Olet täällä

Puu vähähiilisessä rakentamisessa

Rakentamisen mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ovat merkittävät. Kun uudisrakentamisessa siirrytään kohti yhä paranevaa käytön aikaista energiatehokkuutta, nousevat rakennusmateriaaleihin sitoutunut energia ja niiden valmistuksessa syntyvät kasvihuonekaasu-päästöt tärkeäksi tekijäksi. Puupohjaisten rakennustuotteiden käytöllä on tutkimuksen mukaan merkittävät suorat ja välilliset vaikutukset päästöjen vähentämiseen.

Tuoreita tutkimustuloksia

Eurooppalaisessa €CO2-hankkeessa tehty yhdeksän kerros-, rivi- ja pientalon elinkaarilaskenta osoitti, että mitä enemmän puuta rakennuksessa käytetään, sitä pienemmäksi talon koko elinkaaren hiilijalanjälki jää ja sitä vähemmän energiaa tarvitaan rakennuksen koko elinkaaren aikana.
 
Puutuotteiden valmistuksen ympäristövaikutuksia pyrittiin tarkastelemaan kriittisesti. Raaka-aineen hankinnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen määrää vertailtiin eri metsätyypeissä. Sahauksen energiatehokkuutta vertailtiin eri maiden sahalaitosten välillä. Kuljetusmatkojen ja elementtien esivalmistuksen vaikutuksen merkittävyyttä selvitettiin.
 
Kun mukaan otetaan rakentamisen ja materiaalituotannon välilliset vaikutukset, rakennusmateriaalien välinen ero korostuu. Puutuotteiden valmistuksessa syntyvät sivutuotevirrat ja bioenergiajakeet mahdollistavat muiden ympäristöä enemmän kuormittavien tuotteiden valmistamatta jättämisen. Tällöin puupohjaisten rakennustuotteiden myönteisiin ympäristövaikutuksiin voidaan lukea myös vältetyt kasvihuonekaasupäästöt.
 
Hankkeen tulosten pohjalta julkaistaan eurooppalaisiin standardeihin EN15804, EN15978 ja prEN16485 pohjautuvat suositukset rakennusten elinkaariarviointiin. Lisäksi on laadittu ohjeet paksusti eristettyjen rakennusten kosteustekniseen turvallisuuteen ja vähähiilisen rakennusten arkkitehtisuunnitteluun.
 
 

Keskeiset johtopäätökset

Rakennusten ja rakennustuotteiden elinkaariarviointi

  • Rakennustuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutukset tulisi ottaa huomioon. Tarkastelurajauksen tulisi olla tarpeeksi laaja, jotta kaikki merkittävät tekijät huomioitaisiin.
  • Suunnittelijoiden ja viranomaisten käyttöön tarvitaan yksinkertaistetut tarkastelurajaukset. Eurooppalaisten standardien nykyiset rajaukset ovat liian laajat, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti hyödyntää käytännön suunnittelu- ja valvontatyössä.
  • Maantieteellisillä ja kansallisilla tekijöillä on merkittävä vaikutus puutuotteiden hiilijalanjälkeen. Ilmasto vaikuttaa puulajeihin ja metsänhoidon menetelmiin. Eri maissa käytetyt energialähteet vaikuttavat tuotteiden valmistusketjun hiilijalanjälkeen, vaikka energiatehokkuus olisikin yhtä hyvä.
  • Maakohtaisia tietoja tarvitaan, jotta Euroopan eri maiden tuotteiden ympäristövaikutukset voidaan kunnollisesti arvioida.

Rakennusosien ympäristövaikutukset

  • Perustuksilla ja maatöillä vaikuttaa olevan suuri vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen. Vaikutus pienenee sen mukaan, mitä korkeampi rakennus on ja mitä suurempi tonttitehokkuus toteutuu. Vaikutus kasvaa sen mukaan, mitä enemmän maanalaisia rakenteita tai paalutusta tontille tehdään. Väestönsuojien rakentaminen on suomalaisten rakennusten hiilijalanjälkeä kasvattava erityispiirre.
  • Aurinkokeräinten valmistuksella on suuri hiilijalanjälki verrattuna muiden rakennusosien päästöihin. Lisäksi keräinten elinkaari on kohtuullisen lyhyt. Nettovaikutus hiilijalanjälkeen riippuu siitä, mitä energiamuotoa keräimillä voidaan korvata.
  • Mitä massiivisemmat puurakenteet talossa on, sitä suuremmat ovat niiden valmistuksen välilliset myönteiset vaikutukset hiilijalanjälkeen. Puutuotteiden valmistuksen sivutuotteina syntyy runsaasti bioenergiajakeita sekä raaka-aineita sekundäärisiin tuotteisiin (mm. rakennuslevyihin).
  • Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää nopeavaikutteisia toimia. Siksi pelkkien nollaenergiatalojen rakentaminen ei riitä, jos niiden materiaalien valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjen takaisinmaksuaika venyy vuosikymmenien pituudelle. Valmistusvaiheen päästöt on tärkeä minimoida myös nollaenergiataloissa.

Rakentaminen, ylläpito, purku ja kierrätys

  • Rakennustyömaan ympäristövaikutukset näyttävät olevan pienet verrattuna rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakennuksen käytön ympäristövaikutuksiin. Silti lisää tietoa tarvitaan puolivalmiiden tai korjattavien rakennusten työmaa-aikaisen lämmityksen ja kuivattamisen kasvihuonekaasupäästöistä.
  • Ylläpidon vaikutus rakennuksen elinkaaren pituuteen ja sitä kautta koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöihin on ratkaiseva.
  • Lähes nollaenergiarakennusten paksut eristekerrokset edellyttävät huolellista suunnittelua, jotta rakennuksen elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Eristeiden ympäristövaikutukset riippuvat paitsi niiden lämmöneristävyydestä, myös eristeen valmistamisen ympäristövaikutuksista. Näiden nettovaikutus vaihtelee rakennuksen käyttöiästä riippuen. Puupohjaiset eristeet ovat hiilivarastoja.
  • Rakennuksia purettaessa rakennusosat tulisi ensisijaisesti pyrkiä käyttämään uudelleen, toissijaisesti kierrättämään uusiksi tuotteiksi ja vasta sen jälkeen polttamaan energiaksi. Elinkaarensa päässä olevien puutuotteiden polttaminen bioenergiaksi voi merkittävästi korvata fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Puun poltto voi varsinkin Suomen oloissa olla tehokas tapa korvata haitallisempia energialähteitä. 

Lue lisää ja tutustu tutkimusraporttiin €CO2-hankkeen sivuilta.

Lisätietoja 

Matti Kuittinen
Arkkitehti, tutkija,  koordinaattori
Puh. 050 594 7990
matti.kuittinen@aalto.fi