Olet täällä

Puurakentamisen taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle.

Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa myös kohtaamaan vastaan tulevia uusia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta. Sosiaalista kestävyyttä vaalivat mekanismit taas auttavat osaltaan lievittämään niitä vaikeuksia, joita nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa voi syntyä.

Puurakentaminen on tulevaisuudessa välttämättömyys - haluttiin tai ei

  • Talouskasvu voi perustua pitkällä aikavälillä vain uusiutuvien luonnonvarojen parempaan hyödyntämiseen
  • Uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen ohjaa kehitystä lähivuosikymmeninä vääjäämättömästi kohti uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvää ja parempaa hyödyntämistä. Jo viiden prosentin alkutuotannon vuotuisella kasvulla monet tärkeät uusiutumattomat luonnonvarat on käytetty loppuun seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana. Se merkitsee uusiutumattomien raaka-aineiden hintojen nousua ja voimakasta heilahtelua globaalien suhdanteiden seurauksena.
  • Raaka-aineiden niukkeneminen on globaali haaste. Sen ratkaisijoilla on globaalit markkinat.
  • Syntyvä tilanne voi tarjota Suomelle puumaana merkittävän edun. Merkittävimpiä uusiutuvia luonnonvaroja on puu. Puuperäisten tuotteiden käyttöä lisäämällä voidaan uusiutumattomia luonnonvaroja säästää sellaisiin tarkoituksiin, joissa ne eivät ole korvattavissa. Kiinnittämällä huomiota metsittämiseen ja huolehtimalla ettei metsäpinta-ala globaalisti vähene, puun käyttöä voidaan nopeallakin aikataululla merkittävästi lisätä.
  • Vaikka puisten rakennustuotteiden kuljetus niiden keveyden vuoksi on helppoa, puuta voidaan tuottaa myös paikallisesti lähes kaikkialla.
  • Puurakentamisella ja puutuoteteollisuudella on jo nyt merkittävä osuus maamme kansantaloudessa

Puurakentaminen luo suuren osan metsien arvosta

  • Kansallisvarallisuutemme perustuu puuhun. Sen tuomilla tulolla maahamme on rakennettu huomattava määrä teitä, satamia ja kokonaisia kaupunkeja. Nykyisin Metsiemme arvo on noin 50 miljardia euroa. Rahallisesta arvosta voidaan kuitenkin hyötyä vain käyttämällä puuta ja metsiä.
  • Metsätuloista kaksi kolmasosaa tulee puutuoteteollisuudesta, yksi kolmasosa selluteollisuudesta. Ilman puutuoteteollisuutta metsävarannon arvo olisi paljon pienempi ja edellytykset panostuksia vaativan kestävän metsätalouden harjoittamiseen paljon huonommat.
  • Puutuotteiden suurin yksittäinen käyttöalue ja asiakasala on rakentaminen. Noin 70 - 80 % puutuotteista päätyy rakentamiseen. Kotimaa on suomalaisen puutuoteteollisuuden suurin yksittäinen markkina-alue.
  • Metsien tuotto jakaantuu laajalle, sillä Suomessa on noin 440 000 yli kahden hehtaarin metsätilaa. Suomen metsätalous eroaa monen muun maan metsätaloudesta siinä, että pääosa puusta tulee yksityisten omistamista metsistä. Metsätulot ovat alueellisen tasa-arvon tärkeä tekijä.
  • Metsään perustuva vauraus on kestävää, kun metsien kasvusta huolehditaan. Metsien hoitaminen on sukupolvelta toiselle tehtävää työtä.

Puurakentaminen on kustannustehokasta

  • Rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet viime vuosina ennätyksellisen voimakkaasti. Puun hintakilpailukyky on kuitenkin säilynyt hyvänä. Puurakenne on edullisin vaihtoehto monessa kohteessa.
  • Vertailun mukaan puurunkoisten ulkoseinien rakennuskustannus nousu on taittunut viime aikoina ja ne ovat edelleen edullisimpia rakentaa. Viimeisen 10 vuoden aikana puu-ulkoseinä on ollut aina edullisin rakentaa. Harkkorakenteiseen seinään verrattuna puulla verhottu puurunkoinen ulkoseinä on rakennuskustannuksiltaan edelleen kolmanneksen edullisempi. Sahatavaran hinnannousu on jonkin verran heikentänyt paksujen ulkoverhouksen kilpailukykyä tiileen verrattuna. Sen sijaan peltiohutlevyverhous on kallistunut viidenneksellä.
  • Verrattaessa teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten teräs-, teräsbetoni- ja liimapuupalkkien hintojen kehittymistä liimapuu osoittautui selvästi edullisimmaksi. Palkkivertailussa näkyy selvästi teräksen hinnan nousun vaikutus. Sekä teräsbetoni että teräs ovat menettäneet kustannusetunsa puulle, teräsbetoni jo vuonna 2002 ja teräs vuonna 2004. Myös väliseinissä puun kustannusetu on kasvanut verrattuna peltirankaan. Kertopuu pärjää nyt massiivipuulle.

Puu on ollut pitkään rakennustuoteviennin ykkönen

  • Puutuoteteollisuus on rakennusalan kansantaloudellisesti merkittävin toimija ja viejä.
  • Rakennustuotteiden nettoviennistä ylivoimaisesti suurin osa on ollut puutuotteita. Viime vuosina puutuotteiden vienti on kuitenkin voimakkaasti laskenut.