Olet täällä

Rakentamisen hiilijalanjälkivertailu - tapaustutkimus

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan säädöspohjaa hiilijalanjäljen huomioon ottamiseksi rakentamisen ohjaamisessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lausunnolla olleen hiilijalanjäljen laskentatyökalun käytettävyyttä sekä sitä, miten materiaali- ja runkovalinnat vaikuttavat rakentamisen hiilijalanjälkeen.

Vertailtavaksi kohteeksi valittiin viisikerroksinen asuinkerrostalo, joka on liikenteelliseltä ratkaisultaan ja asuntojakaumaltaan monipuolinen, tyypillinen suomalainen kerrostalo. Suunnittelun lähtökohtana oli modulaarinen tilaelementtijärjestelmä. Vaihtoehtoina tutkittiin betoni-, puuranka-, massiivipuu- ja hybridirakenteita.

Rakenneratkaisuja pyrittiin soveltamaan kunkin rakentamistavan yleisen käytännön mukaisesti. Valinnoilla pyrittiin hyvään vertailtavuuteen ja siihen, että tulokset myös olisivat kohtuullisesti yleistettävissä. Kohteeseen tehtiin määrälaskenta rakennusosapohjaisesti. Laskennassa otettiin huomioon kunkin rakennustavan erityispiirteet. Elinkaaren aikaisen energiakulutuksen selvittämisessä hyödynnettiin useita eri laskentamalleja ja referenssitietoa. Laskennan perusteella rakennukset kuuluvat A-energialuokkaan (kulutus enintään 75 kWh/m2/vuosi).

Vertailun perusskenaariona pidettiin kaukolämpöön kytkettyä betonirakenteista kerrostaloa (BES), jonka voitaneen katsoa vastaavan nykyistä asuntotuotantoa. Rakennusten käyttöiäksi ympäristöministeriön olettaa 75 vuotta.

Laskennan tekeminen osoittautui huomattavasti oletettua työläämmäksi. Toisaalta, myös hankkeen tulokset olivat huomattavasti ennakko-oletuksia monipuolisemmat.

Tuloksissa eivät niinkään yllättäneet eri runkovaihtoehtojen väliset erot tai se, miten eri materiaalit pärjäsivät vertailussa. Yllättävää oli, kuinka mykistävän suuri merkitys rakennusten käytön aikaisen energiantuotannon päästöillä sen koko elinkaarenaikaisessa tarkastelussa edelleen on huolimatta siitä, että rakennus tehdään energiankulutukseltaan A-luokkaiseksi.

Tähän raporttiin on pyritty tiivistämään koko hankkeen keskeiset tulokset. Mahdollista virheistä vastaavat hankkeen tekijät.

Voit ladata rapostin tästä linkistä.

Aihetta on käsitelty myös Puulehdessä 3/2019.

Haluamme kiittää lämpimästi Marjatta ja Eino Kollin säätiötä hankkeen rahoituksesta ja toivomme sen tulosten olevan hyödyksi työssä rakentamisen hiilijalanjäljen alentamiseksi.