongelmiin, sanoo Romppainen. Massiivipuun pitkäikäisyys, kodinomaisuus ja rakennusten hyvä sisäilman laatu kiinnostavat myös päiväkoteja ja kouluja rakennuttavia kuntia. Lähes 300 miljoonan euron vuosimyyntiä tekevä hirsitaloteollisuus on viime vuosina saanut kasvavassa määrin julkisia rakennuksia koskevia tilauksia sekä kotimaasta että ulkomailta. Päiväkoteja on toimitettu muun muassa Ranskaan ja Japaniin.
Osaamisen ja tiedon puute hidastaa laajamittaisen teollisen kerrostalorakentamisen etenemistä Suomessa. Puukerrostalorakentamisen esteistä ja mahdollisuuksista väitellyt Ijäs katsoo rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten kokevan puukerrostalorakentamisen edelleen koerakentamisena kun käytännön kokemuksia ei ole päästy siirtämään kohteesta toiseen. Myös kuntien rakennusvalvonnan ennakoimattomuuden ja puurakentamisen järjestelmien tuntemattomuuden koetaan lisäävän puurakentamisen taloudellista riskiä. Haastattelututkimukseen perustuvassa väitöksessä kartoitettiin rakennus- ja kiinteistöalan eri sidosryhmien asenteita puukerrostalorakentamista kohtaan. Ijäksen tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä puukerrostalojen rakentamiselle tunnistamalla puurakentamista kohtaan esiintyviä esteitä ja mahdollisuuksia.
Flow Festivalin kävijät saavat tänä vuonna tutustua täysin uudistettuun samppanjabaariin. Baarin lattiassa ja seinissä käytetään UPM ProFin kierrätysmateriaalista valmistettua puumuovikomposiittia. Festivaalialueella sijaitseva Champagne Bar & Lounge -samppanjabaari kattaa noin 190 neliömetriä. Suorakulmaiseen kolmioon perustuvassa lattiassa yhdistellään yönmustaa ja lumensinistä UPM ProFi Deck -terassilautaa. Baarin seinät päällystetään UPM ProFi Facade -ulkoverhouslaudalla. Myös 40-metrisen baaritiskin pinta on komposiittia.
Kerrostalon rakennusmateriaalien merkitys kasvihuonepäästöjen tuottajana on 50 vuoden tarkastelussa samansuuruinen kuin lämmityksen osuus. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan rakentamisen materiaalivalinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastopäästöihin. Uudisrakentamisessa tulisikin käyttää mahdollisimman paljon kierrätettävää materiaalia. Rakentamisen energiatehokkuuden parantaminen lisää materiaalien suhteellista osuutta rakennuksen elinkaarenaikaisista päästöistä. - Perusteet rakennusmateriaalien huomioimiseen uudisrakentamisen ohjauksessa ovat olemassa, sanoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. Alkuun voidaan lähteä pilottikohteista ja siitä, että julkiset rakennuttajat vaatisivat tietoa rakennuttamiensa kohteiden rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä. Hakaste uskoo hiilijalanjälkimittauksen tulevan tulevaisuudessa energiatodistuksen tavoin asuntokauppaan.
Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijaryhmä suunnitteli ja rakensi mahdollisimman pienen omakotitalon Hyvinkään asuntomessuille. Piiri-talo on moduuleista koostuva asunto, joka laajenee asukkaan tarpeiden mukaan. Pienin malli on vain 11 neliömetrin kokoinen ja koostuu kahdesta moduulista. Moduuleja lisäämällä voidaan taloa laajentaa jopa vierashuoneella ja saunalla.
Lammin Ikkuna Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Hoppania toivoo ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä yhteiskunnan korjausrakentamiseen kohdistamiin tukitoimiin. - Nykyiset korjausavustukset ovat kausiluontoisia hätäpaketteja ja ne nostavat hetkellisesti kysyntää. Kun rahat on loppu, loppuu korjaustoiminta kun taloyhtiöt jäävät odottamaan uusia avustuksia, kuvailee Hoppania. Valmistavan teollisuuden kannalta Hoppania pitää kotitalousvähennysjärjestelmää parhaana mallina, koska se jakaa korjausrakentamisen hankkeet ajallisesti tasaisemmin. - Avustukset heiluttavat nyt markkinoita eivätkä markkinat voi hyödyntää niitä täysimääräisesti. Hoppania muistuttaa eurokriisin heijastuvan nyt myös yritysten kiristyneeseen käyttöpääomahuoltoon. - Vaikka yritys näyttäisi hyvää tulosta ja paksua tilauskirjaa, käyttöpääoman saanti on vaikeutunut. Fair-play meininki pankkien kanssa on mennyttä, ravistelee Hoppania pankkeja. Hoppania on myös huolissaan Venäjän hitaudesta keventää tuontimuodollisuuksia WTO-jäsenyyden mukaisiksi. - Venäjällä on paljon vientipotentiaalia ikkuna- ja oviteollisuudelle varsinkin laadultaan arvokkaimmissa tuotteissa, mutta se on haasteellinen markkina. Välikäsiä on paljon eivätkä maahantuontimuodollisuudet ole Venäjän WTO-jäsenyyden myötä vähentyneet.
Metsäteollisuus ry.n toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää eurokriisin ratkaisemista suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden selviytymiskysymyksenä. - Kun puolet viennin arvosta tulee euromaista, on selvää että eurokriisin ratkaiseminen on alan tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys. Meillä on varsinkin paperiteollisuuden tuotteissa mediamurroksen seurauksena suuria haasteita, jotka ovat osin rakenteellisia ja osin suhdanteista johtuvia. Vastaavasti meillä on vahvaa kysyntää pitkäkuituiseen selluun, pakkaus- ja puutuotealan tuotteisiin, muistuttaa Jaatinen. Jaatinen uskoo puurakentamisen kasvun avaavan uusia vientimahdollisuuksia ja toivoo elinkeinoministeriön käynnistämille puurakentamisen edistämistoimille jatkoa. - Näitä tarvitaan uuden markkinan edellytysten luomiseksi, varsinkin kun kyseessä on vientiin suuntautuvan ympäristölähtöisen tuotteen kehittäminen, sanoo Jaatinen.
Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen toivoo suomalaisilta puusiltojen valmistajilta lisää aktiivisuutta ja tyyppisiltoja vaihtoehdoiksi sillanrakentamiseen. - Kun ympäristövaikutusten arviointi tulee mukaan siltojenkin rakentamiseen, puusillat voisivat tulla nykyistä vahvemmin perussiltasuunnittelun vaihtoehdoksi osana kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta, uskoo Vehviläinen. Suomen johtavan puusiltarakentajan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra kertoo yhtiön kehittävän parhaillaan tyyppisiltoja ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. - Tavoitteena on tarjota tyyppisiltoja, niin jokaista kohdetta ei tarvitse suunnitella erikseen. Tämä toivottavasti parantaa puusiltojen mahdollisuuksia nykyiseen verrattuna, kun puu on jo lähtökohtaisesti useimmiten suljettu pois tarjouskilpailusta, muistuttaa Kopra. Puuinfo järjestää marraskuussa pidetään Puupäivä-tapahtuman yhteydessä puusiltaseminaarin, johon kutsutaan siltojen suunnittelijoita, valmistajia ja tilaajia.
Rakennusliike Reponen Oy rakentaa Vantaan Kivistössä 2015 pidettäville asuntomessuille Suomen suurimman asuinpuukerrostalon. Koko korttelin rakennusoikeus 11800 m2 on tarkoitus käyttää ja asuinpinta-alaa taloon tulee noin 10 100 m2.
Rakennustuoteasetuksen myötä valtaosalle rakennustuotteita tulee CE-merkintäpakko 1.7.2013 alkaen. Samalla tulee voimaan myös kansallinen tuotehyväksyntälaki ja -asetus, jotka tarjoavat hyväksyntämenettelyitä niille tuotteille, joita CE-merkintäpakko ei koske. Talo-paketille on mahdollista hankkia CE-merkki, mutta se ei ole pakollista. Jos talopakettia ei ole CE-merkitty, on käytettävä tuotteita ja materiaaleja, joilla on CE-merkintä tai kansallinen tuotehyväksyntä.
Suomella on nyt tuhannen taalan paikka. Maailmalla on hurjasti kasvavaa kysyntää ratkaisuille, joilla voidaan vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen.

Sivut

Tilaa syöte Puuinfo Ajankohtaista