Olet täällä

Puurakentamisen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii suuria ponnistuksia sekä yksittäisiltä valtioilta että kansainväliseltä yhteisöltä.

Kestävään kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka taloudellinen ja muu yhteiskunnan kehitys edistää maan asukkaiden hyvinvointia. Kansalaisten perushyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle.

Puurakentaminen työllistää ja tuottaa hyvinvointia koko Suomeen

  • Rakennusala on yhteiskunnallisesti merkittävä ala. Rakennusten osuus kansallisvarallisuudesta (560 mrd. euroa) on 51 %. Koko rakennetun ympäristön osuus on 72 % kansallisvarallisuudesta.
  • Talonrakentamisen arvo (2007) oli 22,4 mrd. euroa. Rakennusala työllisti vuonna 2007 noin 174000 henkilöä.
  • Puun rooli rakentamisessa on merkittävä. Puun markkinaosuus uudisrakentamisessa vuonna 2009 oli 34 %. Uudisrakennusten ulkoverhouksista 46 % oli puisia.
  • Yhden pientalon tekemiseen tarvitaan hieman yli 4 henkilötyövuotta, kaksi työmaalla ja kaksi teollisuudessa. Vuonna 2009 tehtiin lähes 9 000 erillispientaloa, joista 81 % oli puisia. Vuonna 2010 rakennetaan noin 11 500 pientaloa.
  • Rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 2008 noin 11,8 mrd. euroa. Puun osuus oli niistä 29 %.
  • Puutuotteiden jatkojalostukseen liittyy merkittäviä mahdollisuuksia rakentamisessa. Jalostuksen arvonnousu koostuu pitkälti työstä.
  • Puurakentamisella on aluetaloutta tasaava vaikutus. Iso osa rakennusosien ja tuotteiden valmistuksesta tapahtuu kasvukeskusten ulkopuolella. Esimerkiksi pohjanmaalla ja Torniojokilaaksossa on huomattava määrä puutaloteollisuutta. Merkittävät puuelementtitehtaat ovat sijoittuneet tasaisesti ympäri maata.
  • Esivalmistuksen siirtäminen työmailta tehtaisiin tasaa pienentää työvoiman tarvetta kasvavilla, työvoimapulasta kärsivillä alueilla. Samalla työ työmailla tehostuu.

Puurakentamisella ja puutuotteiden jalostuksella on pitkä perinne

  • Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomi on lähes kokonaan puusta rakennettu maa. Puu oli mukana ihmisten elämässä lusikasta kirkkoon (Netta Böök). Maassamme on edelleen keskiaikaisia puukaupunkeja, joita arvostetaan nykyään korkealle. 
  • Puuta on käytetty rakentamiseen siitä saakka kun Suomessa on asuttu. Puusta on jalostettu vientituotteita vuosisatoja. Suomalainen terva oli aikanaan maailmalla kysytty tuote laivarakennuksessa.

Puurakentamisen perinne löytyy lähes kaikkialta

  • Vanhin tunnettu elementtijärjestelmä on egyptiläinen. Siinä voitiin koota yksinkertaisia tilapäistiloja puuelementeistä liittämällä ne sitomalla toisiinsa kiinni.
  • Kreikkalaisilla temppeleillä on puiset esikuvansa.
  • Rooman valtakunnan laajimmalle levinnyt rakennusjärjestelmä Opus Craticium Romana. Järjestelmän etuna pidettiin lujuutta ja edullisuutta. Sen ainoa kokonaan säilynyt esimerkki löytyy Herculaneumista. Opus Craticium Romana on keskiaikaisen ristikkorakentaminen edeltäjä.
  • Keskiaikaiset eurooppalaiset kaupungit rakennettiin pääosin puusta. Hyvin säilyneitä esimerkkejä löytyy edelleen lähes kaikista Euroopan maista. Puuvaltaisilla alueilla yleistyivät hirsisalvostekniikat, muualla kehittyivät ristikkorakenteet, joissa puuta käytettiin vain rakenteellisesti välttämättömiin osiin.
  • Eurooppalaiset uudisraivaajat veivät puurakentamisperinteen mukanaan Pohjois-Amerikkaan. Siellä kehittyivät nykyisin yleisimmin käytössä olevat keveät rankarakenteet.
  • Nykyisin puuta käytetään yhä suurempiin rakennuksiin ja rakenteisiin. Uusimpia rakenneratkaisuja ovat liimapuulevyt ja komposiittirakenteet.
  • Maailman suuri puurakennus on Pietarin satamassa oleva kalisuolavarasto. Suolan syövyttävyydestä johtuen puu on ainoa sen suojaksi kelpaava materiaali.
  • Yhä edelleen eri materiaaleista puulla on eniten erilaisia käyttötarkoituksia.

Puurakentamisen edistäminen on tuonut hyviä tuloksia

  • Puun käyttö Suomessa on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa käytetään puuta henkeä kohden enemmän kuin missään muussa maassa. Samaan aikaan puutuotealan työllisyys on kehittynyt myönteisesti. Vuosituhannen vaihteessa ala työllisti yli 10000 ihmistä enemmän kuin 90-luvun alkupuolella ja työllistää nykyään jo enemmän kuin koko sellu- ja paperiteollisuus. Alan tuotannon arvo on yli kaksinkertaistunut. Myös vaikutukset harvaan asuttujen alueiden talouteen ovat olleet merkittävät. Puutuoteteollisuuden tukkikauppa tuottaa yli 70 % kantarahatulosta.
  • Vuodesta 2001 vuoteen 2006 sahatavaran kotimaan käyttö on kasvanut 39 % ja puupohjaisten levyjen käyttö 50 %. Sahatavaran käytössä tämä merkitsee noin 1,6 miljoonan kuutiometrin kasvua, josta kotimaan rakentamisen osuus on 9000000 kuutiometriä. Myös vienti kasvoi hyvin vuosikymmenen alkupuolella, mutta viimeisten vuosien aikana vienti on hiipunut.
  • Erityisen myönteistä alan kannalta on puu- ja pientalorakentamisen kehittyminen kotimaassa. Pientalorakentaminen on lisääntynyt 2000 -luvulla keskimäärin 1000 asunnolla vuodessa samalla kun puun markkinaosuus pientalotuotannossa on pysynyt ennallaan. Kasvu jatkui aina vuoteen 2006 asti, minkä jälkeen pientalojen rakentaminen on hiipunut samaan tahtiin muun rakentamisen kanssa.
  • Kehityksen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittävät. Esimerkiksi pientalorakentamisen lisääntyminen 2000-luvulla on luonut noin 24000 uutta työpaikkaa, puolet teollisuuteen ja puolet työmaille (Lähde: Jussila, RTS).

Puun käytön lisäämisessä on valtava potentiaali

  • Puun osuus rakentamisessa on vielä verrattain pieni, kasvupotentiaali on huima. Puuta käytetään paljon rakentamisessa vain Skandinaviassa ja Pohjois-Amerikassa. Puurakentaminen on verrattain yleistä myös Japanissa ja Skotlannissa.
  • Puurakentamiseen tarvitaan korkean jalostusasteen puutuotteita

Puutalossa viihdytään

  • Puukerrostaloissa asuvat ihmiset ovat arkkitehti Markku Karjalaisen Oulun yliopistossa tekemän väitöstutkimuksen mukaan tyytyväisiä asuntoihinsa. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta piti puutaloja hyvinä tai erittäin hyvinä, kun betonitaloissa 50 % piti taloja keskivertona. Lähde: Markku Karjalainen: Suomalainen puukerrostalo. Acta Universitatis Ouluensis. Oulun yliopisto 2002

Puurakennukset kestävät

  • Suomen vanhin puurakennus on Kokemäellä, Pyhän Henrikin saarna- ja seremoniatalo. Sen vanhimmat hirret on kaadettu 1470-luvulla.
  • Käsittelemätön puupinta kestää pohjoismaisissa oloissa pitkään, se pehmenee vain 3 - 5 mm sadassa vuodessa.
  • Kuuluisat norjalaiset Heddalin sauvakirkot ovat 1100 - 1200 -luvuilta. 1700- ja 1800 -luvuilla rakennetut vanhat puukirkot, - kartanot ja puukaupungit ovat tänään Suomen arvokkainta rakennusperintöä.
  • Erityisesti puuta suositaan maanjäristysherkillä alueilla.  Esim. Japanissa rakentajat ovat innostuneet puiseen hirsi- ja rankarakentamiseen, koska ne ovat turvallisia maanjäristysalueilla. Puurakenteista saadaan joustavia, jolloin ne eivät murru liikahduksissa kuten betonirakenteet tai muuratut rakenteet.
  • Rakennusten kestävyys on myös tärkeä ympäristökysymys. Mitä pidempi elinikä rakennuksella on, sen vähäisempi on elinkaaren aiheuttama ympäristökuormitus. Puutalo kestää niin kauan kuin sitä halutaan ylläpitää. Puurakennusten elinikää pidentää helppo korjattavuus, osia voidaan vaihtaa ja kunnostaa purkamatta koko rakennusta.