Olet täällä

Artikkelipalvelu

Salzburgin lähistöllä sijaitseva Nussdorfin kunnan päätös korvata vanha kunnantalo uudella puurakenteisella kunnantalolla oli yksimielinen. -Se oli helppo päätös, kun ensin päätettiin purkaa vanha rakennus, jonka tilalle tarvittiin nopeasti uusi kunnantalo. Puu tarjosi lyhyen rakennusajan. Kun vanha purettiin helmikuussa, muutimme uuteen kunnantaloon joulukuun alussa, kertoo pormestari Johann Ganisl.
Itävaltalaisella Kuchlin kunnalla on pitkä suhde metsään ja puun käyttöön rakentamisessa. Alppien kainalossa olevan kunnan alueella on paljon metsää ja sen varaan syntynyttä vanhaa puunjalostusteollisuutta ja puualan oppilaitoksia kuten sahateollisuuteen erikoistunut ammattikoulu ja puunjalostuksen ammattikorkeakoulu. Kunta onkin tehnyt periaatepäätöksen puun käytöstä julkisessa rakentamisessa sen paremman laadun, hyvän sisäilman ja ympäristötekijöiden vuoksi.
Itävallan pääkaupunki Wien kasvaa 40 tuhannella asukkaalla joka vuosi. Kaupunki joutuu vastamaan kasvuun asuntorakentamisen lisäksi uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisella. Kaupunki on rakennuttanut tämän vuoden aikana kolme puukoulua ja lisää uudisrakennuksia ja koulujen laajennuksia on tulossa.
Frankfurt am Mainissa on toteutettu massiivipuisista tilaelementeistä useita kouluja ja parhaillaan rakennetaan elementeistä 2000 oppilaan koulua. Puuelementit valittiin rakentamisen materiaaliksi kaupunkisuunnittelutoimiston päällikön Harald Heuserin mukaan nopeuden ja muista kouluista saatujen hyvien kokemusten perusteella.
Hannoverin kaupunki oli kaksi vuotta sitten saman ongelman äärellä kuin moni muukin saksalainen kaupunki; kaupunkiin oli tullut tuhansia pakolaisia, jotka piti pystyä majoittamaan nopeasti. Aiemmin Hannoverissa kaupunki oli rakennuttanut pakolaiskeskuksia teräkonteista, jotka voitiin käytön jälkeen siirtää muualle ja muuhun käyttöön.
Hampuriin on valmistunut 370 opiskelija-asuntoa käsittävä puurakenteinen Woodie-kerrostalo, mikä on tällä hetkellä suurin puurakennus Euroopassa. Rakennus toteutettiin esivalmistetuista massiivipuuelementeistä, jotka itävaltalainen Kaufmann Bausysteme valmisti ja varusteli talotekniikkaa ja kalusteita myöten asennusvalmiiksi.
Puuinfo julkaisee syksyn aikana eurooppalaista puurakentamista käsittelevän laajan artikkelisarjan, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja on jatkoa viime talven aikana julkaistuille artikkeleille, joiden tavoitteena oli tehdä tunnetuksi sellaisia puurakentamisen hyviä käytäntöjä, joista oppimalla ja joita soveltamalla puurakentamisen kilpailukykyä voitaisiin parantaa myös Suomessa.
Vuoden verran puurakentamisen ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriössä toiminut Petri Heino näkee puurakentamisessa kasvua ja myönteistä kehitystä. - Teollisen ja julkisen puurakentamisen kasvu, tuoteosien valmistukseen erikoistuneiden yritysten määrän lisääntyminen ja puurakentamista edistävä rakentamisen säädösuudistus, luettelee Heino myönteisen kehityksen merkkejä. Hallitus edistää puurakentamista osana biotalouden kehittämistoimenpiteitä ja ilmastopolitiikkaa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä puurakentamisen nostaminen hallituksen biotalousstrategian kärkeen on ollut hyvä valinta. – Puurakentamiselle asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita ja siinä on edetty monin tavoin. Puurakentamisen esteitä on raivattu normeja uudistamalla, osaaminen on vahvistunut ja teollinen valmistus laajentunut uusien yritysten ja tuotteiden myötä.
Sveitsiläinen puurakentamisen pioneeri, insinööri Hermann Blumer on palkittu merkittävällä eurooppalaisella puutuoteteollisuuden Schweighofer-palkinnolla. Pitkästä elämäntyöstä puurakentamisen kehittäjänä palkittua Blumeria voidaan pitää modernin teollisen puurakentamisen uranuurtajana. Blumer tunnetaan erityisesti suurten puurakenteiden tappivaarnaliitostekniikan kehittämisestä, minkä lisäksi hänen uralleen mahtuu paljon myös muita merkittäviä edelleen käytössä olevia puurakentamisen innovaatioita. Schweighofer Prize 2017 palkinto julkistettiin 20.6. Wienissä järjestetyssä tilaisuudessa.
Keväällä 2017 päättyneen Vaativien puurakenteiden suunnittelu -koulutukseen (Vaapu) osallistui 31 rakennesuunnittelijaa 24 eri suunnittelutoimistosta. Palautteen mukaan koulutus palvelee hyvin käytännön suunnittelutyötä. Tähän mennessä kolmella pidetyllä Vaapu-kurssilla on täydennyskoulutettu yli sata suunnittelijaa. Seuraava koulutusjakso alkaa syksyllä. Koulutukselle olisi tarvetta myös jatkossa, koska hakijoita on ollut melkein kaksi kertaa enemmän kuin mitä kurssille mahtui.
Ranskan puutuoteala on asettanut tavoitteeksi kasvattaa puurakentamisen osuutta 30 prosenttiin kaikesta rakentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoista tavoitetta pidetään realistisena, koska Ranskalla on suuret metsävarat sekä vahva puurakentamisen ja suunnittelun osaaminen.
Puu on tullut vahvasti kuntien päiväkoti- ja koulurakentamiseen ja syykin on elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan selvä. - Homeesta pitää päästä eroon. Tarvitsemme uusia terveitä julkisia rakennuksia. Kun puurakentaminen kykenee sellaisia tutkitusti tuottamaan, on siihen mahdollisuuteen tartuttava.
-Viimeisen vuoden aikana on rakennusliikkeiden ja investoijien asenne muuttunut puurakentamista kohtaan täysin, sanoo Sisco Oyj:n toimitusjohtaja Lauri Halminen . Ääni on muuttunut kellossa, kun isot investoijat ja rakentajat etsivät puukerrostalokohteita. Asennevastarinta on murtumassa ja me uskomme lähivuosina nopeaan teollisen puurakentamisen kasvuun. Kun tavoitellaan asuntotuotannon kohtuuhintaisuutta, on puun käyttö rakentamisessa tullut Halmisen mukaan kustannustehokkaana ratkaisuna mukaan kuvaan. -Nyt kiinnostus kohdistuu myös 5-10 miljoonaa euroa maksaviin pientalokokonaisuuksiin,...
Puisten rakennusosien tarjontaa tarvitaan lisää Skanskan ja Ikean omistaman BoKlok-asuntokonseptin maajohtaja Susanna Sucksdorff listaa monia kohtuuhintaisen asuntotuotannon esteitä Suomessa. Sucksdorffin mukaan kaupunkien maankäyttö- ja kaavoituskäytännöt eivät suosi kohtuuhintaista asuntotuotantoa Suomessa. Maajohtaja heittää haasteen myös rakentamisen puutuoteosia valmistavalle teollisuudelle, joka ei ole Sucksdorffin mielestä valmis laajamittaiseen teolliseen tuotantoon.
Tampere haluaa puurakentamisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan keskukseksi
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haluaa vähentää rakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. - Koska ilmastomuutoksen torjunta edellyttää pikaisia toimia, rakennuttajat voivat edetä nopeasti ja lisätä hiiltä sitovan uusiutuvan puun käyttöä rakentamisessa.
Sammutusjärjestelmiä toimittavan Marioffin Suomen liiketoimintajohtaja Jaakko Kääriäinen ehdottaa automaattisen sammutusjärjestelmän kytkemistä osaksi kunnallistekniikkaa. Esimerkiksi Tampereen Koukkuniemen hoivakotialueella on palosuojattu 13 kerrostaloa yhdellä keskitetyllä järjestelmällä ilman että joka taloon olisi rakennettu erillinen pumppuyksikkö. -Tällä uudistuksella on mahdollisuus päästä automaattisen sammutusjärjestelmän rakentamisessa merkittäviin monen kymmenen prosentin säästöihin. Jos kyseessä on puukerrostalokortteli, jossa on esimerkiksi kymmenen kerrostaloa, selvitään...
Sipilän hallituksen normitalkoissa on tavoitteena vähentää ja uudistaa rakentamista koskevia säädöksiä sekä sujuvoittaa tulkintoja. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella asetuksilla annettavat rakentamista koskevat tekniset vaatimukset ovat kokonaisuudistuksen kohteena. Tämä tarkoittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistumista kokonaisuudessaan. Uudistustyössä puutuotealan suurin odotusarvo kohdistuu puurakennusten palosäädöksiin sekä hirsirakentamista koskeviin energiavaatimuksiin.
Metsäteollisuustuotteiden markkinointia opiskellut metsänhoitaja Petri Heino, 50 v, on tehnyt töitä puun parissa koko työuransa. Riihimäeltä kotoisin oleva pikkukaupungin poika löysi metsän ja puun omakseen Paloheimo Oy:n metsäosastolta, minkä jälkeen uraan mahtuu opiskelijavaihtovuosi Yhdysvalloissa, sahatavaran myyntiä, puurakentamisen menekinedistämistä Puuinfossa ja Wood Focuksessa, edunvalvontaa Metsäteollisuus ry:ssä, asiantuntijamatkoja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä neljän vuoden pesti Kymenlaakson ammattikorkeakoulun puurakentamisen hankkeissa. Elokuun alusta alkaen Heino on toiminut ympäristöministeriössä puurakentamisen ohjelmapäällikkönä.
Stora Enso tavoittelee uudella puurakentamisen järjestelmällä puurakentamisen markkinan uudistamista ja kasvua. Yhtiö on vuoden 2016 alkupuolella lanseerannut suurelementtipohjaisen avoimen asuinkerrostalorakentamisen järjestelmän useammassa Euroopan maassa. Suomessa järjestelmän lanseeraustilaisuus järjestetään 1. syyskuuta. Samalla julkaistaan myös rakennejärjestelmän sovellus tilaelementtirakentamiseen. – Olemme ottaneet teollisen puurakentamisen kehitystyössä keskeisen roolin ja tavoitteemme on olla johtava modernin teollisen puurakentamisen ratkaisujen toimittaja ja edelläkävijä, kommentoi Petri Perttula, Stora Enson Rakentamisen Ratkaisujen johtaja.
Rakennustuotteiden Laatu Säätiön uusi asiamies Jaakko Tuominen on huolissaan korkeatasoisen rakentamisen koulutuksen ja perustutkimuksen tilasta. - Valtiovalta on lähtenyt väärille jäljille leikatessaan koulutuksen ja perustutkimuksen määrärahoja. Pitäisi muistaa mitä tapahtui, kun rakennusmestarikoulutus loppui ja diplomi-insinöörien kanssa käy samoin, jos ei turvata riittävästi koulutuspaikkoja. Meiltä loppuvat tekijät. Jo nyt työmailla on valtava pula koulutetuista työnjohtoon kykenevistä henkilöistä, muistuttaa pitkään rakentamisen liiketoiminnassa ja luottamustehtävissä vaikuttanut Tuominen.
Yksi Britannian suurimmista vakuutusyhtiöistä Legal & General investoi tulevaisuudessa asuntotuotantoon 18 miljardia euroa. Ensimmäisessä vaiheessa L&G Homes investoi 70 miljoonaa euroa teolliseen puutalotuotantoon. Asuntotuotantoon perustetun uuden L & G Homes -yhtiön kehitysjohtajan Graig Liddelin mukaan vakuutusyhtiö lähtee asuntotuotannon investoijaksi tavoitteena ratkaista vakavaa brittien asuntopulaa ja tuottaa kohtuuhintaisia ja energiatehokkaita asuntoja markkinoille.
Ruotsin suurimman yksityisen rakennusyhtiö Folkhemin markkinointipäällikkö Sandra Frank uskoo Ruotsin uuden aktiivisen metsästrategian lisäävän vihreää puurakentamista. Metsävarojen hyödyntäminen ja lisäarvon hakeminen puuperäisistä tuotteista on nyt päättäjien listalla korkealla. - Tämä näkyy kaupunkien ja kuntien halukkuutena luovuttaa enemmän tontteja puurakentamiseen, koska poliitikot haluavat nyt priorisoida metsien ja puun lisäkäyttöä ja kasvattaa siitä saatava lisäarvoa. Kaikki puhuvat puupohjaisen biotalouden mahdollisuuksista, joiden toivotaan lisäävän uusia esimerkkejä puupohjaisten tuotteiden käytöstä.
Reponen Oy rakentaa parhaillaan Helsingin Honkasuolle neljää puukerrostaloa ja kahta rivitaloa, joihin tulee yhteensä 116 vuokra- ja omistusoikeusasuntoa. Vierumäelle ja Vantaan Kivistöön puukerrostalot aiemmin rakentanut yhtiön toimitusjohtaja Mika Airaksela kaipaa lisää puuosatoimittajia ja sen myötä markkinaehtoisuutta puurakentamiseen. - Ongelmaksi on muodostunut osaavien puuosatoimittajien vähäisyys. Kun pyydämme tarjoukset valmiiden kuvien pohjalta, toimittajilla tulee tarjousvaiheessa rimakauhu eikä vaihtoehtoja lopulta jää käteen kovinkaan montaa.
Oulun lähistöllä sijaitsevan Iin kunnan keskustaan on valmistunut Suomen ensimmäinen vapaarahoitteinen puukerrostalo. Hankkeen puuosatoimittajana ja rakentajana oli kunnassa sijaitseva Iin Fasadi Oy, jonka tavoitteena on kehittää energiatehokasta kestävän kehityksen rakentamista. Toimitusjohtaja Pekka Seppäsen mukaan yhtiö pyrkii laajentamaan tuotantoaan ja osaamistaan pientalotuotannosta kerrostalorakentamiseen. Iin Fasadin päätuotteita ovat Plania-omakotitalot, Fasadi-liikerakennukset ja -hallit sekä tilaelementtirakenteiset päiväkoti- ja koulurakennukset.
Pudasjärven kaupunginvaltuusto on tehnyt yksimielisen periaatepäätöksen suosia kaikessa julkisessa rakentamisessa puurakentamista. Kaupunginjohtaja Tomi Timosen mukaan poliittinen tahtotila löytyi metsäsektorin suuresta merkityksestä seutukunnalla. - Halusimme varmistaa ison metsäsektorin, puunjalostuksen ja rakentamisen tarjoamia satoja teollisia työpaikkoja. Puurakentaminen jättää merkittäviä rahavirtoja alueelle kantohintatulojen, kuljetusten, jatkojalostuksen ja rakentamisen muodossa. Siksi oli helppo sitoutua puurakentamisen edistämiseen.
Tuskin Koskisen Oy:n toiminnan kenttäsirkkelitoiminnalla aloittanut Kalle Koskinen arvasi, että sata vuotta myöhemmin yhtiön sahatuotteista jalostetaan Aallon klassikkojakkaroita, tuulivoimaloiden siipiä, vanerituotteita veneisiin, soittimiin ja ajoneuvoihin sekä rakennetaan puutuoteosia pien- ja kerrostaloihin. Koskisen sahayritys rakennettiin vuonna 1906 Kärkölän Järvelään rautatien varteen, johon ei ollut vesiyhteyttä. Tänä päivänä rautateiden merkitys tuotteiden kuljetuksen kannalta on vähäinen, kun pääosa tuotteiden kuljetuksista tapahtuu maanteitse, mutta raakapuun ja henkilöstön kannalta rautateillä on edelleen suuri merkitys. - Kyllä sillä on iso merkitys, että saamme sisarusten kanssa jatkaa kolmannessa polvessa perheyrityksen historiaa ja työtä, sanoo perheyritystä johtava Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskinen. Me annamme perheyritykselle kasvot eri tavoin kuin suurissa pörssiyhtiöissä, joissa tuotteet ja toiminta eivät henkilöidy. Jos suuruudessa hävitään, niin perheyrityksissä on paljon hyötyä siitä, että voi omistajana kohdata asiakkaan.
Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä uskoo tulevaisuuden rakentamisen perustuvan materiaali- ja resurssitehokkuuteen, alhaiseen hiilijalanjälkeen ja uusiutuvien materiaalien käyttöön. - Kun näillä arvoilla on laaja hyväksyttävyys, ne tulevat myös rakentamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että keski-eurooppalainen rakentamisen ekologinen trendi on tulossa myös meille.
Sauli-Ylinen.jpg Kuhmolainen CLT-massiivipuuelementtejä varustava Elementti-Sampo Oy on aloittanut tasoelementtitoimitukset ja kesällä tilaelementtien toimitukset markkinoille. Yhtiön kehitysjohtaja Sauli Ylinen pitää kiinnostuksen kasvua teollista puurakentamista kohtaan nyt vahvana. - Rakennuttajat ja rakentajat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, että kykenemme tuottamaan tehdasoloissa laajamittaiseen teolliseen rakentamiseen soveltuvaa laadukasta ja tarkkaa vakioitua tuotetta. Ylisen mielestä puurakentamisen kilpailukyky perustuu teolliseen valmistukseen, rakentamisen tehokkuuteen ja...
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa ympäristöministeriötä ryhtymään useisiin toimiin kerrostalojen paloturvallisuuden kohentamiseksi. - Toivomme ministeriöltä pitkän aikavälin suunnitelmaa siitä, asennetaanko uusiin ja peruskorjattaviin kerrostaloihin ja mahdollisesti muihin asuinrakennuksiin automaattinen sammutuslaitteisto, sanoo Onnettomuustutkimuskeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi . Paloturvallisuutta säännellään ja ohjataan sekä sisä- että ympäristöministeriöissä. Ympäristöministeriö valmistelee rakentamisen säädökset ja sisäasiainministeriö vastaa pelastustoimesta. Onnettomuus-...
Puuinfon syksyllä järjestämä Vaativien puurakenteiden suunnittelu -koulutusohjelma sai siihen osallistuneilta opiskelijoilta hyvän palautteen. Koulutuksen aiheina olivat vaativan luokan puurakenteet ja -rakennukset kuten puukerrostalot ja suuret puurakenteet. - Koulutus ylitti odotukseni. Koen koulutuksesta olevan hyötyä työssäni. Koulutuksesta jäi itselle iso määrä tietoa ja aineistoja, joihin voi aina myöhemmin työuran aikana palata, kuvailee kokemuksiaan projektipäällikkö Milla Mikkonen Late-Rakenteet Oy:ltä.
Stora Enso on tuonut kasvaville nopean rakentamisen markkinoille CLT-massiivipuulevyyn perustuvan tilaelementtiratkaisun, jolla voidaan toteuttaa rakennuksia käyttökuntoon muutamassa viikossa. Tarvetta nopeaan rakentamiseen on Euroopassa monilla aloilla, kuten opiskelija-asunnoissa, koulurakentamisessa ja nyt mittavana haasteena pakolaisten majoitustiloissa.
Guggenheim-museon arkkitehtuurikilpailun voittaneet ranskalaiset arkkitehdit Nicolas Moreau ja Hiroko Kusunoki toivovat hankkeen toteutuessa suomalaiselta puutuoteteollisuudelta innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja museon rakentamiseen. – Museorakennuksesta voi tulla suomalaisen rakentamisen osaamisen majakka ja näyteikkuna maailmalle. Olemme jo nyt löytäneet suomalaisen lämpöpuun, joka tarjoaa innostavia ratkaisuja sisustukseen, kuvailee Moreau.
Puutuoteteollisuuden hallituksen uuden puheenjohtajan Esa Kaikkosen mielestä puurakentamisen tekninen läpimurto laajamittaisessa teollisessa rakentamisessa tekninen läpimurto on tapahtunut, mutta kaupallinen läpimurto odottaa vielä. - Meillä on paljon vahvoja referenssejä, joiden pohjalta voimme sanoa, että rakentamisen nopeus, keveys ja laatu ovat parantuneet ja toteutuneet.
Puutilaelementtirakentamisella on mahdollisuus uudistaa suomalaista asuntotuotantoa merkittävällä tavalla. Tutkija-arkkitehti Sini Saarimaan mielestä viime vuosikymmeninä ei rakentamisessa ole tapahtunut merkittäviä perusasuntotuotantoon jalkautuneita uudistuksia. - Nyt kun puurakentaminen tarjoaa uutta rakentamisen tapaa ja järjestelmää, siinä ei tarvitse toistaa vallitsevia kerrostalorakentamisen ratkaisuja. Puurakentamisen ratkaisut tulee toteuttaa asukkaiden ehdoilla.
Pääministeri Juha Sipilä uskoo puurakentamisen nousevan yhdeksi Suomen erityisosaamisalueeksi ja vientituotteeksi. Vihkiessään puuelementtejä tuottavan Lapwall Oy:n uuden tehdashallin Pyhännällä 7.11 Sipilä kannusti yrityksiä asettamaan tavoitteet tarpeeksi korkealle. - Lapwall Oy on erityisen hyvä esimerkki riman korkealle nostamisesta ja sen ylittämisestä, sanoi pääministeri. Sipilä muistutti yhtiön nousseen nopeasti Suomen suurimmaksi ja Euroopan moderneimmaksi puuelementtitehtaaksi, joka tarjoaa vaihtoehtoja betoni- ja perinteiselle puurakentamiselle.
Rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntijayritys Sweco hakee kasvua Keski-Euroopan rakennusmarkkinoilta. Ostettuaan Hollannin johtavan rakennusalan suunnitteluun ja konsultointiin erikoistuneen Grontmij-yhtiön, Sweco on Euroopan johtava konsultointi- ja insinööritoimisto, jolla on 14 500 työntekijää 15 eri maassa. Kaupan seurauksia Sweco Rakennetekniikka Oy:n toimitusjohtaja Ismo Tawast arvioi kaksisuuntaisiksi. - Swecon osuus Keski-Euroopan rakennushankkeissa tulee kasvamaan ja toisaalta me voimme tuoda keski-eurooppalaista osaamista suomalaisiin hankkeisiin. Saamme nyt yrityskaupan kautta jalansijaa sinne, missä osaamisen lisäksi tunnetaan paikalliset markkinat ja rakentamisen säädökset.
Suomen suurin hirsitalovalmistaja Kontiotuote Oy parantaa tuottavuuttaan investoimalla suunnitteluun ja teollisen tuotannon automaatioon. Yhtiöllä on oma arkkitehti- ja rakennesuunnitteluosasto, jossa työskentelee yhtä paljon henkilökuntaa kuin varsinaisessa tuotannossa. - Käytämme teollista internetiä, jossa suunnittelu ohjaa tuotantoa. Jo nyt näemme suunnittelun vahvistamiseen tehtyjen investointien parantaneen tuottavuutta, sanoo Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula.
Maailman korkein puurakenteinen kerrostalo on saanut Itävallan Wienissä rakennusluvan ja rakentaminen alkaa ensi keväänä. Valmistuttuaan vuonna 2017 HoHo-talossa on 24 kerrosta, kun nyt korkein puurakenteinen kerrostalo on rakenteilla oleva 14-kerroksinen talo Norjan Bergenissä. Arkkitehti Rüdiger Lainerin mukaan puurakentamisen tekninen ja taloudellinen valmius antaa mahdollisuuden hankkeen toteuttamiselle. – Meidän innovatiivinen tavoitteemme on toteuttaa synergiaa arkkitehtuurista, ekologisuudesta ja rakennuksen käyttöarvosta sen asukkaille ja muille käyttäjille. Lisäksi puu tarjoaa tärkeän visuaalisen ja kosketuksellisen vaikutuksen.
Suomen teollistuneimmassa kunnassa Pyhännällä kolme vuotta sitten puuelementtitoimitukset aloittaneen Lapwall Oy:n tavoitteet ovat kovat. - Meidän tavoitteemme on puolittaa rakentamisen kustannukset ja aika sekä olla ykkönen puurakentamisessa Pohjois-Euroopassa, sanoo Lapwall Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen empimättä.
Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki haluaa Helsingin olevan puurakentamisen edelläkävijä Suomessa niin erityishankkeissa kuin kerrostalorakentamisessakin. Rakentamisesta vastaava Sinnemäki on tyytyväinen Korkeimman Hallinto-Oikeuden keväällä antamaan päätökseen, jonka mukaan kunnilla on oikeus kaavoittaa puutaloalueita. – Olen todella ylpeä siitä, että kaupunki kävi sen kaavavalitukseen perustuneen oikeusprossin läpi ja sen myötä raivasimme kunnille oikeuden mainita puurakentaminen kaavamääräyksissä. Honkasuon päätös tarjoaa esimerkin nyt kaikille kunnille ottaa tämä mahdollisuus käyttöön niin halutessaan, sanoo Sinnemäki.
Eurban on brittiläinen Lontoossa vuodesta 2003 lukien toiminut puurakentamiseen erikoistunut yritys, joka on merkittävin toimija Iso-Britannian rajatuilla puurakentamisen markkinoilla. Yhtiö on toteuttanut pääosan noin 300 puurakentamisen projektista Iso-Britanniassa.
Vähälle mediahuomiolle Suomessa jäänyt maailmannäyttely – Expo 2015 – avautui toukokuussa Milanossa ja on auki lokakuun loppuun asti. Expon ilmiasu on erittäin puinen. Puurakenteisia paviljonkeja on suuri määrä, niin osanottajamaiden kuin järjestäjien toteuttamina. Paviljonkien materiaalivalinta kertoo puurakentamisen vahvuuksista. Vapaita muotoja on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti. Pitkälle viety esivalmistus on puurakenteille mahdollista ja luontaista. Rakennusten ja rakenneosien purkaminen, siirtäminen ja uudelleen käyttö on käytännössä mahdollista. Puu materiaalina tukee Expon teemaa.
Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan hallitus edistää puun käyttöä rakentamisessa osana biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen strategista tavoitetta. - Nyt on tärkeää jatkaa teollisen puurakentamisen kehittämistä ja edelleen parantaa puun kilpailukykyä rakennusmateriaalina osana Suomen biotalouden kehittämistä. Osaaminen ja harjaantuminen lisääntyvät parhaiten konkreettisten puurakentamiskohteiden kautta. Tämä koskee niin puukerrostaloja, julkisia puurakennuksia, puuhalleja kuin puusiltojakin. Tähän tarvitaan edelleen valtiovallan, puutuoteyritysten ja rakennuttajien hyvän yhteistyön jatkamista.
Viron Tartossa toimiva Kodumaja on kasvanut erääksi Euroopan suurimmista puuelementtitalojen valmistajaksi. Yhtiö rakentaa vuodessa noin 550 puurakenteisiin tilaelementteihin perustuvaa asuntoa, joista pääosa eli 80 prosenttia menee vientiin Norjaan. Kaksi vuosikymmentä toimineen yrityksen markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja Andrus Leppik vertaa puurakennusten elementtien tuotantoa autotehtaan tuotantolinjastoon, jossa kokoonpano tapahtuu tehdastiloissa täsmällisesti ja nopeasti. Elementtien valmiusaste sisustuksineen on tehtaalta lähdettäessä 95 prosenttia. Pääosa Kodumajan rakentamiseen käyttämästä puutuotteista tulee suomalaisyrityksistä.
Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tavoittelee tällä vaalikaudella puurakentamisen kasvua ja puutuoteteollisuuden tuotteiden pääsyä vientimarkkinoille. - Tärkeintä on että puurakentaminen etenee, sen osaaminen vahvistuu ja pääsemme uusilla puurakentamisen innovatiivisilla tuotteilla vientimarkkinoille. Myös ilmastomuutoksen torjunta on hyvä peruste edistää uusiutuvaan materiaaliin perustuvaa puurakentamista.
Vantaalla avatut Asuntomessut osoittavat Suomessa meneillään olevan asuntotuotannon muutoksen. Tarjolla on enemmän erilaisia asukaslähtöisyyttä korostavia asumisen vaihtoehtoja ja kaavoitusta sekä uusiutuviin materiaaleihin perustuvia rakentamisen ratkaisuja. -Suomi tarvitsee uudenlaista rakentamisen kulttuuria, jossa yhdistyvät asukaslähtöisyys, ekologisuus ja uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen professori Markku Hedman.
Mäntyharjulla toimiva Veisto Oy on puutuotetoimialaa maailmanlaajuisesti palveleva sahateollisuuden tuotantolinjoja suunnitteleva ja valmistava yritys. Veisto on kasvanut HewSaw-sahakoneiden valmistuksen myötä yhdeksi maailman suurimmaksi sahatavaran tuotantolinjojen valmistajaksi, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat kotimaan lisäksi Ruotsi, Venäjä, Pohjois-Amerikka, Australia, Venäjä sekä Keski-Euroopan ja Baltian maat.
Versowood Group Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopralla on suuret odotukset uutta hallitusta kohtaan. - Nyt yrityskenttä tarvitsee uskoa vahvistavia päätöksiä, jotka johtavat jossain vaiheessa talouden elpymiseen. Vaikka pöydällä on paljon hankkeita odottamassa, rohkeus ja luottamus investointipäätösten tekoon puuttuu. Tässä suhteessa kärsitään henkistä lamaa rakentamisessa edelleen.
Euroopan talouskasvun heräämisen odotetaan kasvattavan myös vanerin kulutuksen markkinaa. UPM:n vaneriliiketoiminnan johtajan Mika Sillanpään mukaan on varauduttava siihen, että kun Euroopan talouskasvu lähtee liikkeelle, vanerimarkkina kasvaa nykyistä kasvua enemmän. UPM Plywoodin tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin.
Finanssihallinto-oikeuden professorin (emer.) Kai Kaliman mukaan jo nykyinen hankintalaki antaa kunnille mahdollisuuden vaatia puun käyttöä tilaamansa kohteen rakennusmateriaaliksi. - Tätä ei juurikaan tiedetä ja siksi kohteita ei ole uskallettu vaatia rakennettavaksi puurakenteisina. Kunnan hankintayksiköllä on nykylain mukaan yksiselitteinen oikeus määrätä, että tietty rakennus rakennetaan puusta. Tahto ratkaisee, tiivistää Kalima.
Johtava lakimies Juha Myllymäki johtaa Suomen Kuntaliitossa julkisten hankintojen neuvontayksikköä, jossa neuvotaan kuntia miten menetellä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä. Suomen Kuntaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat yksikköä. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö toimii osana Kuntaliiton lakiyksikköä. Myllymäki on mukana myös uuden julkisia hankintoja koskevan lain valmistelutyössä. - Käymme yksittäisissä hankinnoissa esiintyviä reunaehtoja läpi. Kuntien hankinnat ovat yhteensä vuosittain 16-17 miljardin euron luokkaa. Siksi olemme panostaneet hankintaneuvontaan.
- Olemme erittäin tyytyväisiä Juha Sipilän hallituksen linjauksiin puurakentamisen edistämisestä, sanoo Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. Sipilän hallitusohjelma antaa hyvät eväät tarttua puun käytön esteiden poistamiseen ja jatkaa viime hallituskaudella hyvin alkanutta työtä puun käytön lisäämiseksi osana biotalouden edistämistä.
Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa yleinen CLT-massiivipuurunkoon perustuva pientalorakentaminen on tullut myös Suomen valmistalomarkkinaan. Tuote- ja prosessiosaamista vaativan rakentamisen kehitystyö on seurausta valmistalokysynnän hiipumisesta ja asiakkaiden rakentamisen kulutustottumusten muutoksesta.
Ympäristö- ja työllisyysnäkökohdat tulevat painamaan tulevaisuudessa julkisissa hankinnoissa nykyistä enemmän. Hankintalain kokonaisuudistusta pohtineen työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän mukaan julkisissa hankinnoissa tilaaja voi tulevaisuudessa ottaa huomioon esimerkiksi tuotteen elinkaarivaikutukset. Hankintalain uudistamisen taustalla ovat julkisia hankintoja koskevat EU-direktiivimuutokset, jotka tulee saattaa kansallisesti voimaan keväällä 2016. Valtion, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden hankinnat ovat vuosittain Suomessa noin 33 miljardia euroa vuodessa. Lakiuudistuksen odotetaan lisäävän mahdollisuuksia vähähiilisen puurakentamisen kasvuun julkisessa rakentamisessa.
Puun käytön lisääminen julkisissa rakennushankinnoissa heijastuu yksityissektorin rakennushankkeisiin, kasvattaa merkittävästi puutuotealan vientiä ja alan työpaikkoja sekä vaikuttaa myönteisesti ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Osana biotaloutta puurakentamisen lisäämisellä voidaan toteuttaa taloudellisia ja ilmastollisia tavoitteita yhtäaikaisesti. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toteuttamassa hankkeessa selvitettiin puun käytön lisäämisestä koituvia kokonaistaloudellisia vaikutuksia kansantalouteen ja ilmastotavoitteisiin. Tutkimushankkeen johtopäätösten mukaan julkinen tilaaja voi antaa alkusysäyksen markkinoille tarjoamalla vakaata kysyntää puurakentamisen osaamisen kehittämiselle.
Puurakentamisen edistäminen halutaan myös seuraavan hallituksen ohjelmaan. Puualan tavoitteena on, että puurakentamisen edistämisohjelmaa jatkettaisiin ja että puurakentaminen saatettaisiin samalle viivalle muiden materiaalien kanssa rakentamisen säädöksissä ja koulutuksessa. Puuinfon toimitusjohtajan Mikko Viljakaisen mielestä puurakentamisen edistämiseksi tehtiin päättyneellä hallituskaudella hyvää työtä. - Valtakunnallisen puurakentamis-ohjelman tulokset ovat niin hyviä, että ohjelmaa osana biotalouden kehittämistä tulee ilman muuta jatkaa.
Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla toimiva PRT-Forest-konserni on erikoistunut kotimaisen puun jatkojalostukseen, luonnehtii toimitusjohtaja Ilkka Sydänmetsä yhtiön toimintaa. - Teemme pohjoisen tiukkasyisestä männystä kaikkia puutuoteosia rakentamiseen, asumiseen ja vapaa-ajan tuotantoon. Olemme tähän asti toimineet suoraan kuluttajamarkkinassa rakentamalla omakotitaloja ja hirsimökkejä vapaa-ajan käyttöön. Nyt kun asumistottumukset ovat voimakkaassa murroksessa, myös me pyrimme muuttumaan.
Kouvolassa toimivan puurakentamisen ratkaisuja tuottavan Wood Prime Oy:n toimitusjohtaja Vesa Elon mielestä puurakentamisen tuoteosatoimittajien on uskaltauduttava vientimarkkinoille. - Suomen pohjoinen sijainti ja hyvin hoidetut perheomisteiset metsät ja sertifioitu raaka-aine luovat teollisen puurakentamisen viennille hyvän brändin ainekset Keski-Eurooppaan.
Puurakenteinen moduuli- ja elementtitekniikka on nopeasti kasvava ratkaisu kuntarakentamisessa, erityisesti koulu- ja päiväkotirakentamisessa. Useissa kunnissa kuten Espoossa, Mäntsälässä ja Sysmässä kunta vuokraa elementtejä toimittavalta yhtiöltä koulutilat määrätyksi ajaksi. Varsinkin koulu- ja päiväkotirakentamisessa tarvitaan nopeasti väistö- ja lisätiloja oppilasmäärien kasvun tai kohteiden saneerauksen vuoksi. Useissa vanhoissa kouluissa on todettu sisäilmaongelmia, jotka aiheuttavat väistötilojen tarpeen.
Valtakunnallinen puurakentamisohjelma nostetaan tavoitteisiin verrattuna onnistuneimmaksi osioksi hallituskauden aikana toteutetun Metsätalouden strategisen ohjelman (MSO) arvioinnissa. Myös ohjelman keskeisten sidosryhmätahojen näkemysten perusteella puurakentamisen lisäämisessä on onnistuttu erittäin hyvin. - Tavoite puukerrostalojen 10 prosentin markkinaosuudesta toteutuu Suomessa lähiaikoina, sanoo MSO-ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sen sijaan emme ole löytäneet tehokkaita keinoja puutuoteteollisuuden kasvun ja puutuotteiden viennin...
Mikkelissä parketteja valmistavan yhtiön Parla Floor Oy:n markkinointijohtaja Jarmo Räsänen arvioi terveyttä ja ympäristöarvoja korostavien materiaalien läpimurron tulevan Suomeenkin. - Tässä me tulemme valitettavasti Suomessa jälkijunassa Keski-Eurooppaan nähden, jossa kuluttajat ovat olleet erittäin valveutuneita ekologisten tuotteiden suhteen jo kauan. Saksan markkinoilla piti tuotteisiin hakea ekomerkit jo 2000-luvun alussa kun Suomessa sertifioituja tuotteita aletaan arvostaa vasta nyt.
StoraEnso vahvistaa asemaansa puurakentamisen ratkaisujen ja tuotteiden toimittajana. Stora Enson puurakentamisen kehitysjohtajan Matti Mikkolan mukaan tärkein teollisen puurakentamisen veturi on tuottaa kestäviä ja kohtuuhintaisia rakentamisen ratkaisuja.
Varkauden tehtaan vanhan paperikoneen paikalla käynnistyy vuoden 2016 toisella neljänneksellä uusi tuotantolinja, jolla syntyy sorvaustekniikalla puisia rakennuselementtejä. Yhtiön tavoitteena on täydentää nykyistä CLT- ja sahatavaran tuotantoa maailmanlaajuisesti tunnetulla ja käytetyllä insinööripuutuotteella, joka soveltuu useisiin käyttötarkoituksiin rakentamisessa.
Suunnitteluvaiheessa olevassa Kainuun uudessa sairaalassa pyritään hyödyntämään puun terveysvaikutuksia. Puun terveysvaikutuksia sairaalamiljöissä on tutkittu runsaasti mm. Norjassa, Kanadassa, Japanissa, Itävallassa ja Tanskassa.
Suomen johtava puusiltojen valmistaja Versowood Oy on saanut Liikenneviraston tyyppihyväksynnän liimapuiselle kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen sillalle. Toimitusjohtaja Ville Kopra on tyytyväinen vuosia kestäneen hyväksyntäprosessin lopputuloksesta ja arvioi sen avaavan puusiltarakentamiseen uusia markkinoita.
Design-tuotteilla maailmanmainetta niittänyt suomalainen huonekaluteollisuus on rakennemuutoksen kourissa. Viime vuonna huonekalujen tuonnin arvo oli lähes neljä kertaa suurempi kuin viennin arvo. Kun huonekalujen massatuotanto siirtyy tuotantokustannuksiltaan edullisempiin maihin, huonekaluteollisuudessa pärjäävät ne yritykset, jotka erikoistuvat.
Suomessa on kehitetty teollinen, yhden luukun korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. - Tavoitteena oli kehittää yritysten käyttöön teollisia, monistettavia ratkaisuja korjaus- ja täydennysrakentamiseen ja siinä onnistuttiin, kertoo ohjelmapäällikkö Marko Kivimäki Tekesistä. Tällä viikolla julkistettavassa Tekes-rahoitteisessa hankkeessa kehitettiin korjaus- ja täydennysrakentamisen esimerkkisuunnitelmia yrityksille yleiseen jakeluun ja käyttöön. KLIKK-tutkimushankkeen vetäjänä toiminut Oulun yliopiston professori Jouni Koiso-Kanttila sanoo korjaushankkeiden olevan nykyisin rakennusten isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta kohtuuttoman työläitä ja hankalia. - Pyrimme kehittämään käyttäjälähtöisiä korjausrakentamisen käytänteitä, jotta korjaushankkeiden suunnittelu, kustannusarviot ja toteutus on mahdollista tilata yhdeltä toimijataholta. Meidän tehtävä oli luoda hankkeella osaamista ja levittää sitä yrityksien liiketoimintaan.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo haluaa puurakentamisen edistämistoimia seuraavankin hallituksen ohjelmaan. Keväällä päättyvän Metsätalouden strategisen MSO-ohjelman ja valtakunnallisen puurakentamisohjelman saavutuksia Orpo pitää puurakentamisen kannalta merkittävinä. - Työn pitää jatkua. Yhteiskunta on onnistunut luomaan edellytyksiä teollisen puurakentamisen kehitystyölle ja markkinoille. Teollisuus on puolestaan kehittänyt uusia rakentamisen järjestelmiä, teknologioita ja rakentamisen tuoteosia, minkä seurauksena teollinen puurakentaminen on edennyt viime vuosina vahvasti Suomessa.
Teollisuusrakentamisen markkinat ovat nyt odottavalla kannalla. Metsä Woodin puuhallirakentamisen myyntipäällikön Petri Silvosen mukaan kaupan ja logistiikan toimialat sekä julkinen sektori pitävät rakentamisen tilauskannassa. - Meillä on nyt enemmän työn alla päiväkoteja kuin teollisuusrakentamista. Kun kokonaisvolyymi teollisuusrakentamisessa on nyykähtänyt, toimitilarakentamisessa aloitukset ovat piristyneet. Vaikka nyt töitä piisaakin täysillä, tulevaisuudennäkymien arviot ovat varovaisia.
Professori Ying Gao Pekingin Metsäyliopistosta kannustaa suomalaisia puutuotealan yrityksiä Kiinan paikallisille puurakentamisen markkinoille. - Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet lisätä moninkertaiseksi Kiinaan tapahtuva sahatavaran ja valmiiden tuoteosien vienti. Suomalaisten tulee sijoittua Kiinaan näkyvästi ja etsiä kasvavia paikallisia markkinoita, joiden kanssa pääsee suoraan kauppaan ilman suurta byrokratiaa ja joiden tilausmäärät suomalaisyritykset pystyvät täyttämään, sanoo Puuinfon Puupäivässä esiintynyt Gao.
Puurakenteisiin suurelementteihin perustuva vanhojen kerrostalojen lisäkerrosrakentaminen yleistyy taloyhtiöiden peruskorjausten rahoitustarpeen myötä. Lisäkerrosrakentamisella rahoitetaan yhä useammin taloyhtiön linjasaneerauksen tai julkisivu- ja energiatehokkuuskorjauksen kustannuksia. Kaupungit suhtautuvat lisäkerrosten rakentamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, koska samalla ne lisäävät asuntotarjontaa ja tiivistävät kaupunkirakennetta.
Puumerkki Oy:n toimitusjohtaja Petrus Berg sanoo puutavarakaupan muuttuneen palveluliiketoiminnaksi, jossa asiakkaat odottavat kaupalta valmiita rakentamisen ratkaisuja. - Meidän suuri haasteemme on siinä, että kun tähän asti puutavarakaupan tuotteet ovat olleet tuotantolähtöisiä, nyt niistä tulee kehittää asiakaslähtöisiä ratkaisuja ja tuotteita. Haluamme olla puurakentamisen erikoisyhtiö, joka tarjoaa rakentamisen ratkaisujen ja materiaalien lisäksi tietoa ja erikoisosaamista puurakentamiseen niin rakentamisen ammattilaisille kuin kuluttajillekin, kuvailee Berg.
Tikkurila Oy:n kehitysjohtajan Jarkko Mattilan mielestä keskustelussa puukerrostalojen pintakäsittelyn kestosta on unohdettu kokonaan pintakäsittelyjärjestelmien nopea kehitys ja sen vaikutus huoltovälien merkittävään pidentymiseen. - Nyt valmistuvien talojen julkisivujen pintakäsittelyn kestävyyttä ei voida arvioida sillä perusteella, miten 1990-luvulla rakennetut talot käyttäytyvät, sanoo Mattila. Kehitystyön tuloksena meillä on käytettävissä nyt aivan uuteen teknologiaan perustuvat pintakäsittelyjärjestelmät, joiden käytöllä oikeissa olosuhteissa saadaan puukerrostalojen pintakäsittelyyn 15-20 vuoden huoltoväli.
YK:n ilmastoraportti varoittaa uudessa raportissaan laajoista ja peruuttamattomista seurauksista, jos hiilipäästöjä ei saada kuriin. Koska kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on nyt ennätyksellisen suuri, ilmastopäästöjen hillitsemiseksi tarvitaan nopeita ja konkreettisia päätöksiä. Raportin mukaan maailmalla on vain vähän aikaa pitää kohtuullisin kustannuksin ilmaston lämpeneminen kurissa. Tavoitteena on päästöjen pudottaminen 40 - 70 prosenttia vuosien 2010 - 2050 välillä ja luopuminen fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2100 mennessä.
Ruotsissa ja Norjassa on asetettu poliittiseksi tavoitteeksi edistää puusiltojen rakentamista. Siltarakentaminen on näissä maissa osa puurakentamisen edistämisohjelmia, joilla tavoitellaan laajasti puun käytön lisäämistä rakentamisessa. Siltarakentamisessa tämä tarkoittaa vanhan keskiaikaisen perinteen muuttamista ekologiseksi tulevaisuuden teollisuuden alaksi. Ruotsissa ja Norjassa puusillat ovat saavuttaneet merkittävän osuuden kaikessa siltarakentamisessa. Vaikka Suomessa puusiltarakentaminen on mukana elinkeinoministeriön valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteissa, laaja Ruotsin ja Norjan kaltainen tahtotila päättäjien keskuudessa ja markkinoilla on jäänyt syntymättä.
Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja. Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n toimitusjohtaja Jari Punkari kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan rakennusten peruskorjaushankkeita nyt rakentamisen matalasuhdanteessa, kun tarjolla on työvoimaa ja energiatehokkaita rakentamisen ratkaisuja.
Puurakentamisen koulutuksen kehittämiseksi tehty työ alkaa tuottaa tulosta. Koulut ovat alkaneet tarkastella uudelleen opetuksensa sisältöä ja puurakentamiseen halutaan panostaa aiempaa enemmän. Esimerkiksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu haluaa profiloitua valtakunnallisesti maan johtavaksi kouluksi puualan koulutuksessa. - Me pyrimme olemaan Suomen paras rakennustekniikan koulutusohjelma, sanoo lehtori, rakennusinsinööri Anu Kuusela epäilemättä. Me olemme pieni, mutta innovatiivinen koulutuksen kehittäjä. Olemme uudistaneet vanhan perinteisen puualan koulutuksen luomalla uuden päivä- ja muuntokoulutusohjelman, johon fokusoimme koulutuksen sisällön puurakentamisen uuden tiedon ympärille.
Pitkään odotettu kotimaisten CLT-massiivipuuelementtien tuotanto käynnistyy Kuhmossa. Oy CrossLam Kuhmo Oy Ltd:n perustajan, toimitusjohtaja Juha Virran mukaan eurooppalaiset kokemukset CLT-tuotannosta ja sen käytöstä rakentamisessa olivat merkittävä kannustin tuotantopäätöksen tekoon. - Uskon, että kysyntää kotimaiselle vaihtoehdolle on markkinoilla olemassa, koska CLT-rakentaminen alkaa olla Suomessakin tunnettua kerrostalorakentamisessa. Tavoitteena on tehdä rakennuselementti- ja tuoteosakauppaa, jossa elementtejä myydään rakentamisen projekteihin pientaloista kerrostaloihin ja julkiseen rakentamiseen, kertoo Virta. - Koemme olevamme ensimmäisenä suomalaisena CLT-valmistajana lumiaura, jonka tuotannon juuret ovat vahvasti Kainuun metsissä. Käytämme yksinomaan sertifioitua kainuulaista mäntyä ja kuusta, koska vientimarkkinoilla puun alkuperällä on suuri merkitys.
Lyhyt rakennusaika on lisännyt puurakentamisen kilpailukykyä ja suosiota Itävallassa. Varsinkin esivalmistettujen CLT-levyjen käyttö on kasvussa kerrostalo-, päiväkoti-, palvelutalo- ja kauppakeskusrakentamisessa. Grazin seudulle valmistuu syksyn aikana yli kymmenen kerrostaloa niin omistus- kuin vuokrakäyttöön. - Asiakkaat ovat olleet hämmästyneitä siitä, kuinka nopeasti kerrostalo voi rakentua, sanoo rakennusurakoitsija Manfred Lemsitzer Holzbau Lemsitzer -yhtiöstä. CLT-levyistä toteutetun kolmikerroksisen kerrostalon runkorakenne valmistui kuudessa päivässä. Käytännössä rakennamme esivalmistetuista elementeistä kerrostalon valmiiksi kolmessa kuukaudessa, kun itse asennamme ikkunat ja teemme julkisivun lämpörappauksen.
- Puulla on ihmiseen psykologisia vaikutuksia ja samankaltainen stressiä alentava vaikutus kuin luonnolla, sanoo Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Wallenius. Puun käyttö edistää kehon ja mielen terveyttä ja hyvinvointia.
Aalto-yliopiston tutkija Matti Kuittinen pitää ilmastonmuutosta ihmiskunnan ja koko ekosysteemin suurimpana haasteena. Parissa vuosisadassa on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus noussut 300 miljoonasosasta 400 miljoonasosaan mm. fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Kohtalokkaan ympäristökatastrofin välttämiseksi ilmaston lämpenemisen ylärajaksi on kansainvälisesti sovittu 2 celsiusastetta. Jos siinä halutaan pysyä, voidaan ilmakehään tupruttaa korkeintaan triljoona tonnia hiilidioksidia. Nyt tuo määrä on noin 0,6 triljoonaa tonnia, mutta päästöt lisääntyvät kiihtyvää tahtia. Business-as-usual -linjalla triljoonan hiilidioksiditonnin määrä täyttyy 27 vuoden päästä.
Mänttään alkukesästä valmistunut Serlachius-säätiön Gösta- museon lähes kuuden tuhannen neliömetrin puurakenteinen laajennus on merkittävä aluevaltaus liimapuuteollisuudelle. Paviljonkirakennuksen liimapuuratkaisuihin perustuva kantava rakenne suunniteltiin tätä hanketta varten. - Nykyisin liimapuun käytön hyväksyttävyys on kasvanut myös näyttävissä ja vaativissa julkisissa kohteissa, sanoo Late-Rakenteet Oy:n toimitusjohtaja Veijo Lehtonen . Liimapuurakentaminen on vahvassa kasvussa nyt korjaus-, urheilupaikka- ja maatilarakentamisessa.
Serlachius-säätiön Mäntässä sijaitsevan Gösta- museon lähes kuuden tuhannen neliömetrin puurakenteinen laajennus on valmistunut ja avattu yleisölle. Vanhan Joenniemen kartanon kylkeen nousseen puisen 135 metriä pitkän paviljongin rakenteet ovat liimapuuta ja verhoilu pintakäsiteltyä pystylaudoitusta. Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle pitää puun valintaa rakennusmateriaaliksi luonnollisena valintana. - Kun ajatellaan yrityksen ja paikkakunnan historiaa, moderni puurakennus sopii juuri tänne. Lopputulos on täydellinen, puinen paviljonki on vuorovaikutuksessa talon, ympäristön ja luonnon kanssa. Paviljonki ei ole vain rakennus, vaan osa näyttelykokemusta, tulkitsee de la Chapelle.
- Materiaaleista etenkin puulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Puun on todettu vaikuttavan positiivisesti mm. sisäilman laatuun, kosteustasapainoon, viihtyvyyteen ja akustiikkaan, sanoo sisustusarkkitehti Heikki Lindroos. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimushankkeessa RED with Wood selvitetään terveelliseen ympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja tutkitaan puun uusia käyttömahdollisuuksia hyvinvointirakentamisessa. Hankkeen vetäjän Heikki Lindroosin mukaan rakennetun elinympäristön valtaisat vaikutukset ihmiseen jäävät valitettavan usein huomioimatta.
Sairaalarakentamisessa on alettu suosia puuta, koska se tukee tervehtymistä, vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Esimerkiksi Kajaanin sairaalahankkeen kehitystyössä puun käyttö on vahvasti mukana. Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Walleniuksen mukaan puun käyttö vanhusten palvelutaloissa ja sairaalarakentamisessa edistää kehon ja mielen terveyttä ja hyvinvointia. - Arkkitehdeille ja rakennesuunnittelijoille heitänkin haasteen ja toiveen, että puuta voisi jäädä sisätiloissa näkyviin, sanoo Wallenius.
Uudet puukomposiittituotteet mahdollistavat keveiden ja helposti muokattavien rakentamisen komponenttien ja järjestelmien toteuttamisen. Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin professori Jyrki Vuorinen arvioi meneillään olevan materiaalien kehitystyön johtavan merkittävään rakentamisen uusiutumiseen.
Suomalaisyritykset ovat kehittäneet keveitä puurakenteisia ensikoteja humanitääriseen avustustoimintaan katastrofialueilla. Kehitysministeri Pekka Haavisto kannustaa suomalaisyrityksiä kansainvälisille humanitäärisen avun kasvaville markkinoille, missä isot toimijat ovat liikkeellä. - Uusille rakentamisen, puhtaan veden ja elintarvikkeiden tuotteille ja innovaatioille on kasvavaa tarvetta, sanoo Haavisto. On päästävä mukaan suurten avustusjärjestöjen hankintaketjuihin, jotka tilaavat kriisialueiden tarvitsemia tuotteita.
Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck kannustaa suomalaisia kehittämään puutuoteteollisuutta ja puurakentamista. ­ - Kotimaisen puun käytöllä rakentamisessa on taloudelliset ja ekologiset perusteet. Suomen kannattaa kehittää teollista puurakentamista, koska talouden hyötyjen lisäksi puun käyttö rakentamisessa uusiutuvana materiaalina vähentää päästöjä ja hillitsee ilmastomuutosta.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen metsäpoliittisessa selonteossa uskotaan puutuoteteollisuuden tuotteiden kotimaan kulutuksen ja vientimahdollisuuksien merkittävään kasvuun. - Kun tärkeillä markkina-alueilla puutuotteiden asukaskohtainen ominaiskulutus nousee lähemmäksi Suomen tasoa, voimme odottaa puutuoteteollisuudessa merkittävää viennin kasvua, uskoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio .
Toiminnalliseen palosuunnitteluun erikoistunut toimitusjohtaja Markku Kauriala pitää sammutusjärjestelmällä varustettua puukerrostaloa turvallisempana paloturvallisuuden kannalta kuin perinteistä betonirunkoista kerrostaloa. - Tämä perustuu puukerrostalojen sprinklauspakkoon, joka paloturvallisuuden kannalta tulisi ulottaa kaikkiin kerrostaloihin materiaalista riippumatta, perustelee Kauriala. Paloturvallisuuden kannalta voitaisiin rakentaa enemmän puukerrostaloja. Kuva: Helsingin keskustakirjaston palosimulointimalli / Antti Rostedt
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on tyytyväinen valtakunnallisen puurakentamisohjelman tuloksiin. Tärkeimpänä saavutuksena Vapaavuori pitää puun tuloa suurimittakaavaiseen teolliseen kerrostalorakentamiseen, mikä on tuonut Suomen takaisin puurakentamisen kansainväliseen eturiviin. Vapaavuori uskoo puurakentamisen kasvun lisäävän työllisyyttä ja Suomen uskottavuutta vientimarkkinoilla. - On tärkeää, että puurakentaminen viritetään nyt kuntoon, jotta myös puuratkaisujen vienti saadaan nousuun. Vapaavuori näkee puurakentamisen kehittämisen tulevaisuudessa osana Suomen biotalousstrategiaa. - Kaikkein tärkeintä on varmistaa kilpailukykymme ja luoda suotuisa investointiympäristö biotalouden uusille investoinneille, muistuttaa Vapaavuori.
Vahanen-yhtiöiden pääomistaja Risto Vahanen pyrkii vahvistamaan yhtiön suunnitteluosaamista puurakentamisessa. Vahasen mielestä puurakentamisessa on nyt keskityttävä detaljimaailman ja rakentamisen prosessien hallintaan. - Teolliseen esivalmistukseen perustuvalla puurakentamisella saadaan merkittäviä kustannussäästöjä. Puun lujuus, sen mahdollistamat pitkät jännevälit ja keveys tekevät siitä yhden parhaista rakentamisen materiaaleista, muistuttaa Vahanen.
Maatilarakentamisen määrä on vahvassa kasvussa samaan aikaan kun muu rakentaminen hiipuu. Maatiloilla rakennetaan vuosittain 400 miljoonan euron edestä, mistä uudisrakentamisen osuus on kolmanneksen luokkaa lopun ollessa peruskorjauksia ja täydennysrakentamista. - Maatilarakentamisen suurimpana jarruna on ympäristölupien kohtuuttoman pitkä käsittelyaika, sanoo asiamies Matti Kokko . Jos maatilainvestoinnin rahoituspäätös tulee kahdessa kuukaudessa, rakennuslupa muutamassa viikossa ja kohde valmistuu alle puoleen vuoteen niin on käsittämätöntä, että ympäristölupien käsittely on vienyt ilman perusteluja jopa yli vuoden. Kilpailuviraston tulisikin selvittää ympäristölupaprosessien käsittelyaikojen kielteisiä vaikutuksia maatilainvestointeihin, vaatii Kokko.
Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopistossa Vancouverissa on käynnistetty useita tutkimus- ja kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on kehittää uusia puutuotealan tuotteita, joista saadaan mahdollisimman suuri arvo kotimarkkinoilla ja viennissä. Yliopistossa metsänhoito, metsäekosysteemien suojelu ja puun käyttöön liittyvä tutkimus ovat samassa tiedekunnassa kokonaisvaltaisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Yliopiston mittavat tutkimus- ja kehityshankkeet rahoitetaan provinssin, teollisuuden ja yliopiston yhteistyökumppaneiden yhteistyönä.
Oulun Kastelliin valmistuvaa monitoimitaloa voidaan pitää Suomen suurimpana meneillään olevana puurakentamisen kohteena. Yli 12 tuhannen neliömetrin monitoimitalo toteutetaan puu- ja betoniyhdistelmärakenteena, jossa kantavat rakenteet ovat betonielementtejä ja ulkoseinät puurakenteisia elementtejä. Puuelementtien kokonaispinta-ala on kohteessa kymmenen tuhatta neliömetriä, mikä koostuu 900 erillisestä työmaalla asennetusta tehdasvalmisteisesta elementistä. Oulun kaupungin rakennuttamaan Kastellin monitoimitaloon sijoittuvat päiväkoti, ala-aste, yläaste, lukio, kirjasto, palloiluhalleja ja muita liikuntatiloja.
Kanadan läntinen metsävaltainen provinssi Brittiläinen Kolumbia pyrkii lisäämään puun käyttöä rakentamisessa vahvoin julkisin toimin. Osavaltiossa hyväksyttiin vuonna 2009 laki, joka edellyttää huomioimaan puun ensisijaisena rakentamisen materiaalina julkisesti rahoitetuissa hankkeissa. Lain seurauksena osavaltiossa on toteutettu satoja rakennushankkeita asuintaloista julkisiin rakennuksiin, joissa puu on ollut ensisijainen rakentamisen materiaali. - Lain myötä asenteet ovat muuttuneet puun käyttöä kohtaan myönteisiksi, sanoo Forest Innovation Investmentin varapääjohtaja Michael Loseth . Laki on lisännyt merkittävästi puun käytön kysyntää rakentamisessa ja antanut mahdollisuuden tukea ilmastoystävällistä rakentamista ja provinssin metsäriippuvaisia kuntia. Monet kunnat ovat hyväksyneet politiikkaansa lain tavoitteet ja toteuttaneet sen mukaisia hankkeita.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen uskoo, että valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoite kymmenkertaistaa puukerrostalotuotanto Suomessa on nyt toteutumassa. - Puukerrostalorakentaminen on tekemässä lopultakin läpimurtoa myös Suomessa, kun tänä vuonna on käynnistynyt yllättävänkin monta puurakentamisen hanketta ympäri Suomea. Nyt on selvästi näkyvissä, että myös rakennusala alkaa uudistua, uskoo Virtanen. Valtiovalta haluaa Virtasen mukaan edistää puurakentamista erityisesti ympäristösyistä sekä aluetalouksien ja työllisyysnäkökohtien kannalta. - Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan laskelmien mukaan jopa 6 000 uutta työpaikkaa Suomeen.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo Suomen talouden kasvuodotusten perustuvan edelleen vahvasti metsäteollisuuteen ja puun uusiin kaupallisiin käyttömuotoihin biotaloudessa ja puutuotealalla. - Nyt tuleekin panostaa vahvasti puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että globaalin metsäteollisuutemme rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä, muistuttaa Häkämies.
- Nyt on puurakentamisessa vipinää, sanoo Lakea Oy:n aluepäällikkö Jouni Liimatainen Seinäjoella valmistumassa olevan kuusikerroksisen puukerrostalon harjannostajaisissa. Seinäjokisella kuntien omistamalla rakennuttajayhtiö Lakea Oy:llä on 1500 asunnon tonttikanta tulevalle kahdelle vuodelle. Uusia puukerrostalohankkeita on vireillä mm. Jyväskylään, Kuopioon, Vaasaan ja Kokkolaan. Tämän lisäksi yhtiö rakentaa samalla CLT- tekniikalla palvelutaloja eri puolelle Suomea. - Vipinää on niin paljon, että joudumme hidastamaan seuraavien kohteiden toteutusaikataulua, koska emme saa tarpeeksi elementtejä niiden toteuttamiseen, sanoo Liimatainen. Kapasiteettipulasta johtuen joudumme rakennuttamaan Jyväskylän noin 150 asunnon kohteen kolmessa eri vaiheessa kuuden kuukauden välein. Eiköhän tämä nopeasti kasvanut kiinnostus puurakentamista kohtaan lisää kiinnostusta CLT- tuotannon aloittamiseen Suomessa, toivoo Liimatainen.
Euroopan sahoilla on vaikeuksia sisäisen kysynnän heikkouden takia, mutta sahatavaran vienti EU:n ulkopuolelle on kasvussa. Eurokriisistä seurannut rakennusteollisuuden lama heijastuu voimakkaasti saha- ja puutuoteteollisuuteen, minkä tuotteiden käyttö on ollut laskussa viimeiset neljä vuotta. Euroopan Sahateollisuuden Keskusjärjestön EOS: n suomalainen pääsihteeri Kimmo Järvinen katsoo, että EU on teollisuuspolitiikassaan unohtanut sahateollisuuden ongelmat. - Kun sahateollisuus ja rakentaminen on Euroopassa lamassa, Japani, Kiina ja Yhdysvallat vetävät puutavaraa enemmän kuin on tarjolla. Puutavaralle on maailmalla vahva kysyntä ja nyt voisimme viedä enemmän jos saisimme metsästä raakapuuta jalostettavaksi. Järvinen toivoo EU:n edistävän raakapuun liikkuvuutta, puuttuvan Kiinan tuontitulleista johtuviin kasvaviin raakapuun ostoihin ja markkinoita vääristävään energiapuun tukeen, mikä ohjaa puuraaka-ainetta alhaisen jalostustasteen energiakäyttöön eikä pidemmälle jalostettuun sahateollisuuden käyttöön.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen patistelee rakennusteollisuutta kehittämään uusia innovaatioita ja konsepteja massiiviseen vanhojen kerrostalojen korjausurakkaan. Korjausvelan suuruudeksi koko rakennuskannan osalta on arvioitu jopa yli 30 mrd €. Siitä noin pari miljardia, jää kuntien vuokrataloyhtiöiden vastuulle Kietäväinen arvioi. - Tämän hoitamiseen tarvitaan toimivia rakentamisen innovaatioita ja ennen muuta markkinointia ja tietoa korjausrakentamisen ratkaisuista. Tässä kuntien rahoitustilanteessa joudutaan miettimään myös uusia rahoitusmalleja, koska perinteisillä keinoilla ei urakasta selvitä.
Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas toivoo Euroopan Parlamentin hyväksyvän komission valmisteleman EU:n yhteisen metsästrategian. - Parhaimmillaan siitä voi tulla suojakilpi ja työkalu eurooppalaiselle metsäpolitiikalle, kun muut toimialat joutuvat omassa toiminnassaan ja säätelyssä ottamaan huomioon nykyistä paremmin metsätalouden näkökulmat. Siksi Suomen kannattaa olla ajamassa tätä yhteistä metsästrategiaa, painottaa Kangas.
Palomääräysten tiukentuminen johti runkomateriaalin vaihtumiseen teräksestä puuhun. Huittisten Laatuauto Oy:n laajennushankkeessa teräsrunko vaihdettiin puurungoksi kohteen paloluokan muuttumisen vuoksi. - Hankkeen laajuus edellytti P2-paloluokkaa, mikä saavutettiin vaihtamalla runkorakenne liimapuuksi, kertoo rakennusinsinööri Petri Saarimaa Huittisten Ryhmärakentajat Oy:stä. Saarimaan mukaan vaihdon myötä paloturvallisuusluokka parani, rakentamisen aikataulu lyheni ja kustannukset alenivat. Huittisten Laatuauto Oy:n toimitusjohtaja Tommi Setälän mukaan yhtiö sai edullisemman tarjouksen tiukemmilla palomääräyksillä. - Olihan se yllättävää, kun teräs vaihtui puuhun, paloluokka parani ja me saamme hallin halvemmalla.
Rakentamisen puuelementtejä valmistavan Teeri-Kolmio Oy:n toimitusjohtaja Pauli Parviainen pitää taloyhtiöiden ja kuntien hidasta päätöksentekoa peruskorjaushankkeiden toteutumisen esteenä. - Ongelmana on myös tiedon puute. Taloyhtiöissä ja kunnissa ei tunneta tarpeeksi elementtirakentamisen mahdollisuuksia vanhojen betonikerrostalojen energia- ja julkisivukorjauksissa. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n rahoituksen saanti on osoittautunut vaikeaksi peruskorjauksiin, vaikka juuri niitä ARA:n pitäisi tukea, muistuttaa Parviainen. Parviainen pitää Suomessa toteutettuja julkisivu- ja energiakorjaushankkeita erittäin onnistuneina. - Esimerkiksi Riihimäen Peltosaaren hankkeessa saavutettiin merkittävä energiansäästö ja talon arvon nousu, sanoo Parviainen.
Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä ehdottaa katkeamattoman kuivaketjun tuomista rakentamisen ketjuun ja logistiikkaan. - Kun ihmiset vaativat elintarvikkeilta katkeamatonta kylmäketjua, samanlaista kuivaketjua tulee vaatia rakentamisessa, kun siinä on kyse isoista taloudellisista arvoista. Varsinkin tiiviissä rakentamisessa kuivaketjun toteutuminen on lopputuloksen kannalta välttämätöntä, muistuttaa Seppälä. Puurakentamisessa koko rakentamisen prosessin hallinta perustuu Seppälän mukaan puutuoteosien teolliseen valmistukseen kuivissa tehdastiloissa ja logistiikan hallintaan tehtaalta asennukseen siten, ettei kuivaketju pääse missään vaiheessa katkeamaan. Seppälä toisi ammattimaiseen kerrostalorakentamiseen pientalorakentamiseen mallin, missä taloja tehdään kokonaisvastuun pohjalta avaimet käteen -periaatteella.
Suomen lähiöiden kerrostaloissa on seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000. - Lähiöiden kunnostus on yhtä iso ponnistus kuin sodan jälkeinen jälleenrakentaminen, vertaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston dosentti, lehtori Anu Soikkeli . Soikkeli koordinoi Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmaan kuuluvaa kolmivuotista hanketta, jossa lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen kehitetään käyttäjä- ja liiketoimintalähtöistä korjauskonseptia.
Suomessa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa 1960-1970 -luvuilla rakennettua lähiöasuntoa, jotka vaativat energiatehokkuuden parantamista ja peruskorjausta. Asuntoministeri Pia Viitanen , sd., nostaa lähiöiden kerrostalojen saneerauksen ja viihtyvyyden parantamisen lähivuosien asuntopolitiikan suureksi haasteeksi. kuva: LVM/viestintä - Lähiöissä on kiinni valtava kansantaloudellinen varallisuus, josta on pidettävä huolta. Vanhan rakennuskannan korjaamisessa on päästöjen vähentämisessä uudisrakentamista enemmän voitettavaa. Tulevaisuudessa rakentamisen vähähiilisyyden merkitys kasvaa, kun resurssitehokkuus tulee myös rakentamisen säätelyyn, uskoo Viitanen.
Stora Enso Building and Living yksikön johtajana alkukesästä aloittanut Jari Suominen sanoo yhtiön sitoutuneen tulevaisuuden strategiassaan vahvasti puurakentamisen kehittämiseen. - Puurakentamisen kasvussa on kyse maailmanlaajuisesta trendistä, johon vaikuttavat kaupungistumisesta johtuva suuri rakentamisen tarve ja ympäristötietoisuuden kasvu. Puurakentamisessa kestävä kehitys yhdistyy liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Yhtiö on kehittänyt Itävallassa valmistettaviin CLT-puulevyihin perustuvan rakentamisen konseptin, mikä on saavuttanut Keski-Euroopan rakentamisen markkinassa vahvan aseman. Parhaillaan CLT-tekniikalla rakennetaan kirjastorakennusta Australian Melbournessa. Suomessa on tänä vuonna valmistunut Nuuksion luontokeskus ja lähes sata puukerrostaloasuntoa. Ensi vuonna Suomessa arvioidaan valmistuvan viisisataa CLT:stä rakennettua puukerrostaloasuntoa.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) toivoo Suomen olevan Euroopan johtava vähähiilisen rakentamisen osaaja tulevaisuudessa. Kun rakentaminen ja asuminen tuottavat 40 prosenttia ilmastopäästöistä, Pietikäinen nostaisi rakentamisen ympäristötehokkuuden tulevien EU:n parlamenttivaalien teemaksi. - Ympäristötehokkaassa rakentamisessa on aineksia Suomen uusteollistamiseen. Nyt tarvitaan poliittisilta puolueilta sitoutumista tähän, koska rakentamisen sääntelyssä täytyy olla pitkäjänteisyyttä, muistuttaa Pietikäinen. Yhteiskunnan toimin tulee kannustaa teollisuutta kehittämään uuden ympäristötehokkaan rakentamiseen teknologiaa. Julkisissa hankinnoissa on tuettava parasta mahdollista ympäristölaatua, edistettävä resurssitehokkuutta ja tuettava uusia parhaita käytäntöjä ja innovaatioita. Pietikäinen laajentaisi kotitalousvähennystä ohjauskeinona resurssitehokkaan ja vähähiilisen rakentamisen edistämisessä.
Ekologisen rakentamisen edistäminen ja puubrändin luominen ovat Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisia tavoitteita. Kaupunki pyrkii rakennetun ympäristön laadun nostamiseen ja vahvistamaan imagoaan modernin arkkitehtuurin kaupunkina. Uutta aaltoa kaupungin arkkitehtoniseen ilmeeseen haetaan mm. uusilla energiatehokkuutta ja ekologisuutta korostavilla rakentamisen ratkaisuilla, sitä tukevalla kaavoituksella ja Päijännemaiseman hyödyntämisellä. - Vaikka monilla kaupungeilla on tavoitteena puubrändin luominen, emme yritäkään olla tässä ainutlaatuisia, mutta omaleimaisia kylläkin, sanoo kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen . Haluamme erottautua arkkitehtuurilla. Tuomme puuta rakentamiseen ja rakennamme puukerrostaloja siksi, että puun käyttö on osa meidän uutta arkkitehtonista ilmettä ja palvelee tukevaisuuden kaupunkikuvaa.
Kilpailun, avoimen standardin ja yhteensopivien runkorakenteiden puute on laajamittaisen puurakentamisen suurin este tällä hetkellä, sanoo Opiskelija-asunnot Oy:n Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen. - Kun kaikki kehittävät ja varjelevat omia järjestelmiään, rakennuttaja ei voi aidosti kilpailuttaa kohteita puuosatoimittajilla. Puurakentaminen etenee vain, jos puuosatoimittajat sitoutuvat aidosti yhteensopiviin runkorakenteisiin. Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläisen mielestä puurakentamisen RunkoPES on nykyisellään teoreettinen, koska eri valmistajien elementtejä ei voi käyttää ristiin. - Jos avoin järjestelmä saataisiin toimivaksi, voisimme hyödyntää kaikkien toimittajien parhaita ominaisuuksia. Nykyisin mennään järjestelmä edellä, jolla on vain yksi toimittaja. Mitä se semmoinen kilpailu on, kysyy Hämäläinen.
Puurakentaminen tarvitsee toimivat standardit. Elleivät ne toimi käytännössä, puurakentamisen muut edut jäävät saavuttamatta ja läpimurto tapahtumatta, sanoo A-Insinöörit Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja vt. toimitusjohtaja Heikki Käkönen. Vaikka puullakin on RunkoPES, sitä ei ole saatu vielä toimivaksi käytännössä, koska kaikki puuosavalmistajat kehittävät omia järjestelmiään. Rakennusneuvos Seppo Mäkisen mielestä puurakentaminen ei ole vielä löytänyt asemaansa ammattimaisessa teollisessa rakentamisessa. - Puu hakee vielä paikkaansa. Siitä on kehitetty liian vaikeita ratkaisuja, joita ei voi monistaa, sen hintakilpailukyky ei ole ollut riittävä ja osaamisvajetta on kaikissa puurakentamisen vaiheissa.
Vähähiilisestä energiatehokkaasta rakentamisesta voidaan kehittää vientituote, uskoo elinkeinoministeriön Cleantech-ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio. - Koska rakentaminen kuluttaa paljon uusiutumattomia luonnonvaroja, lisäämällä kotimaisen, paikallisen ja uusiutuvan ympäristöystävällisen raaka-aineen käyttöä rakentamisessa voidaan merkittävästi pienentää rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, muistuttaa Pantsar-Kallio. Uusiutuvilla materiaaleilla voidaan saavuttaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Puun kaltaisilla uusiutuvilla materiaaleilla voidaan rakentamisessa korvata energiaintensiivisiä materiaaleja kuten terästä, alumiinia, betonia ja muovia. Valtioneuvoston kesäkuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa tulee edistää kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä käyttöönottoa myös rakentamisessa. Tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia rakennusten koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon.
- Hirsitalo on Suomen rakennusteollisuuden tunnetuin brändi, muistuttaa Hirsitaloteollisuuden asiamies Seppo Romppainen. Vaikka Japanin vienti on vähentynyt parhaista vuosista, se on kuitenkin nyt osoittanut piristymisen merkkejä. Vientimaista vahvoja ovat lisäksi entiset Itä-Euroopan IVY- maat, etenkin Venäjä, missä on ollut vahvaa hirsirakentamisen kulttuuria sekä Ranska. Vaikka Venäjän oma hirsitalotuotanto on myös vahvassa kasvussa, kysyntää Suomessa tehdyille laadukkaan maineen omaaville tuotteille riittää. Romppaisen mielestä myös rakentamisen uudet energiatehokkuussäädökset ovat olleet myönteinen asia hirsirakennusteollisuudelle, jonka tuottajat ovat pääosin CE- merkinnän piirissä. - Puu on uusiutuvana luonnonmateriaalina yleisesti tunnustettu kaikkein ekologisimmaksi rakennusmateriaaliksi, joka on vastaus myös home-ongelmiin, sanoo Romppainen. Massiivipuun pitkäikäisyys, kodinomaisuus ja rakennusten hyvä sisäilman laatu kiinnostavat myös päiväkoteja ja kouluja rakennuttavia kuntia. Lähes 300 miljoonan euron vuosimyyntiä tekevä hirsitaloteollisuus on viime vuosina saanut kasvavassa määrin julkisia rakennuksia koskevia tilauksia sekä kotimaasta että ulkomailta. Päiväkoteja on toimitettu muun muassa Ranskaan ja Japaniin.
Osaamisen ja tiedon puute hidastaa laajamittaisen teollisen kerrostalorakentamisen etenemistä Suomessa. Puukerrostalorakentamisen esteistä ja mahdollisuuksista väitellyt Ijäs katsoo rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten kokevan puukerrostalorakentamisen edelleen koerakentamisena kun käytännön kokemuksia ei ole päästy siirtämään kohteesta toiseen. Myös kuntien rakennusvalvonnan ennakoimattomuuden ja puurakentamisen järjestelmien tuntemattomuuden koetaan lisäävän puurakentamisen taloudellista riskiä. Haastattelututkimukseen perustuvassa väitöksessä kartoitettiin rakennus- ja kiinteistöalan eri sidosryhmien asenteita puukerrostalorakentamista kohtaan. Ijäksen tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä puukerrostalojen rakentamiselle tunnistamalla puurakentamista kohtaan esiintyviä esteitä ja mahdollisuuksia.
Kerrostalon rakennusmateriaalien merkitys kasvihuonepäästöjen tuottajana on 50 vuoden tarkastelussa samansuuruinen kuin lämmityksen osuus. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan rakentamisen materiaalivalinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastopäästöihin. Uudisrakentamisessa tulisikin käyttää mahdollisimman paljon kierrätettävää materiaalia. Rakentamisen energiatehokkuuden parantaminen lisää materiaalien suhteellista osuutta rakennuksen elinkaarenaikaisista päästöistä. - Perusteet rakennusmateriaalien huomioimiseen uudisrakentamisen ohjauksessa ovat olemassa, sanoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. Alkuun voidaan lähteä pilottikohteista ja siitä, että julkiset rakennuttajat vaatisivat tietoa rakennuttamiensa kohteiden rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä. Hakaste uskoo hiilijalanjälkimittauksen tulevan tulevaisuudessa energiatodistuksen tavoin asuntokauppaan.
Lammin Ikkuna Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Hoppania toivoo ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä yhteiskunnan korjausrakentamiseen kohdistamiin tukitoimiin. - Nykyiset korjausavustukset ovat kausiluontoisia hätäpaketteja ja ne nostavat hetkellisesti kysyntää. Kun rahat on loppu, loppuu korjaustoiminta kun taloyhtiöt jäävät odottamaan uusia avustuksia, kuvailee Hoppania. Valmistavan teollisuuden kannalta Hoppania pitää kotitalousvähennysjärjestelmää parhaana mallina, koska se jakaa korjausrakentamisen hankkeet ajallisesti tasaisemmin. - Avustukset heiluttavat nyt markkinoita eivätkä markkinat voi hyödyntää niitä täysimääräisesti. Hoppania muistuttaa eurokriisin heijastuvan nyt myös yritysten kiristyneeseen käyttöpääomahuoltoon. - Vaikka yritys näyttäisi hyvää tulosta ja paksua tilauskirjaa, käyttöpääoman saanti on vaikeutunut. Fair-play meininki pankkien kanssa on mennyttä, ravistelee Hoppania pankkeja. Hoppania on myös huolissaan Venäjän hitaudesta keventää tuontimuodollisuuksia WTO-jäsenyyden mukaisiksi. - Venäjällä on paljon vientipotentiaalia ikkuna- ja oviteollisuudelle varsinkin laadultaan arvokkaimmissa tuotteissa, mutta se on haasteellinen markkina. Välikäsiä on paljon eivätkä maahantuontimuodollisuudet ole Venäjän WTO-jäsenyyden myötä vähentyneet.
Metsäteollisuus ry.n toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää eurokriisin ratkaisemista suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden selviytymiskysymyksenä. - Kun puolet viennin arvosta tulee euromaista, on selvää että eurokriisin ratkaiseminen on alan tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys. Meillä on varsinkin paperiteollisuuden tuotteissa mediamurroksen seurauksena suuria haasteita, jotka ovat osin rakenteellisia ja osin suhdanteista johtuvia. Vastaavasti meillä on vahvaa kysyntää pitkäkuituiseen selluun, pakkaus- ja puutuotealan tuotteisiin, muistuttaa Jaatinen. Jaatinen uskoo puurakentamisen kasvun avaavan uusia vientimahdollisuuksia ja toivoo elinkeinoministeriön käynnistämille puurakentamisen edistämistoimille jatkoa. - Näitä tarvitaan uuden markkinan edellytysten luomiseksi, varsinkin kun kyseessä on vientiin suuntautuvan ympäristölähtöisen tuotteen kehittäminen, sanoo Jaatinen.
Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen toivoo suomalaisilta puusiltojen valmistajilta lisää aktiivisuutta ja tyyppisiltoja vaihtoehdoiksi sillanrakentamiseen. - Kun ympäristövaikutusten arviointi tulee mukaan siltojenkin rakentamiseen, puusillat voisivat tulla nykyistä vahvemmin perussiltasuunnittelun vaihtoehdoksi osana kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta, uskoo Vehviläinen. Suomen johtavan puusiltarakentajan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra kertoo yhtiön kehittävän parhaillaan tyyppisiltoja ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön. - Tavoitteena on tarjota tyyppisiltoja, niin jokaista kohdetta ei tarvitse suunnitella erikseen. Tämä toivottavasti parantaa puusiltojen mahdollisuuksia nykyiseen verrattuna, kun puu on jo lähtökohtaisesti useimmiten suljettu pois tarjouskilpailusta, muistuttaa Kopra. Puuinfo järjestää marraskuussa pidetään Puupäivä-tapahtuman yhteydessä puusiltaseminaarin, johon kutsutaan siltojen suunnittelijoita, valmistajia ja tilaajia.
Vastuullinen rakentaminen tulee olemaan tulevaisuudessa iso brändi ennustaa Metsä Groupin puutuoteteollisuudesta vastaavan Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen . – Vastuullisuus tarkoittaa ennen muuta sen tiedostamista, että uusiutumattomat luonnonvarat eivät yksinkertaisesti riitä täyttämään kasvavien rakentamisen markkinoiden kysyntää. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttöönotto tulee olemaan iso globaali megatrendi, joka tulee näkymään myös rakentamisessa. Kaikkonen toivoo valtiovallalta oikein suunnattuja toimia Euroopan taloudellisen taantuman voittamiseksi. - Rakentamisen hiipuminen Euroopassa on iso uhka myös puurakentamisen edistymiselle, vaikka periaatteessa voisimme saada nyt lisää osuutta alenevista markkinoista. Meillä on varsinkin pääkaupunkiseudulla valtava asuntorakentamisen tarve, jota olisi perusteltua purkaa taantuman aikana oikein suunnatuilla elvytystoimilla, muistuttaa Kaikkonen.
Venäjän kaupallinen edustaja Valery Shlyamin toivoo suomalaisyrityksiä yhteisiin puurakentamisen hankkeisiin Luoteis-Venäjällä. Shlyamin uskoo suomalaisten puualan yritysten investointien kasvavan WTO: n jäsenyyden, Venäjän modernisaation ja Pietarin elpyvän rakentamisen ansiosta. - Tavoitteemme on, että suomalaisyritykset olisivat puurakentamisen osaamisen ratkaisujen tuojia Venäjälle, sanoo Shlyamin. Venäjän olisi tarkoituksenmukaista Shlyamin mielestä hyödyntää suomalaisten puurakentamisen osaamista ja teknologiaa sekä luoda kaupallisia edellytyksiä yritysten ja valtion yhteistyöllä. Shlyamin toivoo eurooppalaisten rakennusalan standardien käyttöönottoa rakentamisessa Venäjällä ilman pitkiä siirtymäaikoja, mikä lisäisi Venäjän markkinan vetovoimaa.
Euroopan Unionin talouskomissaari Olli Rehnin mielestä puurakentaminen vastaa Euroopan suuriin haasteisiin kuten rakentamisen päästöjen vähentämiseen sekä resurssi-tehokkuuden edistämiseen. Vaikka rakennusteollisuus ei kuulukaan päästökaupan piiriin, puurakentamisen edistämisellä voi olla päästöjen vähentämisen kannalta Rehnin mielestä huomattavia vaikutuksia.
Työministeri Lauri Ihalainen uskoo metsäteollisuuden säilyvän Suomessa tulevaisuudessakin vahvana investoimalla puun uusiin käyttömuotoihin kuten uusiin biotalouden ja puutuoteteollisuuden tuotteisiin. Ihalainen kaipaa metsäteollisuudelta uudenlaista ajattelua sekä voimakasta tutkimus- ja kehitystyötä puun uusien tuotteiden kaupallistamiseen. - Vähähiilisen energiatehokkaan puurakentamisen ja puutuotealan kehittäminen on osa cleantech-toimialaa, jolla on iso tulevaisuus. Puutuotealan kehitystyössä on tavoiteltava vientimarkkinoita, koska viennin kasvu luo nopeasti uusia työpaikkoja varsinkin metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kärsineille paikkakunnille, muistuttaa Ihalainen. Ministeri Ihalainen ehdottaa julkisten rakentamishankkeiden kriteeriksi vähähiilisyyden ja ympäristönäkökulman, jotka samalla tukevat yhteiskunnan ilmastotavoitteita.
Talotekniikan kehittyminen, energiatehokkuus ja vähäpäästöinen rakentaminen tulevat muuttamaan rakentamista merkittävästi lähivuosina. Aalto-yliopiston Talotekniikan instituutin johtajana toiminut dipl. ins. Heikki Lamminaho näkee talotekniikan kehittymisen antavan puurakentamiselle mahdollisuuksia markkinaosuuden kasvattamiseen. - Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on ensimmäinen iso askel, seuraavaksi tulee tarkasteluun rakennusten hiilijalanjälki. Tämä kehitys antaa puurakentamiselle mahdollisuuksia uusia vahvuuksia, jotka perustuvat nykyistä parempaan rakentamisen laatuun ja teolliseen esivalmistukseen, painottaa Lamminaho.
Ranskassa etsitään aktiivisesti puulle uusia käyttömuotoja ja tuotteita biotalouden ja puutuoteteollisuuden piiristä korvaamaan sellu- ja paperiteollisuuden alenevaa tuotantoa. Metsä- ja puutuotealaan erikoistuneen Teknologiainstituutti FCBA:n pääjohtaja Georges-Henri Florentin sanoo kehitystyön kohdistuvan puun energiakäytön, puurakentamisen ja uusien kuitutuotteiden kehittämiseen.
Asuntoministeri Krista Kiurun (sd) mukaan kosteus- ja homeongelmaisten rakennusten kiintiö on Suomessa täynnä. Asiakkaille on voitava tarjota kosteusvarmaa rakentamista, jossa ei ole rakennusaikaisia kosteusjäämiä. Puurakentamisen läpimurto voi tapahtua haastamalla muu rakentaminen laadukkaalla, teollisesti valmistetulla kuivarakentamisella, muistuttaa Kiuru. Kiuru hyödyntäisi puurakentamisen kehittämisessä arkkitehtonista osaamista sekä asumista helpottavia älykkään rakentamisen ratkaisuja, jotka edustavat seuraavan sukupolven rakentamista ja tarjoavat vientimahdollisuuksia.
Suomea pidetään mielenkiintoisena sijoituskohteena puutuotealan yrityksille. - Jos saisimme ulkomaisia investoijia puutuotealalle ja rakentamiseen, se toisi lisäarvoa osaamisen ja kilpailuun uusien toimijoiden myötä. Suomen pienessä markkinassa ulkoa tuleva pöllytys tekisi vain hyvää, sanoo johtaja Sari Toivonen Invest in Finlandista. ( kuvassa vas. Sari Toivonen ja markkinointijohtaja Maria Arruda) Suomella on Toivosen mielestä kaikki mahdollisuudet kehittyä edelläkävijäksi energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä rakentamisessa. Tämä edellyttää puurakentamiselta vahvaa kilpailukykyä ja suhtautumisen muutosta koko rakennusalalta.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet puurakentamisen edistämiseksi ovat toteutumassa. - Olemme keskittyneet hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla puurakentamisen läpimurron tekemiseen, muistuttaa strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Nyt tehdyn väliarvion mukaan on kaikki syy uskoa, että teollinen puukerrostalorakentaminen tulee Suomessa vahvasti kasvamaan. - Minun havaintoni on, että rakennusliikkeiden ylin johto suhtautuu rakentavasti ja suurin odotuksin puurakentamiseen ja sen mahdollisuuksiin, sanoo Sunabacka. Nyt on aika pohtia yhdessä, miten voimme järkevästi käyttää puuta enemmän suurimittakaavaisessa rakentamisessa niin, että siitä on rakennusalalle että Suomelle hyötyä. Siksi nyt tarvitaan puualan ja rakentajien välistä yhteistyötä ja puurakentamista eteenpäin vieviä hankkeita.
Massiivipuisiin CLT-elementteihin perustuva rakentaminen on rantautumassa Suomeen. Elementteihin perustuvilla rakenneratkaisuilla on toteutettu viime vuosina jo lähes 2000 taloa ympäri Eurooppaa. Kevään aikana valmistuu ristiinliimattuun puulevyyn eli CLT:hen (Cross Laminated Timber) perustuvia useita kohteita kuten Joensuuhun 100 opiskelija-asuntoa ja Espoon Nuuksioon Luontokeskus Haltia. - Nämä ovat tärkeitä päänavauksia sekä perusasumisessa että julkisessa rakentamisessa, sanoo Stora Enso Building and Living -liiketoiminta-alueen rakentamisen ratkaisujen aluejohtaja Janne Manninen. Manninen uskoo CLT-menetelmän läpimurtoon ja lupaa uusia hankkeita niin asuin- kuin liikerakentamiseen vielä kevään aikana.
Suomen tulee erikoistua pitkälle jalostettuihin, laadukkaisiin puutuoteteollisuuden tuotteisiin, sanoo UPM:n Vaneriliiketoiminnan johtaja Kim Poulsen . Heinäkuussa UPM:n johtajiston jäseneksi siirtyvän Poulsenin mielestä on ratkaisevaa löytää asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan palvelusta, laadusta ja jotka käyttävät vaneria vaativiin käyttökohteisiin. Esimerkiksi rekkojen perävaunujen ja nestemäisen kaasun LNG: n kuljetukseen käytettävien tankkereiden rakentamisessa käytetään paljon korkealaatuista vaneria. - Ratkaisevaa on mihin myymme, koska haemme Suomessa tehdylle vanerille aina kalliin käyttökohteen ja sellaisen asiakkaan, joka on valmis maksamaan preemiota laadusta ja palvelusta. Kun meillä on puuraaka-aine, työvoima ja etäisyydestä johtuvat kuljetuskustannukset kalliita kilpailijoihin nähden, emme pärjää halvemman loppukäytön tuotteissa ja kohteissa, tiivistää Poulsen.
Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Koho pitää pääkaupunkiseudun kuntien kaavoituskäytäntöjä keskeisenä esteenä kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kohon mielestä kaavoitus on kunnianhimoista ja liian yksityiskohtaista. Toisena kohtuuhintaisen asuntotuotannon esteenä Koho pitää kaupunkien tapaa kilpailuttaa tonttimaata, jotta saadaan tonttimaan hinta nousemaan. - Kuntien tulisi käyttää pakkolunastusmahdollisuutta rohkeammin ja ottaa maata haltuun sieltä, mikä mahdollistaa fiksun kaupunkirakenteen kehittämisen, muistuttaa Koho. Koho toivoo hengähdysaikaa rakennusalan säädösten uusimisen vauhtiin. - Nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset muuttavat merkittävästi työtapoja, suunnittelua, käytettäviä materiaaleja ja nostavat kustannuksia. Rakennusteollisuuden piirissä arvioimme rakentamisen kustannusten nousevan kymmenen prosenttia näiden muutosten yhteisvaikutusten seurauksena, arvioi Koho.
Yhteiskunnan kannattaa tukea avustuksin 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen peruskorjauksia. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mielestä vanhan rakennuskannan energia-tehokkuuden parantamisessa vähähiilisillä materiaaleilla on ilmastotavoitteiden ja päästöjen vähentämisen kannalta saavutettavissa aina enemmän kuin uudisrakentamisella. Lylykankaan mielestä yhteiskunnan kannattaa taloudellisesti tukea korjaushankkeita, joiden toteuttamiseen tarvitaan uusia rakentamisen innovaatioita ja asennetta. - Samalla voidaan antaa esimerkiksi kokonaisille lähiökerrostaloalueille uusi arkkitehtoninen ilme. Tässä on puurakentamiselle suuri mahdollisuus, muistuttaa Lylykangas.
Ruotsissa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon kehitetty BoKlok-konsepti rantautuu Suomeen. Skanska rakentaa Vantaan Kivistöön 36 BoKlok-asuntoa Stora Enson toimittamista puupohjaisista moduuleista. - Puurakentaminen ei ole itseisarvo, vaan ratkaisu kohtuuhintaisen asumisen ongelmaan. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen havaitsimme, että puurakenteisista tilaelementeistä toteutettu pienkerrostalomalli toimii tässä konseptissa parhaiten, sanoo hankekehitysjohtaja Riku Patokoski Skanskalta. Tilaelementtien valmistaminen tehtaassa lyhentää työmaalla käytettyä rakentamisen aikaa merkittävästi. Teolliseen esivalmistukseen perustuva rakentaminen vähentää työmaan yleiskustannuksia sekä helpottaa kosteuden ja teknisen laadun hallintaa perinteiseen rakentamiseen verrattuna.
Tämän vuoden puurakentamisen RoadShow 2013 -tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa puurakentamisesta. Helsingissä tänään 5.3.2013 alkanut 16 koulutuspäivän tapahtuma keskittyy puuelementtirakentamisen avoimen Runko PES - teollisuusstandardin ja siihen perustuvan tuotetarjonnan esittelemiseen. Eri paikkakunnilla pidettävien koulutuspäivien sarja on tarkoitettu rakennesuunnittelijoille, rakennuttajille, rakennusliikkeille, rakennusvalvojille, paloviranomaisille ja arkkitehdeille sekä rakennusalan opettajille ja opiskelijoille. RoadShow 2013 -koulutustapahtuman järjestävät Puuinfo Oy, Finnish Wood Research Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen puurakentamisohjelma yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tapahtumiin odotetaan yhteensä kahta ja puolta tuhatta osanottajaa.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Martti Korhosen mielestä työnantajat tulisi saada mukaan pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon. - Ihmettelen, eikö pääkaupunkiseudun työnantajia kiinnosta osallistua aktiivisemmin asuntotuotannon rahoitukseen, kun asuntopulasta on tullut työvoiman saannin pullonkaula, kysyy Korhonen. Korhonen näkee ajan ajaneen nykymuotoisen valtion asuntotuotannon lainajärjestelmän ohitse, kun rakennuttajia ei enää kiinnosta yleishyödyllinen asuntotuotanto ja sosiaalinen asuntotuotanto on lamassa. - Yleishyödylliset yhteisöt eivät ole enää yleishyödyllisiä. Nyt tarvitaan uusi kestävä järjestelmä, jossa sekä työnantajien että kuntien ja valtion on otettava suuri vastuu. Julkinen sektori ei pääse vastuustaan tästä sosiaalisen asuntotuotannon lamasta, muistuttaa Korhonen.
Pohjanmaalainen rakennuttajayhtiö Lakea Oy on erikoistunut erityisryhmien asuntojen rakennuttamiseen teollisella puulevyrakenteisella tilaelementtimenetelmällä. Nyt yhtiö on tuomassa CLT- tilaelementit myös kerrostalorakentamiseen. - Rakentamisen teollisen tuotannon osuuden nostamisella voimme parantaa rakentamisen laatua ja korjata rakentamiseen pesiytyneitä laatuongelmia, sanoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko . Kun verrataan rakentamista kuivissa tehdastiloissa talviseen rakentamiseen räntäsateessa, on selvää, että esiteollinen valmistus on tehokkaampaa, tarkempaa ja laadultaan parempaa. Pystymme välttämään esimerkiksi kosteusongelmat, jotka aiheuttavat paljon kustannuksia ja jotka myöhemmin saattavat johtaa homeongelmiin. On jo aika tuoda laatu mukaan rakentamisesta käytävään keskusteluun, muistuttaa Ullakko.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdottaa uuden kasvurahaston perustamista, jonka tehtävä olisi tukea esimerkiksi ympäristöliiketoimintaan ja biotalouteen syntyviä uusia kasvuyrityksiä. Sipilä keräisi rahastoon kolmesta viiteen miljardin peruspääoman myymällä valtion omistusta vähäistä strategista merkitystä omaavista yrityksistä, eläkeyhtiöiltä ja yksityisiltä sijoittajilta. Sipilä toivoo metsäteollisuuden ja puutuotealan lisäävän tutkimus- ja kehityspanostuksia, koska puun uusissa käyttömuodoissa on mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. - Suomella on mahdollisuus yhdistää puutuotealan osaamista informaatioteknologiaan ja tehdä älykkäästä, energiatehokkaasta ja vähähiilisestä puurakentamisesta vientituote, ehdottaa Sipilä.
Puutuotealan lopputuotteiden ulkonäön, ympäristölaadun ja palvelun kehittäminen avaavat puuteollisuudelle uusia mahdollisuuksia markkinoilla. Näin sanoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen , jonka mielestä puualan tuotteiden ympäristölaadun tuotteistaminen on vielä käyttämätön mahdollisuus. - Globaali tarve hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen tuomiin luonnonilmiöihin vahvistaa kiinnostusta uusiutuviin materiaaleihin ja siten puurakentamiseen ja puutuotteisiin, sanoo Toivonen. Näyttää siltä, että kestävään metsänhoitoon perustuvan puumateriaalin ympäristölaatua ei ole puuteollisuudessa kyetty tuotteistamaan ja hyödyntämään mahdollisuuksiin nähden täysimääräisesti. Toivonen kannustaa suomalaista puutuotealaa panostamaan hyvän teknisen laadun lisäksi ympäristöystävällisten tuotteiden ulkonäköön, mielikuviin, designiin ja palveluiden paketointiin.
Aalto-yliopistossa tutkijana toimivan arkkitehti Matti Kuittisen mielestä suomalaisten kannattaisi tuotteistaa ekologista rakentamista vientiin. - Meitä on aina arvostettu korkean innovaation ja designin maana, jonka on nyt osattava tuoda tuotteisiin älykästä ympäristötietoisuutta ja ekologisuutta. Korkealaatuisesta ekorakentamisesta on kehitettävissä vientituote, sanoo Kuittinen. Ekorakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia metsäteollisuuden rakennemuutoksen hallintaan sekä uusien puun käyttömuotojen ja jalostavan teollisuuden luomiseen. Suomalainen vientiteollisuuden uusi dream team voisi syntyä Kuittisen mukaan pienen hiilijalanjäljen omaavista rakennustuotteista, jotka on muotoiltu korkealaatuisesti. - Kun uutta liiketoimintaa syntyy eri klustereiden rajapinnoissa, nyt on mietittävä miten voidaan muotoilun ja arkkitehtuurin perinteistä osaamista soveltaa uuteen ympäristöystävälliseen rakentamiseen ja päinvastoin; tuoda metsäsektorin ja puurakentamisen syvällistä osaamista suunnittelijoille ja liiketoimintaan. On typerää, jos jätämme käyttämättä sen vihreän kultakaivoksen, jonka äärellä täällä olemme, muistuttaa Kuittinen.
Puurakentamisen osuuden lisääminen kotimaisessa rakentamisessa lisää työpaikkojen ja verotulojen määrää. Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemän puurakentamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeneen tutkimuksen mukaan puutuoteteollisuuden korkea kotimaisuusaste vähentää muihin rakennusmateriaaleihin nähden tuontituotteiden käyttöä. Puurakentamisen lisäys lisää sahatavaran ja vanerin kulutusta, mikä lisää merkittäviä investointeja puuelementtituotantoon. PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm muistuttaa, että puurakentamisen kasvu ja uuden puutuoteteollisuuden tuotantokapasiteetin sijoittuminen Suomeen avaisivat mahdollisuuksia viennin lisäämiselle. - Puu-tuotteiden puolen miljardin euron viennin kasvusta syntyisi yli kuusi tuhatta uutta työpaikkaa ja siitä hyötyisivät niin kansantalous, yritykset kuin metsänomistajatkin. Taloudellisten hyötyjen lisäksi puurakentaminen tuo merkittävää hyötyä ympäristölle rakentamisesta aiheutuvien päästöjen vähentymisellä. Kansantalouden kokonaistuotos nousisi noin miljardilla eurolla, luettelee Holm puurakentamisen kasvun taloudellisia vaikutuksia.
SRV: n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen pitää puurakentamisen edistämistä osana suomalaista selviytymistarinaa, jolla pyritään lisäämään puun jatkojalostusta ja vientiä. - Poliit-tinen tuki kehittämishankkeille on paikallaan, koska se on kansantaloudelle tärkeää eikä vääristä kilpailua. Informaatioteknologian yhdistämisellä teolliseen puurakentamiseen voi olla huimia kehitysmahdollisuuksia, uskoo Nieminen. Niemisen mukaan SRV lähtee Helsingin Jätkäsaareen nousevaan Wood City -hankkeeseen kehittämään teollista rakentamista, josta voi tulla keskeinen osa yhtiön tulevaa tuotantoa. - Nyt tarvitaan puurakentamisesta pitkäjänteistä kokemusta, jota voidaan monistaa myös asuinkerros- ja toimistotalorakentamiseen, sanoo Nieminen.
Espoon Nuuksioon valmistuva Suomen luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen moderni julkinen rakennuskohde, jossa kaikki rakenteet lukuun ottamatta maanalaista kerrosta ovat puuta. Ensi keväänä valmistuvasta Haltiasta tulee julkisen puurakentamisen vaikuttava näyteikkuna, jonka toteuttamisen ja puun käytön johtavana teemana on ekologisuus sekä rakentamisen että käytön aikainen päästöttömyys. - Massiivipuiset CLT-elementit sitovat hiiltä enemmän kuin perinteinen pilari-palkkirakenteinen puurakennus ja ovat ympäristövaikutuksiltaan päinvastaiset betonirakenteeseen nähden, sanoo Haltian rakennuttajayhtiön Nuuksiokeskus Oy:n toimitusjohtaja Timo Kukko . Tämän kokemuksen perusteella meidän tulisi paljon enemmän rakentaa päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja museoita puurakenteisina, koska ne toimisivat esimerkkinä puurakentamisen todellisista mahdollisuuksista myös julkisissa kohteissa, ehdottaa Kukko.
Puheenvuoroja puurakentamisesta on ajankohtainen lukemisto, joka sisältää Puuinfon puurakentamista käsittelevät artikkelit heinäkuusta 2011 marraskuuhun 2012. Artikkelit muodostavat kokonaisuuden, Ajan kuvan, joka välittää yli 80 rakennusalan vaikuttajan näkemyksiä modernista teollisesta puurakentamisesta, sen haasteista ja mahdollisuuksista. Puheenvuoroja puurakentamisesta on keskustelukirja, jonka artikkeleista ovat tunnistettavissa ne ajankohtaiset trendit ja teemat, jotka vaikuttavat meneillään olevan teollisen rakentamisen rakennemuutokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristövaikutusten kasvava merkitys kerrostalo- ja julkisten tilojen rakentamisessa, puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmassa ja teollisten järjestelmien läpimurto ammattimaisen rakentamisen markkinoille. Puheenvuoroja puurakentamisesta -kirja esittelee useita eri vaiheessa olevia suomalaisen puurakentamisen kohteita, arvioi puurakentamisen kilpailukykyä, arkkitehtuuria ja kansantaloudellisia vaikutuksia sekä tuo keskusteluun eurooppalaisia näkökulmia puurakentamiseen. Markku Laukkanen
Tuhannen oppilaan puurakenteinen koulukeskus on valmistunut Pariisin lähistöllä sijaitsevaan Limeill-Brevannes kaupunkiin. 9500 kerrosneliömetrin suuruisessa koulukeskuksessa on kolme esikoulu-päiväkotia ja kaksi peruskoulua. Ranskan suurimman puurakenteisen koulukeskuksen suunnittelivat ranskalainen arkkitehti Veronique Klimine ja nykyisin Grenoblessa työskentelevä suomalainen arkkitehti Olavi Koponen ensimmäisenä yhteisenä työnään. Koulukeskuksen rakentaminen puusta oli Koposen mukaan kaupungin johdon vaatimus. Julkinen puurakentaminen on Ranskassa kasvussa, mikä liittyy keskusteluun ilmastomuutoksen hillinnästä, rakentamisen energiatehokkuudesta ja rakentamisen päästöistä. Koulukeskuksen rakentajan mukaan puurakentamisen kilpailukyky perustuu perinteiseen rakentamiseen verrattuna lyhyempään puuelementtien asennusaikaan paikan päällä. Koulurakennuksen maamerkkinä on korkea kolmiomainen torni, jossa on suomalaisen kuvataitelijan Lauri Ahlgrenin työ Merenneito ja mustekala.
Saksan Garmisch-Partenkirchenissä pidetty puualan vuotuinen ammattilaistapahtuma osoitti eurooppalaisen puurakentamisen kehittämisen kohdistuvan nyt kaupunkirakentamiseen. Nyt puusta halutaan rakentaa pientalojen ohella kaupunkiasumiseen soveltuvia puukerrostaloja, kouluja, päiväkoteja ja virastoja sekä toteuttaa kaupunkien täydennysrakentamista. Puurakentamisen hankkeita edistää kiinnostus kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen niin päättäjien kuin suuren yleisönkin keskuudessa.
Puuinfon järjestämän vuosittaisen suurtapahtuman Puupäivän kansainvälisten vieraiden viesti suomalaisille oli sama: Rakentamisessa on aika siirtyä uusiutuvien materiaalien käyttöön, jotta voimme turvata tulevaisuuden sukupolville materiaalien ja resurssien riittävyyden. Sekä itävaltalaisen Rhomberg Bau rakennusyhtiön myyntijohtaja Harald Professner että kanadalainen arkkitehti Michael Green muistuttavat Puuinfon haastattelussa vakavasti rakennusteollisuuden vastuusta vähentää nykyisiä päästöjä. Sekä Professnerin että Greenin yhteisenä tavoitteena on kehittää maailmanlaajuisesti räjähdysmäisesti kasvavaan asuntorakentamisen tarpeeseen korkeiden puukerrostalojen teknologiaa. - Rakentaminen on suurin ilmastomuutoksen tekijä. Tämä merkitsee koko rakentamisen järjestelmään suurta rakenteellista muutosta, sanoo Green. - Tämä on myös teollisuuspoliittinen kysymys. Myös rakennusteollisuuden on pakko valita vähemmän päästöjä tuottavia materiaaleja ja energiaa käyttäviä toimintatapoja, korostaa Professner.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mielestä Suomen tulee olla aktiivinen puurakentamisen edistäjä niin EU:ssa kuin kansainvälisillä areenoilla. - On välttämätöntä tarkkailla eri politiikkasektoreilla tehtäviä aloitteita ja vaikuttaa niiden jatkovalmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sanoo Koskinen. Myönteisinä aloitteina puurakentamisen kannalta Koskinen pitää EU: biotalousstrategiaa, komission tiedonantoa resurssitehokkaasta Euroopasta ja valmisteilla oleva metsästrategiaa. - Olemme aktiivisesti mukana myös YK:n Euroopan talouskomission ja FAO:n Vihreän talouden toimintaohjelman valmistelussa, muistuttaa Koskinen.
Tekniikan tohtori, arkkitehti Harry Edelmanin mielestä nyt on aika uusien rakentamisen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiselle. Edelmanin mukaan on perusteltua, että hallitus edistää puurakentamista, koska uusien teknologioiden vakiintuminen vie aikansa. Rakentamisessa muutos kestävämpään kehitykseen on välttämätön. Valtion ja kuntien tulee olla mukana uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotta siirtyminen energiatehokkaaseen ja päästöttömään rakentamiseen tapahtuu, painottaa Edelman. Siirtymistä energiatehokkaaseen ja materiaalien osalta kestävään rakentamiseen Edelman pitää kilpailukykyä vahvistavana tekijänä rakentamisen toimialalle. - Muutos rakentamisessa tulee jäädäkseen. Suuri haaste on se, miten päättäjät ja yritykset saadaan toimimaan pitkäjänteisesti. Edelman on nimitetty Tampereen teknillisen yliopiston kestävän rakentamisen professoriksi, jonka toimenkuva kattaa rakennustekniikan ja arkkitehtuurin. Ensi vuonna myös tuotantotalouden osaaminen kuuluu yhteiseen uuteen tiedekuntaan.
Työnjohtaja Matti Röytiö ja lastentarhaopettaja Anne Auvinen muuttivat kolmen lapsen kanssa Heinolan Vierumäen puukerrostaloon sen valmistuttua viime vuoden joulukuussa. - Kyllähän puukerrostalo herätti uteliaisuutta ja eniten mietitytti äänieristys. Nyt voi sanoa, että kun muutimme 1970-luvun betonikerrostalosta, niin äänet jäivät sinne. Täällä ei kuulu mitään, on kuin asuisi omakotitalossa. Täällä emme tiedä naapureista mitään, kun ei kuulu ääniä eikä tärinää, kertovat Anne ja Matti. ( Kuvassa vas. Essi, Anne, Laura, Matti ja Tuukka) Heinolan PuuEra-talon rakentajan Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela ei ole yllättynyt asukaspalautteesta. - VTT ja insinööritoimisto Heikki Helimäki ovat tehneet meille talosta kattavaa seurantaselvitystä ja se osoittaa äänieristyksen olevan kohdallaan ja että olemme pystyneet jo suunnitteluvaiheessa ratkomaan mahdolliset rakenteiden tärinäongelmat. Myönteinen asukaspalaute kannustaa rakentamaan lisää puukerrostaloja. Airaksela kertoo yhtiöllä olevan neuvotteluvaiheessa noin 300 puukerrostaloasunnon rakentaminen.
Asuntosijoitusyhtiö SATOn toimitusjohtaja Erkka Valkilan mukaan yleishyödyllisen vuokra-asuntotuotannon rajoituksia tulisi keventää. - Nykyisellä korkotasolla ja tuottorajoituksilla ei kenenkään ole järkevää tuottaa asuntoja yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla, jotka ovat tyrehdyttäneet koko järjestelmän toimivuuden. Vaikka asuntoministeri Kiurun esitykset omavastuukoron puolittamisesta ja käynnistysavustuksista ovat sinänsä oikeita, ne tapahtuvat yleishyödyllisyyttä määrittelevän lainsäädännön sisällä, eivätkä ratkaise tätä isoa ongelmaa. Helsingissä on valmistunut tänä vuonna yksi kerrostalo eli 30 asuntoa yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti myöntää, että yleishyödylliseen rakentamiseen valtion osoittamat porkkanat eivät vastaa enää tämän päivän markkinatilannetta ja tarvetta järjestelmän rakenteiden uusimiseen on olemassa.
Aalto-yliopisto aloittaa puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden jatkokoulutuksen. Suomeen on arvioitu tarvittavan seuraavan viiden vuoden aikana 150 AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen suunnitteluammattilaista lisää. Koulutustarpeeseen vastataan aloittamalla jo alalla toimivien suunnittelijoiden jatkokoulutus Aalto-yliopistossa. Koulutuksen aloittaminen vuoden 2013 alussa mahdollistuu mm. Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisen rahoituksen turvin. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalaisen mukaan osaavien puurakentamisen suunnittelijoiden ja tekijöiden puutteesta oli syntymässä pullonkaula puurakentamisen kasvulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. - Rakentamisen koulutussisällöt eivät vastaa enää todellisuudessa sitä markkinaa, mihin ammattimainen suuren mittakaavan puurakentaminen on menossa. Uusia teollisen puurakentamisen järjestelmiä ei tunneta riittävästi, perustelee Karjalainen täydennyskoulutuksen tarvetta.
Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Männistö odottaa konkreettisia tuloksia puurakentamisen edistämisestä ja heittää haasteen puurakentamisen järjestelmätoimittajille. - Tuottakaa uudenlaista, kohtuuhintaista opiskelija-asuntotuotantoa Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle. Opiskelija-asuntoihin kohdistuu valtavasti tarvetta eivätkä tähän mennessä tarjouskilpailuissa ole olleet puurakentajat juuri mukana. Ruotsissa ollaan puurakentamisessa myös kerrostalomittaluokassa meitä paljon edellä, toteaa Männistö. Lasse Männistön mielestä Helsingin asuntopulaa voitaisiin helpottaa täydennysrakentamisella. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa on asetettu kaavoitustavoite, jonka mukaan koko asuntorakentamisen 450 tuhannen neliömetrin tavoitteesta lähes kolmannes eli 125 tuhatta neliömetriä on täydennysrakentamista. - Varsinkin kantakaupungin alueella täytyy etsiä täydennysrakentamisesta, ullakko- ja lisäkerrosten rakentamisesta ratkaisuja, johon kevyen rakentamisen tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia. Kaupunkikehityksen kannalta pidän täydennysrakentamista suurena mahdollisuutena, painottaa Männistö.
Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro kaipaa puurakentamisen järjestelmätoimittajia jakamaan rakennuttajavastuuta. - Jos puujärjestelmätoimittajat eivät tule vastaan ja ole valmiita jakamaan vastuuta, miksi grynderirakentaja valitsisi puun, jos joutuu yksin kantamaan vuosikymmenen vastuun, kysyy Kaskiaro. - Urakoitsijan kannalta on sama mistä materiaalista rakennetaan, kunhan riskit pystytään optimoimaan ja grynderirakentamisessa kantamaan rakennuksista kymmenen vuoden vastuu. Kun asiakas on epävarma rakenteen ja materiaalin toimivuudesta, toimittaja vakuuttaa ostajan parhaiten sitoutumalla vastuuseen mahdollisista virheistä, sanoo Kaskiaro. - Minun viestini puualalle on se, että kannattaa kehittää puurakentamisen järjestelmiä ja tehdä niistä houkuttelevia rakentajille ja rakennuttajille. Tilaaja ratkaisee, mistä materiaalista rakennetaan. Tavoitteena on toteuttaa hankkeita, jotka käyvät kaupaksi. Tässä suhteessa tunnetut materiaalit ja järjestelmät, joilla on pitkään rakennettu, ovat varmempia, muistuttaa Kaskiaro. - Sekä rakennuttaja että rakentaja pyrkivät minimoimaan riskejä ja hakemaan niiden hallinnan kannalta oikean kustannustason.
Puukerrostalojen rakentaminen Ruotsissa on erittäin kilpailukykyistä. - Merkittävin kilpailutekijä on rakentamisen nopeus, sanoo tilaelementtikerrostalojen valmistukseen erikoistuneen Lindbäcks Bygg yhtiön toimitusjohtaja Stefan Lindbäck . Toinen keskeinen kilpailutekijä on teollisen valmistuksen aikaansaama tasainen laatu. Puun ekologisuutta pidetään tulevaisuuden myyntivalttina, mutta materiaalia tärkeämpiä ovat puurakentamisen nopeus, keveys, toimivuus ja tehokkuus. Lindbäcks Bygg on ottanut käyttöön Japanin autoteollisuudesta tutun Lean-menetelmän. - Tavoitteena oli kehittää järjestelmä, jossa tuotanto on mahdollisimman tehokas ja laatuvirheet vältetään. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota työvaiheiden ohjaamiseen siten, että kaikki tehdään tiimeissä oikeaan aikaan, laadukkaasti ja järjestelmällisesti. Lean menetelmän käyttöön oton myötä teemme vähemmällä enemmän, tiivistää neljännessä sukupolvessa yritystä johtava Lindbäck.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on huolissaan rakentamisen laadusta. - Ongelmana on rakennusalan kilpailun puute ja nykyinen rakentamisen käytäntö, jossa rakennuskohteet pilkotaan kymmeniksi aliurakoiksi eikä kukaan kanna kokonaisvastuuta rakennuskohteista. Laadusta riippumatta kaikki käy kaupaksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Nyt kilpailun puute vaikuttaa sekä asuntojen saatavuuteen että rakentamisen laatuun varsinkin pääkaupunkiseudulla, sanoo Pokka. Kansliapäällikkö Pokka näkee ongelmia myös rakennusvalvonnassa, jonka resurssit ja osaaminen eivät riitä perusteelliseen valvontaan. - Vaikka valvonnassa on puutteita, rakennusyhtiöillä tulisi olla nykyistä suurempi eettinen ja asiallinen vastuu rakentamisen laadusta. Rakennusteollisuuden suurin haaste onkin siinä, millä saadaan palautettua rakentamisen laatu suomalaiseen rakentamiseen.
Opetusministeri Jukka Gustafsson kaipaa puutuotealalta myönteisiä tulevaisuuden näkymiä ja uutta imagoa, jotta nuorten kiinnostus puualan koulutukseen kasvaisi. - Ongelmana on ollut alan heikot työllisyysnäkymät ja vanhahtava kuva puualasta. Moderni ympäristöystävällinen teollinen puurakentaminen, johon voidaan yhdistää tieto- ja muuta tekniikkaa, voi luoda myönteisen tulevaisuudenkuvan ja imagon koko alalle ja lisätä nuorten kiinnostusta alaa kohtaan, uskoo Gustafsson. Ministeri painottaa oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön välttämättömyyttä koulutuksen kiinnostavuuden lisäämiseksi. - On tärkeää että yritykset antavat omaa osaamistaan opetukseen ja tarjoavat opiskelijoille riittävästi haastavia ja monipuolisia kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Puutuotealan tarpeisiin soveltuvaa oppisopimusjärjestelmää voidaan myös kehittää, jos yritykset ovat valmiita sitoutumaan pitkäjänteisesti järjestelmän toteuttamiseen, sanoo Gustafsson.
Modernista puurakentamisesta tunnettu itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen traditioon. "Tilanne Suomessa on nyt sama kuin Itävallassa pari vuosikymmentä sitten. Nyt pitää edistää rakentamisen evoluutiota eikä pyrkiä revoluutioon ja jatkaa puurakentamisen vahvaa perinnettä myös Suomessa. Me onnistuimme Itävallassa siinä muutoksessa, koska emme menettäneet kosketusta vahvaan puusepän osaamiseemme", muistuttaa Kaufmann. "Koska puurakentamisella on tulevaisuus, kannattaa laittaa voimavaroja rakentamisen laatuun ja koulutukseen sekä saada julkinen sektori vakuuttuneeksi että puurakentamisen edistäminen on perusteltua sekä taloudellisesti että ekologisesti." Kaufmannin mukaan tulevaisuuden rakentamisessa on käytettävä enemmän vähäpäästöisiä uusiutuvia rakennusmateriaaleja. "Betoniteollisuus pelkää tätä muutosta ja he odottavat, että puurakentamisessa tulee virheitä. Jos he olisivat järkeviä ja fiksuja, he tekisivät puurakentajien kanssa yhteistyötä."
Mekaaninen metsäteollisuus toivoo puurakentamisen kasvusta vetoapua sahateollisuuden tuotannon alenemisesta ja heikosta kilpailukyvystä seuranneisiin vaikeuksiin. Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää tilannetta vakavana, kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä ja vientituloja jää saamatta. "Kyllä tämä tilanne on kriittinen. Olemme välittäneet hätähuutomme hallitukselle ja toivomme nopeita toimenpiteitä, koska kilpailijat valtaavat markkinaosuuksiamme", painottaa Merivuori. "Koska sahateollisuuden merkitys on Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempi kuin kilpailijamaissa, meidän tulisi kotimaisin toimin edistää puutavaran kysyntää rakentamisessa. Esimerkiksi korjausrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia puurakentamisen edistämiselle. Kaikissa julkisissa rakennushankinnoissa tulisi edellyttää suunnitelma puurakenteiden käytön mahdollisuuksista", ehdottaa Merivuori.
Puutuotteiden jalostuksesta ja viennin lisäyksestä voi syntyä useampi tuhat uutta työpaikkaa ja vaikutus Suomen vaihtotaseeseen voi olla 200–300 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitetun Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) väliraportissa on esitetty arvioita puurakentamisen yhteiskunnallisista ja työllisyysvaikutuksista. "Merkittävin työllisyys- ja kansantaloudellinen vaikutus syntyy rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä", kommentoi MSO- ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka . "Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisen 500 miljoonan euron viennin kasvun toteutuminen rakennuspuusepäntuotteiden viennin lisääntymisenä johtaisi usean tuhannen uuden työpaikan syntyyn ja kansantalouden kokonaistuotoksen vahvistumiseen noin miljardilla eurolla. Verotulot kasvaisivat yli 70 miljoonalla eurolla ja bruttokantorahatulot lisääntyisivät 60 miljoonalla eurolla."
Riihimäen Peltosaaressa toteutettu Innova-asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä on valmistunut. Riihimäen kaupunginjohtajan Seppo Keskiruokasen mielestä Peltosaari-projektista on kasvanut kansallisesti merkittävä lähiön kehittämishanke, jonka kokemuksia voi siirtää myös muiden kaupunkien lähiöiden saneeraukseen ja kehittämiseen. "Vuokrakerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä (timberbased element system) sai mukaan energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot. TES-menetelmä on uutta ja siksi siihen kohdistui erityisen suuri mielenkiinto alan ammattilaisten keskuudessa niin kotimassa kuin ulkomaillakin", sanoo Keskiruokanen. Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula uskoo TES-menetelmän kehittymisen lisäävän kiinnostusta lähiöiden kunnostamiseen ja menetelmän monistamisen soveltuvan laajamittaiseen lähiöiden peruskorjauksen toteuttamiseen. "Innova-talon saneeraus käynnistettiin samanaikaisesti Peltosaaren ideakilpailun kanssa. Innova-talon saama julkisuus omalta osaltaan auttoi myös ideakilpailua, johon saimme peräti 61 hyvää ehdotusta”.
Esivalmistettujen puurakenteisten julkisivuelementtien käyttö vanhojen betonikerrostalojen saneeraushankkeisiin on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja teknisesti toimivaksi menetelmäksi. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä on teknisesti ja taloudellisesti onnistunut. "Lopputuloksena voin sanoa, että TES-menetelmä on erittäin varteenotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto korjausrakentamiseen. Elementtien mitoitus, niiden asentaminen ja talotekniikan integrointi onnistuivat täysin. Suurimmat haasteet liittyivät rakennusaikaiseen asukasmukavuuden turvaamiseen ja työmaakäytäntöjen kehittämiseen, jonka myötä rakentamisen aikaa voidaan merkittävästi lyhentää ja kustannustehokkuutta parantaa." Riihimäen saneeraushankkeessa toteutunee 75 prosentin lämmönsäästö, joka varmuudella voidaan todeta tosin vasta ensimmäisen lämmityskauden jälkeen. Sisäilma parani uudistetun ilmanvaihdon ansiosta, kun kohteen tiiveystaso korjattiin lähes passiivitalon standarditasoon. Samoin asukkaiden mukaan kohteen ääneneristävyys ja talojen arkkitehtoninen ilme uudistui. "Nyt haetaan uusia TES-menetelmällä toteutettavia kerrostalojen saneeraushankkeita sekä teollista korjaustapaa pientaloihin", sanoo Paroc Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Sevon. "Tässä suhdannetilanteessa olisi hyvä, jos suuretkin rakennusyritykset suuntautuisivat korjausrakentamiseen. Riihimäen Innova-projektin kokemusten pohjalta TES-menetelmä on käyttökelpoinen saneeraushankkeiden toteuttamiseen laajassakin mittakaavassa. "
Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat globaalin puurakentamisen päätrendejä. Puurakentamisen WTCE- maailmankonferenssiin Uudessa Seelannissa osallistunut professori Matti Kairi katsoo Suomen olevan vahvasti puurakentamisen maailmankartalla." Kun Aasiassa ja Tyynenmeren alueella keskitytään rakentamaan tsunameja ja maanjäristyksiä kestäviä turvallisia puurakenteita, me voisimme keskittyä energiatehokkuuteen ja taloteknisten ratkaisujen integrointiin puurakentamisessa", ehdottaa Kairi. "Tässä voisimme tehdä yhteistyötä Suomessa, jonka tavoitteena on luoda vientiin soveltuvia puurakentamisen tuotteita. Me olemme jo nyt maailmanlaajuisesti eturivissä taloteknisissä ratkaisuissa ja niiden kehittämisessä." Kairi ihmettelee Suomessa käytävää epäilevää keskustelua puurakentamisen turvallisuudesta, kun maanjäristys- ja tsunamialueilla rakennetaan nimenomaan puusta sen turvallisuuden ansiosta. "Puurakentaminen on osoittautunut joustavan liitostekniikkansa ansiosta ylivoimaiseksi materiaaliksi tsunamien ja maanjäristysten kaltaisten aiheuttamien luonnontuhojen jällenrakentamisessa", sanoo Kairi. "Myös yhteistyötä muiden materiaalien kesken tehdään luontevasti etsittäessä kestävän rakentamisen ratkaisuja. Käytettäessä puuta ja betonia liittorakenteena saadaan ääni- ja paloturvallisuusasioita paremmin hallintaan. Betoniteollisuuden kannattaisi tarttua tällaiseen yhteistyömahdollisuuteen Suomessakin", korostaa Kairi.
Teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitus- ja liitosjärjestelmän RunkoPES- teollisuusstandardin käyttöönoton uskotaan lisäävän puurakentamisen kilpailukykyä ja edistävän ammattimaisen puurakentamisen volyymiä. "Tähänastinen ongelma on ollut se, että rakentajat eivät ole ottaneet ammattimaista puurakentamista vakavasti, kun puuosia ei ole voitu kilpailuttaa", sanoo aluejohtaja Janne Manninen Stora Ensolta. Mannisen mukaan avoimen järjestelmän puuttuminen on ollut selvästi teollisen puurakentamisen hidaste. Johtaja Esa Kosonen Metsä Woodilta uskoo järjestelmän käyttöönoton lisäävän tarjouskyselyjen määrää sekä puurakentamisen uskottavuutta, kun samaan rakennuskohteeseen voi tulla periaatteessa eri puuosatoimittajien komponentteja. "Betoniteollisuuden etumatka on perustunut yhtenäisen järjestelmän käyttöön. Avoin puurakentamisen järjestelmä edistää teollista ammattimaista puurakentamista", sanoo Kosonen.
Asuntosäätiö on vahvasti mukana TEM:in, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyössä Otaniemen alueen ja Tapiolan kehittämisessä. "Tavoitteena on rakentaa Tuuliniityn alueelle 6-7 kerroksia puukerrostaloja ja samalla kehittää teollista puurakentamista. Kohde antaa mahdollisuuden ekologisuutta korostavaan miljöörakentamiseen tulevaisuuden rakentamisen keinoin", kuvailee hanketta Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen . Kankaisen mukaan alueen rakentamisessa korostuvat samat tavoitteet hyvästä arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä kuin 1950-luvun Tapiolan rakentamisessa. "Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden rakentamista vanhasta Tapiolasta saatujen kokemusten pohjalta. Keskeisiä asioita ovat, miten uudisrakentaminen voidaan liittää vanhaan Tapiolaan ja voidaanko sama hyvää arkkitehtuuria ja asuinmiljöötä korostava 1950-luvun Tapiolan rakentaminen toistaa 2010-luvulla."
Asuntoministeri Krista Kiuru katsoo, että Suomessa ikääntyy suuri määrä 1960- ja 1970-luvuilla rakennettua kerrostalokantaa, joka tulisi saada energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen piiriin. "Meille on kertynyt valtavan iso korjausvelka maksettavaksi. Näitä taloja ei ole varaa jättää korjaamatta energiatehokkaiksi", sanoo Kiuru. "Toteutetut pilottikohteet osoittavat, että vanhojen kerrostalojen energian kulutusta voidaan pienentää kustannustehokkailla rakentamisen ratkaisuilla." Kiuru uskoo, että energiakorjausten edellyttämät investoinnit tulevat takaisin asukkaille ja kiinteistönomistajille moninkertaisina, kun voidaan pitkäjänteisesti asua merkittävästi pienemmillä kustannuksilla. Kiuru näkee korjausrakentamisessa enemmän kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksia kuin uudisrakentamisessa. "Tässä taloustilanteessa voidaan miettiä myös suhdannepoliittisia toimia korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Nyt tarvitaan korjausrakentamiseen erikoistumista, koulutusta ja pilottikohteiden myötä parhaita käytäntöjä, miten mahdollisimman kustannustehokkaasti voidaan korjata isoja kerrostaloalueita."
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies näkee puurakentamisen kehittämisen osana vihreää teollisuutta, joka on vahvassa maailmanlaajuisessa kasvussa. "Sellaiselle tulevaisuuden rakentamisen konseptille, jossa alhaisen hiilijalanjäljen omaava puu voidaan yhdistää energiatehokkaaseen, digitaalisuutta hyödyntävään älykkääseen rakentamiseen, on luotavissa kaupalliset edellytykset", uskoo Häkämies. "Puukerrostalorakentamisen läpimurto on saatavissa aikaan toteuttamalla uusia kohteita, joissa yhdistetään elementtituotanto, äly ja energiatehokkuus. Koska tässä on vihreän talouden keskeisenä osana edellytyksiä kansainvälistymiseen ja vientiin, siihen on panostettava." Hallitusohjelman mukaisen puurakentamisohjelman tavoitteena on 10 %:n markkinaosuuden saavuttaminen puukerrostalorakentamisessa, mikä tarkoittaa noin 1300 puukerrostaloasuntoa vuodessa. "Valtiovalta pitää tärkeänä, että metsäteollisuuteen löytyy uusia innovaatioita ja tuotteita, joilla voidaan korvata paperiteollisuuden työpaikkamenetyksiä."
Puun käytön lisääntyminen asuinkerrostalojen rakentamisessa vähentää rakentamisen CO2-päästöjä. Toissa viikolla julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaama selvitys puurakentamisen vaikutuksista kasvihuonepäästöihin. Tutkimuksessa mukana olleen VTT:n tutkijan, Tarja Häkkisen mielestä materiaalien suhteellinen merkitys tulee rakentamisessa kasvamaan. "Energiamääräyksillä ohjataan uutta ja olemassa olevaa rakennuskantaa parempaa energiatehokkuutta kohti. Rakentamisen materiaalivertailua on perusteltua tehdä, koska niillä on päästöjen kannalta suurempi vaikutus kuin esimerkiksi tilojen lämmityksellä, jos otetaan huomioon ominaispäästöjen ja rakentamisen energiatehokkuuden ennustettu kehitys" sanoo Häkkinen. VTT:n julkaiseman selvitys on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman toimeksiannosta.
Ympäristövaikutusten arviointi tulee lähivuosina kattavasti rakentamiseen. Heinäkuun alusta lukien astuvat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset koskevat uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamiselle tulevat vuoden 2013 alusta omat määräykset. Lähivuosina myös rakennusmateriaaleista aiheutuvat ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon tulevaisuuden rakentamisessa. Sitran energia-asiantuntija Jarek Kurnitski arvioi uusien rakentamisen säädösten parantavan puurakentamisen kilpailukykyä. "Puurakentaminen pääsee tässä helpommalla kuin muu rakentaminen, koska se toimii hiilinieluna eikä aiheuta rakennusmateriaalina päästöjä", sanoo Kurnitski. Puurakentamiseen pitääkin nyt ohjata Kurnitskin mielestä lisää kehityspanostuksia. Säädösten seurauksena seuraavan kymmenen vuoden aikana rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa. Kurnitski uskoo eurooppalaisen vihreän rakentamisen trendin tulevan Suomeenkin. "Kun uudisrakentaminen tulee heinäkuun alussa uusien energiatehokkuussäädösten piiriin ja olemassa olevan rakennuskannan energia-asiat laitetaan kuntoon, seuraavan kymmenen vuoden aikana rakennuskannan energiakulutus tulee kääntymään laskuun ja uudisrakennusten energiatehokkuus tulee parantumaan lähes nollatasoon asti", uskoo Kurnitski.
Suomessa tulisi käydä enemmän keskustelua rakentamisen ympäristövaikutuksista, toivoo rakennustarvikeliike Starkin toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen . "Euroopassa käydään keskustelua eettisestä kestävästä kehityksestä, energiatehokkuudesta sekä materiaalien kestävyydestä ja tämä heijastuu vahvasti myös rakentamiseen ja puutavarakauppaan", arvioi Pöntinen. "Me olemme Suomessa jälkijunassa muuhun Eurooppaan nähden tässä keskustelussa, joka tulee vääjäämättä meille Suomeen. Nyt pitäisi nähdä rakentamisen tulevat trendit, joihin ympäristöasiat vaikuttavat vahvasti. Uudet sukupolvet ovat ympäristötietoisempia ja materiaalikysymykset ja niiden ekologiset ominaisuudet rakentamisessa painavat entistä enemmän." Starkki on osa monikansallista Wolseley-konsernia, jonka eettisten periaatteiden mukaan puutavarakaupan on sitouduttava osoittamaan puutavaran alkuperä ja sen hankinta- ja jalostusketju kauppaan asti.
"Puuta täytyy saada lisää sisäpintoihin, jonka nyt aivan hölmöt palomääräykset estävät", vaatii Koskisen Oy:n taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen. "On hölmöläisen hommaa, että porraskäytävissä rimaa hipoen voidaan jättää puuta näkyviin, vaikka käytävä on sprinklattu. Seinään voisi laittaa vaikka kokolattiamattoa, mutta ei puuta. Suomessa on puurakentamisen kulttuurissa ja soveltamisessa on paljon opittavaa Saksasta ja Itävallasta, missä puu myös näkyy rakentamisessa, myös julkisessa rakentamisessa." Versowood Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra on samoilla linjoilla: " Palomääräysten puurakentamiselle aiheuttamia lisäkustannuksia enemmän harmittaa se, että emme pysty sprinklauksesta huolimatta käyttämään enemmän puumateriaaleja sisustuksessa. Esimerkiksi porraskäytävät jouduttiin sprinklaamaan ja silti panemaan puupintoja piiloon, se on kallista ja tylsää hommaa. Asukkaat toivoisivat puuta enemmän näkyviin myös sisätiloissa, koska se lisää viihtyisyyttä", sanoo Kopra.
Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Timo Luhtaniemi näkee puurakentamisen viennissä suuria mahdollisuuksia. "Tavoitteena tulee olla puurakentamisen volyymirakentaminen. Kun teemme kymmenen tuhatta puukerrostaloasuntoa Suomeen, se avaa moninkertaiselle asuntomäärälle vientimahdollisuuksia maailmalle", muistuttaa Luhtaniemi. Luhtaniemen mukaan uuden puualan teollisuuden tukijalkaa pitää rakentaa ensin kotimaassa rakentamalla ensin itselle ja sitten vientiin. "Puurakentamisen markkinassa on myönteiset näkymät, kun ympäristönäkökohdat tulee ottaa huomioon myös rakentamisessa. Energiatehokkuuden ja materiaalikestävyyden vaatimukset tulevat lisäämään puun käyttöä rakentamisessa", arvioi Luhtaniemi.
Eläkevakuutusyhtiö Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta pitää puurakentamisen nopeutta sen tärkeimpänä kilpailutekijänä. "Nopeudella on suuri vaikutus rakennuskustannusten koko ketjuun, sijoittajalle pääoman sitoutumisen aika on lyhyempi ja tilaaja alkaa saada vuokratuottoa nopeammin", kuvailee Sotavalta. "Eteran rakennuttaman Viikin puukerrostalokorttelin rakentamisesta ja työmaakäytännöistä voidaan oppia ja tulevaisuudessa saada aikasäästöstä hyötyä vielä enemmän." Viikin puurakennuskohteen puuosatoimittajan Metsä Woodin Rakentamisen Tuotteet liiketoimintalinjan johtaja Ari Tiukkanen uskoo myös, että rakentamisen aikataulua työmaalla voidaan vielä nopeuttaa tulevaisuudessa: "Meidän on yhteistyössä investoijien, urakoitsijoiden ja rakentajien kanssa kehitettävä rakentamisen logistiikkaa. Puurakentamisen läpimurron ainekset ovat olemassa, koska meillä on kilpailukykyinen tuote."
Peab Oy:n toimitusjohtaja Petri Suuperko sanoo, että nyt voidaan puhua puun uudesta tulemisesta rakentamiseen. "Olennaista puurakentamisessa on teknisen osaamisen kehittyminen. Teollinen esivalmistus on tuonut rakentamiseen tehokkuutta ja nopeutta. Valmistukseen ja kuljetukseen kuluu vähemmän energiaa, rungon pystytys sujuu nopeammin, materiaalin keveydestä johtuen voidaan käyttää kevyempiä työkoneita", luettelee Suuperko puurakentamisen etuja. Viikin puukerrostalohankkeen projektipäällikkö Liisa Seppälä uskoo puurakentamisen nopeutuvan kokemusten myötä entisestään. "Tulevissa kohteissa voimme tällä tekniikalla säästää aikaa merkittävästi esimerkiksi sääsuojauksessa verrattuna betonirakentamiseen, mikä tarkoittaa puurakentamisen parempaa kilpailukykyä", uskoo Seppälä.
Vantaan Kivistön alueella toteutetaan lähivuosina yksi pääkaupunkiseudun mittavimmista asuntorakennushankkeista. Alueen keskustaan kaavoitetaan asuntoja 15 tuhannelle asukkaalle. Alue on myös vuoden 2015 asuntomessukohde, johon rakennetaan kokonainen 200 asunnon puukerrostalokortteli. Messualueen tontinluovutuskilpailu avataan tänä vuonna. "Asuntomessut tarjoaa hyvän mahdollisuuden esitellä modernia puukerrostalo-rakentamista", sanoo projektinjohtaja Reijo Sandberg. "Tavoitteena on tuottaa puurakentamisella uusia vaihtoehtoja asuntorakentamiseen, koska on liian kauan pidättäydytty vanhassa. Vantaalla on vahva poliittinen tahtotila edistää puurakentamista", muistuttaa Sandberg.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylijohtaja Hannu Rossilahti on valmis väljentämään julkisesti tuetun rakentamisen kilpailun rakenteita. "Tilaajien on voitava kilpailuttaa hankkeita nykyistä väljemmin kriteerein, jolloin myös puutuoteteollisuus pääsisi tuomaan mukaan omia ratkaisuvaihtoehtojaan. Nyt kilpailumenettely on suosinut vallalla olevia rakenne- ja materiaaliratkaisuja, kun vaihtoehtoja ei ole tunnettu", arvioi Rossilahti. Hänen mukaansa tilanne on johtanut betoniteollisuuden valta-asemaan rakentamisessa eikä eri materiaaleihin perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja ole päästy kunnolla vertailemaan keskenään. "Rakennusala on konservatiivinen eivätkä tilaaja ja rakentaja ole uskaltaneet ottaa riskejä uuteen ja vertailemaan aidosti eri vaihtoehtojen pohjalta tilaajan kannalta edullisinta vaihtoehtoa. On hyvä, että kilpailun kriteereitä avataan, jolloin markkinat ratkaisevat", sanoo Rossilahti.
Puurakentamisen teollisen tuotannon järjestelmät, nopeus ja vahva kilpailukyky ovat ruotsalaisen puurakentamisen menestyksen avaintekijöitä. Ruotsin puurakentamista edistävän Träbyggnadskanslin johtajan Niclas Svenssonin mukaan teollisen tuotannon ratkaisut ja järjestelmät ovat tehneet puurakentamisesta Ruotsissa erittäin kilpailukykyisen ja nostaneet sen osuuden kerrostalorakentamisessa 20 prosenttiin. "Puumateriaalin ohella olennaista on teollinen tuotantojärjestelmä, joka tuottaa kevyttä ja ympäristöystävällistä rakentamista uusiutuvasta materiaalista kilpailukykyiseen hintaan", kiteyttää Svensson. Puurakentamisen kasvun veturina Svensson näkee kunnat, joiden tilaama sosiaalinen asuntotuotanto edustaa puolta koko Ruotsin kerrostalorakentamisesta. Teollinen puurakentaminen on lisännyt rakennusalan työpaikkoja maakunnissa sijaitsevissa elementtitehtaissa.
Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesillä on meneillään useita rakentamisen liiketoimintojen kehittämiseen tähtääviä ohjelmia. "Tekesin intressi olla mukana puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisessä on löytää monipuolisuutta rakentamiseen", sanoo toimialajohtaja Reijo Kangas. Ohjelmien yhteisiä nimittäjiä ovat energiatehokkuus, ekologisuus ja digitaalisen tietotekniikan mahdollistamat palvelut. Kankaan mukaan Tekes pyrkii tarttumaan meneillään olevaan rakentamisen systeemiseen muutokseen ja edistämään uusien innovaatioiden ja rakentamisen palvelutuotannon pääsyä markkinoille. "Ei Suomi voi olla rakentamisessa vain yhden totuuden maa, vaan rakentamiseenkin täytyy löytyä monipuolisuutta ja vaihtoehtoja. Rakentamisen on aina vastattava asiakastarpeeseen ja sitä on voitava tehdä liiketoiminnan ehdoilla", sanoo Kangas.
Puutuoteteollisuuden käynnistämän teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitus- ja liitosjärjestelmän, RunkoPES (PuuElementtiSysteemi) -teollisuusstandardin laatiminen on loppusuoralla ja halukkaille valmiina käytettäväksi. PES- järjestelmän kehitystyö on osa Finnish Wood Research Oy:n laajempaa Teollisen puuelementtirakentamisen tutkimushanketta (TEPUTU). Tähän asti yhtenäisen järjestelmän puuttuminen on ollut teollisen puurakentamisen kehityksen hidaste. "Tämä poistaa alalta merkittävän puutteen, kun vihdoin saadaan yhtenäinen standardi", arvioi Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. Elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen uskoo avoimen standardin vauhdittavan teollisen puurakentamisen läpimurtoa.
Arkkitehti Markku Sievänen haluaisi käyttää puuta niin paljon kuin mahdollista varsinkin hoivatyöhön tarkoitetuissa tiloissa, koska puu luo kodinomaisuutta ja tuottaa mielihyvää vanhushuoltokohteiden asukkaille. Sieväsen mukaan palomääräykset ja niiden erilainen tulkinta kunnissa ovat Suomessa estäneet tehokkaasti puun käyttöä sisustuksessa ja pintaverhouksissa. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että arkkitehtonisesti harmoniset ratkaisut, levollinen värimaailma, viihtyisä asuinmiljöö ja puu rakennusmateriaalina herättävät esteettistä mielihyvää, lisäävät kodikkuuden tuntemuksia, levollisuutta ja sen myötä hyvää mieltä ja oloa. Suomessa Honkarakenteella on saatu terveysvaikutusten kannalta myönteisiä kokemuksia massiivihirren käytöstä päiväkodeissa ja hoivakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Massiivipuisia rakenteita pidetään ekologisesti kestävinä, energiatehokkaina ja akustisesti miellyttävinä käyttäjille. Japanissa on todettu luonnonmukaisen ja kestävän hirren antavan pitkiä aikoja sairaalassa viettäville potilaille tunnelmaltaan rentouttavan ja rauhoittavan ympäristön, joka vaikuttaa mielialaan ja paranemiseen myönteisesti. Myös Suomeen kaivataan keskustelua ja tutkimusta rakennusmateriaalien terveysvaikutuksista.
Rauman Papinpellolle nousee 2-5 -kerroksisten puukerrostalojen alue. Kuhmolaisen Woodpoliksen ympärille koottu konsortio voitti Rauman kaupungin hankkeesta järjestämän tontinluovutuskilpailun, jonka tavoitteena oli löytää korttelin asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ratkaisu. Papinpellon rakentamisella pyritään jatkamaan vanhan Puu Rauman perinteitä tulevaisuuden rakentamisen keinoin ja hengessä. Rakentamiselle on asetettu valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen miljöötavoitteet, joiden myötä hankkeen tulee edistää hyvää kaupunkimaista arkkitehtuuria ja korkealaatuista asumismiljöötä. Papinpellon asemakaavaluonnoksen mukaiset korttelit sijaitsevat keskustan läheisyydessä, osana olemassa olevaa kaupunkirakennetta.
Seitsemän kilometrin päähän Tampereen keskustasta rakennetaan uusi 13 000 asukkaan Vuoreksen pikkukaupunki. Tampereen kaupunki on asettanut hankkeelle kunnianhimoisen tavoitteen toteuttaa tulevaisuuden rakentamista yhdistämällä korkealuokkaista arkkitehtuuria, ekologisuutta korostavaa rakentamista, yhteisöllisyyttä, huipputeknologiaa ja luonnon läheisyyttä. Vuoreksen aluetta markkinoidaan ”pikkukaupunkina luonnon kainalossa”. Vuores tulee olemaan kesän 2012 asuntomessujen näyttämö teemalla ”moderni puutarhakaupunki”. Osana Vuoreksen hanketta toteutetaan Isokuusen 4000 asukkaan moderni puukaupunki.
Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen odottaa puurakentamisesta Suomeen isoa menestystarinaa. Ex-elinkeinoministeri näkee puutuotealan ja puurakentamisen kehittämisessä paljon mahdollisuuksia sekä viennin edistämisessä että korvaavien työpaikkojen synnyttämisessä paikkakunnille, missä metsäteollisuus on lakkauttanut tehtaita. Pekkarinen vaatii valtiovallan ja teollisuuden vahvan yhteistyön jatkamista sitoutumalla puutuotealan tuotannon jalostusarvon ja viennin kasvattamiseen. Tämä ei tapahdu Pekkarisen mukaan kustannuksia karsimalla, vaan uusilla asiakasratkaisuilla, tuotteilla ja palveluilla.
PuuWoodHolzBois.com presents high-quality Finnish wood architecture and building and living solutions. The objective of the site is to improve the international awareness of Finnish wood architecture and provide information about the designers and wood product suppliers.
Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön aiesopimus yhteistyöstä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueella on merkittävä hanke, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mielestä kyse on laaja-alaisesta T3-hankkeesta, jossa yhdistetään taloutta, taidetta ja tiedettä. Hanke sopii Espoon kaupungin tulevaisuuden tavoitteisiin kehittyä tulevaisuuden kestävän kehityksen kaupungiksi, sanoo Mäkelä. Kehittämishankkeen puitteissa toteutetaan alueelle lähivuosina toteuttaa laajaa infra-, uudis-, täydennys- ja korjausrakentamista, jonka kokonaisarvoksi arvioidaan viisi miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyötä puurakentamisen ja puutuotealan kehittämiseksi pidetään merkittävänä konkreettisena hankkeena, jossa yhdistetään tiedettä, teknologiaa, designia, arkkitehtuuria energiatehokkaaseen tulevaisuuden rakentamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman puurakentamisohjelman kehittämispäällikön Markku Karjalainen luonnehtii aiesopimusta puurakentamisohjelman tavoitteiden kannalta tervetulleeksi ” jytkyksi”, jollaisia esimerkkejä Suomi nyt tarvitsee. - Tässä luodaan puurakentamiselle laaja-alaista osaamispohjaa, hyväksyttävyyttä ja läpimurtoa merkitsevää brändiä, jolla on merkitystä koko puutuoteteollisuudelle.
Metsä Woodin toimialajohtaja Timo Karinen odottaa kerrostalovaltaisen asuntotuotannon vahvaa kasvua, joka avaa merkittäviä kasvunäkymiä myös puukerrostalotuotannolle. - Ei ole mitään syytä, miksei Suomessa päästä puukerrostalojen rakentamisessa Ruotsin tasolle eli 20 prosenttiin koko kerrostalomarkkinasta. Karinen toivoo kiinteätä yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa, jolloin syntyy puurakentamisen osaamista ja sen nopeuteen ja ekologisuuteen liittyvistä kilpailueduista hyötyvät kaikki. Timo Karinen katsoo, että puurakentaminen tuo välittömästi apua ilmastomuutoksen hillitsemiseen rakentamisen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi vähentämällä. Ympäristövaikutukset huomioonottavalla rakentamisella tulee olemaan vahva markkina-arvo tulevaisuudessa, uskoo Karinen.
Helsingin asuntotuotantotoimiston johtaja Sisko Marjamaa on tyytyväinen, että kerrostalorakentamiseen on puurakentamisen myötä tullut vaihtoehtoja. - On hyvä, että puurakentamisessa on nyt tuotteistettuja isojen toimittajien suunnittelemia rakentamisen järjestelmiä, sanoo Marjamaa. Marjamaa toivoo Helsingin markkinoille pieniä ja keskisuuria rakennusyhtiöitä, joilla on puukerrostalorakentamisen osaamista ja myös halua ja resursseja panostaa siihen. Trendi näyttäisi suosivan nyt puurakentamista. Energiatehokkuuden, materiaalikestävyyden ja elinkaariajattelun pitää tulla kaiken rakentamisen periaatteeksi, korostaa Marjamaa.
Helsingin Guggenheim-museo voisi rakennuksena olla suomalaisen modernin, tulevaisuuden ekologista rakentamista edustavan puurakentamisen lippulaiva maailmalle, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Viljakainen. - On erittäin hyvä, että Helsingin Guggenheim-museon toteuttamisen merkitystä arvioidaan myös suomalaisen elinkeinoelämän, rakentamisen osaamisen ja innovaatioiden näkökulmasta. Tässä mielessä se sopii hyvin niihin puutuotealan edistämistavoitteisiin, mitä hallitusohjelmaankin on kirjattu, muistuttaa Viljakainen.
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti pitää energiatehokkuuteen tähtäävää rakennusalan säädösten uudistamista liian nopeana. -Käytännön toimijana en jaksa uskoa, että Brysselistä käsin ohjataan koko eurooppalainen rakentaminen nollaenergiatasoon. Energiatehokkuusinvestointien tarve koko rakennuskannassa on 50 miljardia euroa ja se on tässä tilanteessa äärimmäisen haastava ja hankala tavoite, arvioi Pipatti. Vaikka rakennusala hyötyykin energiatehokkuusuudistuksista uusina työtilaisuuksina moneksi vuosikymmeneksi, uudistusten suhteen tarvitaan nyt malttia. Rakennusalan lainsäädäntöön Pipatti kaipaa materiaalineutraalisuutta. Päättäjien tehtävä on asettaa rakentamiselle sellaiset materiaalineutraalit reunaehdot, mitkä rakennusten tulee täyttää esimerkiksi paloturvallisuuden ja energiatehokkuuden suhteen.
Suomalaisen puurakentamisen pääteemaksi on nousemassa arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen moderniin ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. – Me olemme tunnettuja metsistämme, arkkitehtuurista ja laadukkaasta designista, jotka voisimme nyt yhdistää puurakentamisessa, sanoo metsäalan strategisen ohjelman johtaja Sixten Sunabacka elinkeinoministeriöstä. Puurakentaminen voi toimia koko metsäsektorin uudistamisen aurankärkenä. Modernilla puurakentamisella ja puutuotteilla voimme luoda suomalaisille konkreettista kuvaa uusiutuvan luonnonvaramme mahdollisuuksista. Tätä kuvaa voidaan laajentaa myös muihin puukuitumateriaaleihin kuten älypakkauksiin ja puuta sisältäviin erilaisiin komposiitteihin. Tämän ympärille on myös mahdollista rakentaa aivan uudenlaista yritys- ja palvelutoimintaa.
Puuinfon toimitusjohtaja TkL Mikko Viljakainen aloitti vuoden vaihteessa myös Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Puutuoteteollisuus ry edustaa puutuotejaoston yrityksiä Rakennustuoteteollisuus RTT:ssä. Puutuoteteollisuus ry:n edellinen johtaja DI Markku Leinos jatkaa puutuotteiden erityisasiantuntijana syyskuun loppuun. Muutos on osa toimenpiteitä, joilla puutuotealan asemaa rakennusteollisuudessa vahvistetaan.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta. - Metsäteollisuuden viimeiset vuodet ovat olleet karmeita massa- ja paperiteollisuuden alasajon myötä, sanoo Marttila. Mekaanisen sektorin kehittäminen on tässä tilanteessa avainsana. Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky ei tule halvasta raaka-aineesta, vaan osaamisesta ja tuotteiden laadusta. Meillä on vuosikymmenien aikana rakennettu hyvä teollisuuden infrastruktuuri ja sertifioitu puuraaka-aine, joilla kyllä pitäisi pärjätä. Marttilan mielestä nyt tarvitaan aivan uudenlaista otetta koko mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen ja puurakentamisen vahvaan edistämiseen.
Puurakentaminen on Venäjällä vahvassa kasvussa. Pietarin alueella puurakentamisen osuus pientaloissa ja pienkerrostaloissa on kolminkertaistunut. Pääministeri Putin on käynnistänyt Oma Koti- nimisen pientalo-ohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa puurakenteisia omakotitaloja valtion tuella. Myös Venäjällä perustellaan puurakentamisen lisäämistä ympäristö- ja energiasyillä sekä oman raaka-aineen tehokkaammalla jatkojalostuksella. Sotshin talviolympialaisiin valmistuu mittava puurakenteinen kelkkarata. Vireillä on rakentamissäädösten uusiminen ja saattaa normit yhteneväisiksi EU:n normien kanssa. Suomelta odotetaan nyt uuden energiatehokkaan rakentamisen teknologian, osaamisen ja koulutuksen tuontia Venäjän puurakentamisen markkinaan.
Vuotuisessa puurakentamisen Forum Holzbau suurtapahtumassa oli tänä vuonna poikkeuksellisen innostunut ja tulevaisuushakuinen tunnelma. Eikä ihme, sen verran vahvassa vedossa puurakentaminen näyttää monessa Euroopan maassa nyt olevan. Mutta mikä sitten yhdistää kaikissa maissa viriävää kiinnostusta puuta kohtaan rakennusmateriaalina. Valtatrendi on puun nousu vihreän rakentamisen ytimeen sen ekologisten ja energiatehokkuuteen liittyvien ominaisuuksien ansiosta.
Vuotuinen eurooppalainen puurakentamisen suurtapahtuma Forum Holzbau Saksan Garmisch-Partenkirchenissä osoitti puurakentamisen olevan vahvassa vedossa Keski-Euroopassa. Puun asema kaikessa rakentamisen markkinassa on vahvistunut ja suosio kasvanut erityisesti sen ekologisten ja energiatehokkuuteen liittyvien ominaisuuksien ansiosta. Julkiset päättäjät, niin kaupunki- kuin maakuntatasoilla, ovat vahvasti sitoutuneet vihreään rakentamiseen. Puurakentamisen läpimurto myös kaupunkirakentamisessa on tapahtunut mm. Sveitsin Zürichissä, Itävallan Wienissä ja Saksan Freiburgissa, joissa kaikissa kaupungeissa on meneillään mittavia puurakentamisen hankkeita niin asuntotuotannossa kuin julkisessakin rakentamisessa. Tämän buumin taustalla on vahva ympäristötietoisuuden kasvu, josta kaupungit haluavat tehdä vihreän ekocity-brändin.
Vuoden alussa tehty rakennusten palomääräysten uudistaminen koski vain puukerrostaloja. Uudistamisen jälkeen on käyty keskustelua siitä, olisiko sprinklauspakko pitänyt ulottaa kaikkiin asuinkerrostaloihin materiaalista riippumatta. Kehityspäällikkö Jaakko Kääriäinen sammutusjärjestelmiä valmistavasta Marioff Corporation Oy:stä viittaa kokemuksiin Yhdysvalloista, jossa kaikki asunnot palosuojataan rakennusmateriaalista riippumatta. Palosuojaus tulee nähdä ihmisten, kiinteistöjen ja liiketoiminnan jatkuvuuden suojaamisena ja siksi sen tulisi olla pakollista niin asunnoissa kuin toimistoissakin, sanoo Kääriäinen. Hän uskoo, että valtaosa tulipalojen aiheuttamista asuntokuolemista voitaisiin välttää asuntojen sprinklauksella. Asukkaat arvostavat turvallisuutta ja siksi puukerrostalot saivat pakkosprinklauksen myötä kuluttajien silmissä kilpailuedun, jota puualan tulee käyttää hyväksi.
Rakennusteollisuuden puheenjohtajana toimiva Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki ottaa kantaa rakentamisen materiaaleista käytävään keskusteluun ja katsoo, että kaikilla materiaaleilla on oltava yhteneväiset kriteerit. - Tällöin kilpailu on puolueetonta ja avointa, sanoo Kohtamäki. Rakennusteollisuuden kannalta on hyvä, että kehitetään uusia rakentamisen teknologioita, koska niissä on aina tuottavuuden kehittämisen mahdollisuus. Rakentamisen materiaalikysymystä Kohtamäki ei ratkaisisi politiikalla tai sääntelyllä, vaan eri materiaalien käytettävyydellä, tekniikalla, markkinoilla ja lopulta asiakkaiden valinnoilla. - Meillä on tästä Rakennusteollisuuden piirissä laaja yhteisymmärrys, vakuuttaa Kohtamäki.
Sitra on ottanut keskeisen roolin energiatehokkaan ja kestävän rakentamisen kehitystyössä Suomessa. - Sitra on omalta osaltaan edistämässä ja toteuttamassa hankkeita, joilla näytetään, että suuri muutos rakentamisessa on mahdollinen, kertoo Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen. Sitra on mukana demohankkeissa ja vaikuttamassa kestävää rakentamista edistävien rakentamismääräysten kehittämiseen. Noposen mielestä nyt tulee puhua laajasta kestävyysajattelusta, joka kattaa materiaalitehokkuuden, energian käytön sekä ihmisen elinympäristön ja elämäntavat. Sitran uusi puurakenteinen toimitalo valmistuu Helsingin Jätkäsaareen vuonna 2014. Siinäkin kestävällä rakentamisella luodaan uutta kaupunkikuvaa ja -kulttuuria.
Helsingin kaupunki haluaa edistää puurakentamisen läpimurtoa ja olla puurakentamisen veturina Suomessa. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mielestä puukerrostalorakentamiseen liittyy myönteinen mielikuva asumisviihtyvyydestä ja hyvästä arkkitehtuurista, joka muokkaa tulevaisuuden kaupunkikuvaa. Kaupungin linjauksella lisätä puurakentamista halutaan tukea myös ilmastomuutoksen tavoitteita ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Penttilän arvion mukaan lähivuosien puurakentamisen mahdollisuudet ovat Helsingissä jopa 300 tuhatta kerrosneliömetriä, joka merkitsee 5000 asuntoa. Tätä voidaan pitää erittäin merkittävänä sysäyksenä puurakentamisen vauhdittamiseksi.
Mielenkiinto puukerrostaloja kohtaan on kasvussa myös sijoittajien keskuudessa. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtajan Hannu Tarkkosen mukaan ympäristökysymyksistä on kasvamassa rakentamisessa vahva trendi. Puu mielletään terveelliseksi ja hyväksi materiaaliksi, sillä on hyvä imago ja puukerrostaloista on kehittymässä hyvä brändi, uskoo Tarkkonen. Kun kerran puurakentamisen osuus on Euroopassa ja Ruotsissa kasvava, miksei se voi olla myös Suomessa, kysyy Tarkkonen. Etera on Helsingin Viikkiin valmistuvan mittavan puukerrostalohankkeen rakennuttaja.
Suomen ilmastopolitiikasta vastaava ympäristöministeri Ville Niinistö pitää välttämättömänä, että rakentamiseen löydetään materiaali- ja resurssitehokkaampia ratkaisuja. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta suuren hiilijalanjäljen aiheuttava betonirakentaminen tulee tiensä päähän, arvioi Niinistö. Ilmastotavoitteiden kannalta myös rakennusteollisuudessa on siirryttävä vähän päästöjä tuottaviin materiaaleihin. Puurakentamista Niinistö pitää hyvänä esimerkkinä vihreän talouden mahdollisuuksista, joilla tavoitellaan siirtymistä kestävään kulutukseen. Puurakentamisen lisäämisellä on myös mittava vaikutus ilmastotavoitteiden toteutumisen lisäksi tuotekehittelyyn, vientiin ja työllisyyteen. Suomi voisi tehdä puurakentamisesta modernin kaupunkisuunnittelun näyteikkunoita myös maailmalle ja edistää näin rakentamisosaamisen vientiä, esittää ministeri Ville Niinistö.
Puukerrostaloissa asuvat tyytyväiset asukkaat pitkään. Puukerrostalojen asukastyytyväisyyttä on tutkittu Finnish Wood Researchin toimesta ja päädytty siihen että asukkaiden viihtyvyys ja tyytyväisyys oli korkealla tasolla sekä vuokralla että omistusasunnoissa asuvien asukkaiden keskuudessa. Puurakentamista Järvinen pitää tulevaisuuden rakentamismuotona. Tutkimuksen johtaja Kimmo Järvinen ehdottaa kiinteistöille viiden vuoden välein tapahtuvaa katsastusjärjestelmää. Säännöllisin välein tulisi mitata asuntojen tiiviydet, ilmanvaihto, ilmalaatu ja mahdolliset akustiikassa tapahtuneet muutokset. Taloista ja asunnoista on pidettävä hyvää huolta, koska niissä on kiinni suuri kansallisvarallisuus ja niissä vietetään paljon aikaa, sanoo Järvinen.
Puukerrostalojen rakentaminen Ruotsissa on erittäin kilpailukykyistä. Merkittävin kilpailutekijä on rakentamisen nopeus, sanoo tilaelementtikerrostalojen valmistukseen erikoistuneen Lindbäcks Bygg yhtiön toimitusjohtaja Stefan Lindbäck. Toinen keskeinen kilpailutekijä on teollisen valmistuksen aikaansaama tasainen laatu. Lindbäckin mukaan puukerrostalojen rakentamisessa itse puumateriaalilla on varsin vähäinen merkitys. Puun ekologisuutta pidetään tulevaisuuden myyntivalttina, mutta materiaalia tärkeämpiä ovat puurakentamisen nopeus, keveys, toimivuus ja tehokkuus. Puukerrostalot maksavat työmaalle toimitettuna ja siellä valmiiksi viimeisteltynä hankkeesta riippuen noin 2000 - 2200 eu/m2. Yritys on valmistanut vuoden 1994 jälkeen yli 5600 puurakenteista kerrostaloasuntoa. Ruotsissa puurakenteisten kerrostalojen osuus kerrostalomarkkinasta on noin viidennes, kun Suomessa niiden osuus on prosentin luokkaa.
Keski-Eurooppalaiseen perinteeseen kuuluvat raskaan ja kevyen liikenteen puusillat ovat tulleet vahvasti myös Ruotsiin. Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Martinsonin puusiltatehdas on valmistanut kahden vuosikymmen aikana noin 700 liimapuurakenteisia raskaan ja kevyen liikenteen siltaa. Nykyisin tuotantovauhti on noin 50 siltaa vuodessa. Puisten siltojen markkinaosuus on noussut Ruotsissa 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Suomessa raskaan liikenteen käytössä olevien suurikokoisten puusiltojen tuotanto on yksittäisten kohteiden varassa.

Mobiili Puuarkkitehtuuriopas

Älypuhelimiin ja tablettitietokoneisiin ladattava arkkitehtuuriopas esittelee lähes 70 puuarkkitehtuurikohdetta kuvina ja kartalla, pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristössä. Valitut kohteet on julkaistu valmistuessaan Puu-lehdessä. Kaukaisimmat kohteet löytyvät Lahdesta ja Porvoosta.

Kohde-esittelyt on ryhmitelty kaupungeittain. Yhden kohteen esittely sisältää näytöllä selattavia kuvia, kohteen yhteystiedot sekä kohteen sijainnin kartalla. Kaikkiin kohteisiin on liitetty linkki reittioppaaseen, joka neuvoo julkiset kulkuneuvot suoraan kohteeseen.

Moderni Puukaupunki -hankkeen tavoitteena on saada käyntiin mittavia puukerrostalohankkeita, joissa korostuvat rakentamisen teollinen prosessi, hyvä arkkitehtuuri ja asuinmiljöö. Hankkeen vetäjän, tekniikan tohtori Markku Karjalaisen mielestä Ruotsin myönteiset kokemukset puukerrostalorakentamisesta, kasvavat ympäristöarvot ja isojen metsäyhtiöiden sitoutuminen puurakentamisen järjestelmien kehittämiseen saivat aikaan uuden puurakentamisen aallon. Nyt kyse on mittavasta kilpailukykyisestä teollisesta volyymirakentamisesta, arvioi Karjalainen. Asukkaat haluavat, että puurakentamista suosivat arvot kuten energiatehokkuus, ympäristöarvot ja ekologisuus korostuvat tulevaisuuden rakentamisessa.
UPM Living yksikön tavoitteena on kehittää uusia tuotteita kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen, sanoo johtaja Arto Halonen. Puurakentamisen tuotteiden ja palvelujen kehittämisen itsenäisenä liiketoimintana Halonen näkee suurena mahdollisuutena. Halonen uskoo puun kilpailukyvyn paranevan jatkossa sen ekologisten arvojen ansiosta, jotka ovat vahvistumassa myös Euroopassa ja Suomessa. Hyvällä arkkitehtuurilla, korkealaatuisella designilla ja alhaisella hiilijalanjäljellä puutuotteillamme on lupaava tulevaisuus sekä rakentamisessa että sisustamisessa, uskoo Halonen. Yhtiö pyrkii tuomaan tulevaisuudessa kotien ja sisustamisen puutuotteet myös verkkokauppaan ja etsii asemaa puurakentamisen kokonaisjärjestelmien toimittajana.
Puurakentamisen todellinen läpimurto tapahtuu sitten, kun rakentamisessa otetaan ympäristöperusteinen materiaalivertailu tosissaan ja aletaan sen perusteella ohjata rakennustuotantoa, sanoo Finnforestin rakentamisen liiketoimintasegmentistä vastaava johtaja Mika Kallio. Kun ala ennen kilpaili tuotteella ja hinnalla, nyt tulee mukaan myös ympäristösuorituskyky ja materiaali. Päättäjien tulisi ryhtyä ohjamaan rakentamista paitsi energiankulutuksen niin myös hiilijalanjäljen osalta, vaatii Kallio. Kiinteistöveron kytkeminen hiilijalanjälkeen autoverotuksen tapaan voisi toimia rakentamisen ohjauksen välineenä.
Suomeen rakennettiin vuosina 1965 - 1975 kaupunkien lähiöihin 360 tuhatta betonikerrostaloasuntoa. Kaikki talot ovat tulossa peruskorjausvaiheeseen lähivuosina. Betonikerrostalojen peruskorjaaminen tulee olemaan niiden rakentamisvaiheen jälkeen Suomen laajakantoisimpia rakentamisen haasteita, koska kyse on myös mittavan omistus- ja vuokra-asunnoissa kiinni olevan omaisuuserän pelastamisesta. Puurunkoisista suurelementeistä on kehitetty kustannustehokas teollinen menetelmä betonikerrostalojen energiatehokkuuden ja julkisivujen parantamiseen. Riihimäellä toteutettu rakennusmenetelmän suomalainen pilottihanke on osoittautunut menestykseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön uudelleen käynnistämän PuuSuomi-verkostohankkeen tavoitteena on vauhdittaa puutuotealan kehittämistä ja puurakentamista. - Maakunnan toimijat ovat osoittautuneet tärkeiksi puutuotealan eteenpäin viemisessä, sanoo verkostohankkeen vetäjä, puutuotealan toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki. Vetäjä patistaa maakunnallisia toimijoita yhteistyöhön, koska puurakentamisen vahva kehittäminen maakunnissa palvelee kansallisia tavoitteita. Maakuntiin tarvitaan uusia puutuotealan yrityksiä sekä ennen muuta rakennustuoteteollisuutta, joka käyttää puutuotteita.
Sisustusarkkitehti Tapio Anttila näkee designissa olevan paljon mahdollisuuksia, joilla voidaan korvata massateollisuuden rakennemuutoksen jättämää tyhjiötä niin tuotannon kuin työpaikkojenkin osalta. - Suomessa on materiaalia ja osaamisen perinnettä, mutta nyt mennään vähän vanhalla maineella, sanoo Anttila. Meidän vientimaineemme perustuu edelleen Artekiin ja Marimekkoon. Emme ole pystyneet tekemään uusia avauksia. Suomalainen design-vienti on alamaissa, vaikka meillä on aikanaan ollut merkittävää vientiä mm huonekaluteollisuudessa.
Puutuoteteollisuudesta ja puurakentamisesta haetaan Kouvolan seudulle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. UPM:n päätös lopettaa Myllykosken tehtaan paperituotanto on vauhdittanut Kouvolaan suunnitellun puurakentamisen osaamiskeskuksen Woodinnon käynnistämistä. Kaupunki hakee nyt rakennemuutoksen tylysti kohtelemalle alueelle valtiolta tukea ja rahoitusta puutuoteliiketoimintaan ja puurakentamiseen erikoistuneen yritystoiminnan ja puutuotealan osaamiskeskuksen käynnistämiseksi.
Metsä ja puu ovat antaneet uudelle Helsingin Musiikkitalolle paitsi ulkoista ilmettä, luonnetta, tunnelmaa, myös kuvaavia ilmaisuja. Talon äänimestari Sepi Myllyrinne kertoo, miten kiulumaisesta salista on alettu puhua savusaunana sen lämpimien tummien koivupaneelien sävyjen ansiosta, viinitarhamaisen katsomon keskenään limittäin asetetuista penkeistä tukkisumana, puiset portaat ovat puroja ja salin kanooppi, äänen sointia säätelevä katos, sai yleisökilpailussa nimen Sointilatvus. Kanooppi tarkoittaa myös trooppisen metsän latvalehvästöä, jossa soi tuuli. Näiden arvioiden myötä pääsali näyttää kasvavan aikanaan osaksi suomalaista kansallismaisemaa.
- Olemme tunnistaneet puutuoteliiketoiminnassa paljon kasvun mahdollisuuksia, sanoo StoraEnson puuliiketoiminnan johtaja Hannu Kasurinen. Puutuoteteollisuuden uuden tulemisen ydin on teollisessa prosessissa ja sen tuomassa tuotannon tehokkuudessa, tarkkuudessa ja laadussa. Haluamme mennä rakennusmarkkinoille valmiilla konseptilla, tuottaa rakentamiseen elementtien ohella valmiita ratkaisukokonaisuuksia, muistuttaa Kasurinen. Hän pitää alan kannalta merkittävimpänä markkinana Keski-Eurooppaa, jossa annetaan näytöt ja luodaan puurakentamisen osaamista ja koulutusta.
- Puurakentaminen on jo nyt kilpailukykyistä Suomessa, arvioi Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela. Puurakentaminen vaatii kuitenkin edelleen laajaa kehitystyötä, suunnittelun parantamista sekä työmaaprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Airakselan mielestä puu ei tarvitse eri vapauksia, vaan se pystyy toimimaan samoilla säännöillä kilpailukykyisesti muiden materiaalien kanssa. Korjausrakentamisessa ja energiatehokkaassa rakentamisessa Airaksela näkee lähivuosina nopeaa kasvua ja suuria puun käytön mahdollisuuksia.
Puu rakennusraaka-aineena aiheuttaa selvästi pienemmät energia- ja luonnonvarojen kulutukset sekä kasvihuonekaasupäästöt kuin betoni ja teräs. Tähän johtopäätökseen päädytään Suomen ympäristökeskuksen tuottamassa raportissa, jossa vertailtiin eri rakennusmateriaaleja ympäristövaikutusten kannalta.
Uusi asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) on valmis vahvoihin yhteiskunnan ohjauskeinoihin ympäristövaikutuksiltaan edullisempien rakentamisen vaihtoehtojen lisäämiseksi. ”Energiatehokkuuden ja elinkaariajattelun tulee ulottua kaikkeen rakentamiseen alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta ja päätyä julkiseen ja korjausrakentamiseen sekä kaikkeen asuntotuotantoon”, arvioi ministeri Kiuru.
Tämän vuoden asuntomessuilla nähdään kuluttajien ekologisen tietoisuuden kasvu ja puun käytön monipuolistuva trendi. Kasvavat energiakustannukset ja ekologisten arvojen huomioiminen näkyvät rakennustuotannossa sekä loma-asunto- että varsinaisilla asuntomessuilla, joissa kohtaa kuluttajien tämän hetken arvostukset ja mieltymykset. Rakentamisen ympäristövaikutuksia seurataan entistä tarkemmin luonnon varojen kulutuksen, energiakulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kannalta. Ekotehokas puurakentaminen ja puun käytön monipuolistuminen olivat keskeisessä roolissa Mäntyharjun loma-asuntomessuilla, jossa kohtasivat perinteinen ja tulevaisuuteen tähtäävä loma-asuntorakentaminen.
Puurakentamisen edistäminen uudessa hallitusohjelmassa on otettu toimialalla hyvin vastaan. Kataisen hallitus sitoutuu vahvasti puurakentamisen edistämiseen neljän ministeriön vastuualueilla olevilla ohjelmatavoitteilla. Näin hallitus jatkaa jo neljän edellisen hallituksen ajan jatkunutta vahvaa valtiovallan ja teollisuuden välistä yhteistyötä puurakentamisen edistämiseksi ja koko puutuoteteollisuuden vahvistamiseksi. Alan aiemmat kehittämisohjelmat saavat jatkoa uusilla ohjelmilla, joiden yhteinen nimittäjä on lisätä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä rakentamisessa, pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja lisätä puutuoteteollisuuteen työpaikkoja.