Olet täällä

Puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Suomessa

Puurakentaminen osana metsäteollisuutta

Metsäsektori on erittäin tärkeä Suomen kansantaloudelle; se kattaa viidenneksen Suomen vientituloista, 5 % koko Suomen bruttokansantuotteesta, työllistää noin 200 000 suomalaista ja tuottaa noin 70 % uusiutuvasta energiasta Suomessa.

Suomen metsät kasvavat vuosittain lähes 110 milj. m3 runkopuuta, josta viime vuosina on hyödynnetty noin 60 – 65 %. Puun käyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä (noin 15 – 20 milj. m3/v.) mm. bioenergialähteenä, rakentamisessa, puutuoteteollisuudessa ja erilaisissa biojalosteissa. Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen. Rakentamisessa asuntorakentaminen on keskeisessä roolissa: Suomen rakennuskannasta noin 65 % on asuinrakennuksia.

Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa rakennuksissa, silloissa, piha- ja ympäristörakentamisessa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.

Puurakentaminen osana ilmastomuutoksen torjuntaa

Puurakentaminen on ekologista. Maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten merkityksen kasvaessa, puurakentamista pyritään entisestään lisäämään myös Suomessa. Kasvaessaan yksi kuutiometri puuta sitoo itseensä tonnin ilman hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 700 kiloa happea ilmakehään. Puun kuivapainosta puolet on hiiltä. Metsät ovat kasvaessaan hiilinieluja ja puutuotteet ovat hiilivarastoja.

Suomeen tulivat voimaan 1.1.2018 alkaen uudet lämmöneristystä koskevat energiamääräykset; Energiatehokkuus ja lämmöneristys: Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta 1010 / 2017. Näiden säädösten myötä pyritään ohjaamaan käyttämään yhä enemmän vähäpäästöisiä ja uusiutuvaa energiaa rakennusten lämmittämisessä ja jäähdyttämisessä.

Ympäristöministeriö on ryhtynyt laatimaan myös tiekarttaa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu tulee olemaan tässä suhteessa yhä kilpailukykyisempi raaka-aine.

Pienimittakaavainen rakentaminen suosii puuta

Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä ja joka vuosi rakennetaan noin seitsemän tuhatta uutta vapaa-ajan rakennusta lisää. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 % on puurakenteisia. Hirsirakentamisella on mökkirakentamisessa vankkumaton valta-asema.

Suomessa on noin kolme miljoonaa rekisteröityä asuntoa, ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan on rakennettu keskimäärin noin 30 000 uutta asuntoa vuosittain eli asuinrakennuskantamme uudistuu noin prosentin vuosivauhdilla. Uudisasuntotuotannosta hieman vajaa puolet on pientaloja eli omakotitaloja ja paritaloja. Pientaloista yli kahdeksan kymmenestä saa puurungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Yli viides pientalorakentajista valitsee hirsitalon. Vuosina 2016 – 2018 uudisasuntojen määrä on kohonnut noin 35 000 – 40 000:een asuntoon, joista kerrostaloasuntojen osuus (25 000 – 30 000 asuntoa) on ollut suurin. Samalla pientalojen osuus on laskenut.

Puukerrostalojen kehitystyö

Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa; noin 46 % Suomen kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Vuosittaisista uudisasunnoista yli puolet rakennetaan edelleen kerrostaloihin. Betoni on hallinnut kerrostalojen markkinoita viimeiset kuutisenkymmentä vuotta.

Suomalaista puurakentamista on kehitetty voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Kehitystyö on keskittynyt erityisesti puukerrostalojen rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Suomen palomääräyksiä muutettiin vuonna 1997 siten, että puun käyttö tuli mahdolliseksi rakennusten rungoissa ja julkisivuissa aina 4-kerroksisiin rakennuksiin saakka. Suomen palomääräyksiä muutettiin jälleen 15.4.2011, jolloin puun käyttö tuli mahdolliseksi myös 5 – 8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa. Lisäksi puun käyttömahdollisuuksia laajennettiin myös betonisten, nk. lähiökerrostalojen korjaamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen.

Suomen nykyisten palomääräysten (1.1.2018 –) Ympäristöministeriön asetus 848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta) taulukkomitoituksen mukaan on mahdollista suunnitella ja rakentaa puurunkoisia ja -julkisivuisia asuin- ja työpaikkarakennuksia sekä majoitus- ja hoitorakennuksia aina 8-kerrokseen saakka. Toiminnallisen paloturvallisuustarkastelun avulla myös yli 8-kerroksiset puurakennukset ovat mahdollisia. Suomessa yli 2-kerroksiset puurakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Nykyisin yleisin sammutusjärjestelmä on laivateollisuudessa kehitetty korkeapainevesisumutekniikka, jossa sammutusveden määrä on vain 10 % perinteiseen sprinklaukseen verrattuna. Asuntosprinklaus maksaa noin 100 € / h-m2.

Puukerrostalot ovat tekemässä lopullista läpimurtoa

Marraskuun loppuun 2018 mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen 65 kpl, joissa on yhteensä 1 673 asuntoa. Uusia varmoja puukerrostaloja on tulossa lähivuosina lisää noin 1 350 asunnon verran. Edellä mainittujen lisäksi uusia asuinpuukerrostalokohteita on vireillä noin yhdeksän tuhannen asunnon verran eri puolille Suomea. Puisia monikerroksisia työpaikkarakennuksia on rakennettu kolme. Uusia puisia koulurakennuksia on rakenteilla ja vireillä yli kymmeneen kuntaan. Puiset koulurakennukset ovat yleistymässä, kun on haluttu tavoitella terveellistä ja viihtyisää sisäilmastoa.

Puukerrostalojen eri runkojärjestelmiä

Puukerrostalorakentamiseen on tarjolla useita eri runkojärjestelmiä, joihin on riittävästi puuelementtien tuotantolaitoksia ja valmistuskapasiteettia Suomessa. Suurin osa Suomen ensimmäisistä asuinpuukerrostaloista rakennettiin amerikkalaisella nk. platform-frame -järjestelmällä. Tämä rakennustapa perustuu kerroksittaiseen rankarunkorakentamiseen. Kyseisellä rakentamistavalla runko tehdään yleensä mitallistetusta puutavarasta joko paikan päällä kokoamalla yhden kerroksen runko kerrallaan tai eriasteisia valmiselementtejä (pien- tai suurelementtejä) hyödyntäen. Suurelementtien käyttö puukerrostaloissa on nykyisin hyvin yleistä. Rankarunkona on käytetty myös liimapuuta. Myös erilaiset sekarunkojärjestelmät ovat mahdollisia. Kaikille puukerrostalojärjestelmille on tyypillistä varsin lyhyet kantavien rakenteiden jännevälit (4,5 – 6,5 metriä). Suomalaisissa puukerrostaloissa on yleisesti käytetty puujulkisivuja, mutta myös muut julkisivuratkaisut ovat mahdollisia.

Viime vuosina Suomen puukerrostalorakentamisessa on voimakkaasti yleistymässä erityisesti CLT (Cross Laminated Timber) -tekniikka, jossa rakennuksen kantavina pysty- ja vaakaelementteinä toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut massiiviset puulevyt. CLT-järjestelmäkehitystä on alkujaan vienyt Suomessa voimakkaasti eteenpäin StoraEnso, joka käynnisti vuonna 2016 Varkaudessa myös oman viiluista liimaamalla kootun LVL (Laminated Veneer Lumber) -massiivipuulevytuotannon, jota voidaan käyttää CLT-levyn tavoin rakennuksen runkorakentamisessa. Helpon liitostekniikan, ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen ja vähäisen painuman vuoksi CLT ja LVL ovat kilpailukykyisiä erityisesti korkeissa puukerrostaloissa suurelementteinä. Kuhmossa CrossLamin tehtaalla alkoi kotimainen CLT-tuotanto joulukuussa 2014. CLT-tuotantoa on käynnissä myös Alajärvellä (HOISKO CLT) ja Kauhajoella (CLT-Plant).

Suomen puukerrostalorakentamisessa on erityisen voimakkaasti yleistynyt CLT- ja LVL-runkoon perustuva tilaelementtitekniikka. Tilaelementtirakentamisen kuiva, kevyt, tehtaalla pitkälle esivalmistettu ja nopea rakentamistapa lyhentää rakentamisaikaa työmaalla ja alentaa täten kokonaiskustannuksia. Tilaelementtien yleisimmät koot ovat: 4 500 (leveys) x 3 000 (korkeus) x 13 500 (pituus). Suomen tilaelementtirakentamisen markkinaan on tulossa myös ruotsalainen Lindsbäck Bygg, jonka puukerrostalotuotanto perustuu rankarunkoisiin tilaelementteihin. Suomessa on tehty myös muutama puukerrostalokohde LVL:ään perustuvalla pilari-palkki-ripalaatta-systeemillä. Järjestelmä on pitkälle konseptoitu ja sen kilpailukykyisimpänä alueena nähdään 3 – 4-kerroksiset puiset asuinkerrostalot ja toimistorakennukset. Pilari-palkkirunkoon soveltuu hyvin myös liimapuu.

Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt

Arkkitehti Markku Karjalainen suoritti 1990-luvun lopussa omaan väitöskirjatutkimukseensa liittyen varsin kattavan asukaskyselyn Suomen ensimmäisissä yli 2-kerroksisissa puukerrostaloissa. Asukaskyselyyn otettiin tuolloin mukaan 7 puukerrostalokohdetta; yhteensä 20 taloa, 242 asuntoa. Vastauksia saatiin 197 asunnosta, jolloin vastausprosentti nousi verraten korkeaksi (= 81,4 %). Tässä asukaskyselytutkimuksessa asukkaat suhtautuivat puukerrostaloihin myönteisesti, ja puurakentamista ja puun käyttöä toivottiin lisättävän Suomessa. Puukerrostaloja pidettiin yleisesti kodikkaina, viihtyisinä, sisäilmastoltaan hyvinä, toimivina, arkkitehtuuriltaan onnistuneina, paloturvallisina ja ilmaääneneristävyydeltään hyvinä. Asukaskyselyn perusteella puukerrostalojen keveiden välipohjien askelääneneristävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asukkaat toivovat puuta käytettävän tähänastista enemmän porrashuoneiden, parvekkeiden ja asuntojen sisäpintaverhouksissa.

Ympäristöministeriö tilasi loppuvuodesta 2016 Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laboratoriolta uuden laajan puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselytutkimuksen, johon otettiin mukaan 9 uusinta puukerrostalokohdetta eri puolilta Suomea; yhteensä 17 taloa, 585 asuntoa. Asukaskyselyyn saatiin 308 vastausta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 52,6 %. Nykyiseen asuntoonsa, asuinympäristöönsä ja asuntojen toimivuuteen asukkaat olivat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä. Puun käyttö rakennuksessa -tekijän erittäin merkittäväksi tai merkittäväksi asukkaan nykyisen asunnon valinnassa arvioi hieman vajaa puolet vastaajista. Rakennuksen ulkonäkö oli nostettu erittäin merkittäväksi tai merkittäväksi tekijäksi yhteensä noin 41 %:ssa vastauksissa. Asukaskyselyn kohteena olevat puukerrostalot arvioitiin yleisilmeeltään ja arkkitehtuuriltaan erittäin hyväksi tai hyväksi yhteensä noin 84 %:ssa vastauksista.

Asukkaita pyydettiin luonnehtimaan, miten puukerrostalot eroavat tavanomaisista kerrostaloista. Yleisimmät vastaukset olivat: ”Häiritsevät äänet vähäisempiä, hyvä ääneneristys”, ”Hyvä sisäilma”, ”Ei juuri mitenkään”, ”Viihtyisyys ja kauneus” sekä ”Lämminhenkisyys ja kodikkuus”. Vastauksissa puuta toivottiin käytettävän puukerrostaloissa eniten asunnon sisällä lattioissa, rakennusten julkisivuissa ja parvekkeissa. Kaikkien kohteiden rakennuttajien mielestä kohteet ovat hyvin onnistuneita ja niiden käytön aikana palaute on ollut positiivista. Uusia puukerrostaloja on edelleen määrä toteuttaa. Asuntorakentamisen alalle toivotaan kilpailua eri rakennusmateriaalien, eri rakentamistapojen ja puualan sisällä eri toimijoiden välille, jotta kehitystyö olisi jatkuvaa ja asuntorakennuttajille ja asukkaille olisi eri vaihtoehtoja tarjolle valtarakentamistavan rinnalle.

Valtion puurakentamisohjelmat

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö vei läpi Valtakunnallisen puurakentamisohjelman Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) ohessa ajalla 1.1.2012 – 30.9.2015. Puurakentamisohjelman tarkoituksena on ollut pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä merkittävästi kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. Suomalaisen puurakentamisen kansainväliseksi brändiksi on haluttu nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen ympäristötietoiseen, energiatehokkaaseen ja talotekniikaltaan älykkääseen rakentamiseen. Uusi puurakentamisen ohjelma käynnistettiin ympäristöministeriöön ajalle 1.8.2016 – 31.12.2018. Ohjelmaa on myöhemmin jatkettu vuoden 2021 loppuun saakka. Ohjelman paikka ympäristöministeriössä on hyvä asia, koska siellä tehdään maamme rakentamissäädökset.

Ohjelmien nimissä on kartoitettu koko ajan uusia puurakentamisen kohteita yhteistyössä maamme merkittävimpien rakennuttajien, rakennusliikkeiden sekä kasvukeskusten kuntapäättäjien ja kaavoitustahojen kanssa. Kohteiksi on haluttu yksittäisiä rakennuksia suurempia kokonaisuuksia, joissa puuta on käytetty luontevalla ja kilpailukykyisellä tavalla.

Valtiovalta haluaa edistää puurakentamista myös aluetalouden ja työllisyysnäkökohtien kannalta. Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan myös puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan lähes 6 000 uutta työpaikkaa Suomeen.

Puurakentamisen koulutus ja yhteistyö kuntoon

Puurakentamisen koulutusta on pitänyt päivittää kaikilla tasoilla Suomessa, jotta suurimittakaavaisen teollisen puurakentamisen kysyntään on voitu vastata. Erityisesti arkkitehdit ovat nykyisin hyvinkin kiinnostuneita puurakentamisesta. Tätä osoittavat monet uudet puurakenteiset kerrostalot, asuntoalueet, koulut- ja päiväkodit, musiikkirakennukset, kirkko- ja kappelirakennukset sekä urheiluhallit. Rakennesuunnittelijoilla on opeteltavaa Eurokoodien, CE-merkintöjen sekä alati muuttuvien energiamääräysten kanssa. Siksi suunnittelijat tarvitsevat käyttöönsä helppoja ja loogisia oppaita, suunnittelutyökaluja ja -ohjelmia suunnittelun tueksi. Suomessa erityisesti Puuinfo Oy on panostanut paljon vaativien puurakenteiden suunnittelijoiden koulutukseen ja omiin www-sivuihinsa, jotka sisältävät merkittävän määrän uusia puurakentamisen suunnitteluohjeita, -työkaluja ja mitoitusohjelmia (www.puuinfo.fi).

Puutuotteiden viennin edistämistä on pyritty systematisoimaan ja tehostamaan valtiovallan ja yritysten yhteistyönä. Lisäksi puurakentamisen hanke-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on ollut valtakunnallisesti tarve terävöittää, yhtenäistää ja saada tuloksellisemmaksi lisäämällä alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja viestintää. Hyvä kilpailukyky on puutuotealan kasvun ja kansainvälistymisen perusedellytys. Puualan yritysten tuotanto-, tuotekehitys-, verkosto- ja markkinaosaamisessa on niin ikään ollut kehittämistä. Viennin ja kansainvälistymisen tueksi on Puuinfo Oy:n toimesta perustettu alan yrityksille yhteinen palvelualusta (www.woodproducts.fi).

Tampereella 15.11.2018

Markku Karjalainen, Associate professor (rakennusoppi), TkT, arkkitehti
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), arkkitehtuurin laboratorio

markku.karjalainen@tut.fi