Olet täällä
Puusillat
Puusta voidaan rakentaa monennäköisiä ja -kokoisia siltoja, myös maantieliikenteen kuormille. Pitkälle esivalmistetut puusillat ovat nopeita asentaa, mikä vähentää rakentamisen liikenteelle koituvaa haittaa. Puusiltojen pitkäaikaiskestävyys on todettu hyväksi ja ylläpito-ja korjauskulut pieniksi.
Puun etuna siltarakentamisessa pidetään puun keveyttä ja lujuutta. Siirtyminen massiivipuusta liimapuuratkaisuihin on mahdollistanut suurten puukannattimien valmistuksen.
Keveytensä ja lujuutensa ansiosta puusillat voidaan esivalmistaa, kuljettaa ja asentaa pitkälle valmiina sillan osina ja lohkoina. Yksinkertainen liitostekniikka nopeuttaa osien asennusta. Asennuksen jälkeen puusilta on heti valmis vesieristettäväksi ja pinnoitettavaksi liikenteen käyttöä varten.
Asennus on mahdollinen hankaliinkin ylityksiin, kun sillan kannen asennus onnistuu jopa yhdessä osassa. Korkea esivalmistusaste ja kuiva liitostekniikka helpottavat myös talvirakentamista.
Tutkimusten ja muista maista saatujen kokemusten mukaan puusillat ovat rakennus- ja elinkaarikustannuksiltaan erittäin kilpailukykyisiä. Lisäksi puu on uusiutuva ja kotimainen materiaali. Kasvaessaan puu sitoo ilman hiilidioksidia ja materiaalina se varastoi hiiltä.
Suomen puusiltojen rakentaminen voitaisiin helposti yli kymmenkertaistaa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa puusiltojen rakentaminen on huomattavasti Suomea yleisempää. Norjassa noin 10 prosenttia ja Ruotsissa noin 20 prosenttia vuosittain rakennettavista silloista on puurakenteisia.
Suomeen rakennettiin vuosina 2010–2014 yhteensä 584 siltaa. Näistä puurakenteisia oli 17. Kaikista tiesilloista puusiltojen osuus on neljä prosenttia. Kaikkiaan Suomessa on noin 900 puista siltaa. Yhteensä siltoja on 20 000.
Julkinen sektori näyttää esimerkkiä Norjassa
Norjassa rakennetaan vuosittain 140–160 uutta siltaa, joista noin 10 prosenttia on puurakenteisia. Norjassa on ollut pari vuosikymmentä vahva tahtotila kehittää ja edistää puusiltojen käyttöä. Julkinen sektori haluaa näyttää esimerkkiä. Samalla halutaan edistää tarjontaa ja kilpailua siltarakentamisessa.
Norja on puumaa ja puun käytöllä on suuri taloudellinen merkitys aluetalouteen ja työllisyyteen. Myös vientinäkymät kiinnostavat. Myös puun estetiikka, uusiutuvuus ja rakentamisen ympäristökysymykset puoltavat puun käyttöä. Puusilloissa yksinkertainenkin arkkitehtoninen ratkaisu koetaan mielenkiintoiseksi.
Puusiltojen uuden tulemisen taustalla on pohjoismainen tutkimushanke. Pienet puusillat ovat tavallisesti tyyppisiltoja ja suuret puusillat yksilöllisiä. Sillan kansi on tyypillisesti esijännitetty syrjälankkukansi. Teräsosia käytetään liitoksissa, vetotangoissa ja kaiteissa. Puisten siltojen taloudellinen kilpailukyky on hyvä, varsinkin perusratkaisuissa. Puusillat ovat pärjänneet hyvin hankekilpailuissa.
Puusiltojen pitkäaikaiskestävyys on todettu hyväksi. Ongelmatapauksissa vaurioille ollut selvä syy, joka on voitu korjata. Puun suojauksessa Norjassa käytetään kreosoottia tai mekaanista suojausta. Pisin puusilta on nykyisin 70 metriä, mutta puusta voitaisiin rakentaa helposti jopa 140 metrisiä siltoja. Kokonaisuutena puusiltoihin ollaan Norjassa erittäin tyytyväisiä.
Puusiltojen markkinaosuus on noussut vahvasti Ruotsissa
Ruotsissa puisten siltojen markkinaosuus on noussut 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Kehityksen ajurina ovat olleet vahvat teolliset toimijat, hyvä tyyppisiltatarjonta ja aktiivinen markkinointi. Lähtölaukaus puusiltarakentamiselle oli Ruotsissakin pohjoismainen tutkimushanke.
Siltojen päämateriaalina on liimapuu, josta tehdään sekä raskaan että kevyen liikenteen siltoja. Liimapuurakenteisia siltoja pidetään erittäin edullisina. 15–20 metriä pitkä liimapuinen maantiesilta on noin 20 –30 % edullisempi kuin vastaava betonisilta. Puusiltojen huolto- ja ylläpitokustannukset ovat vastaavia muita siltoja pienemmät.
Tyyppisilloilla on korkea esivalmistusaste. Pintakäsittelyt, putkiasennukset, kaidekiinnikkeet yms. varaukset ja esiporaukset tehdään valmiiksi tehtaalla. Puukannen teko ei edellytä valumuottien rakentamista ja purkua, ei raudoitusta eikä kuivumisen odottelua. Kevyt nostokalusto riittää. Asennustyöt ovat mahdollisia myös hankalissa paikoissa. Nopean asennuksen vuoksi rakennusajan aiheuttamat häiriöt liikenteelle jäävät lyhytkestoisiksi. Sillan arkkujen teko ei häiritse muuta liikennettä.
Siltojen tekninen käyttöikä Ruotsissa on 80 vuotta. Puusiltojen oletetaan kestävän huomattavasti kauemmin. Kreosoottia ei haluta käyttää puun suojaamiseen EU-määräysten vuoksi. Käsittelemättömät puuosat voidaan purkamisen jälkeen käyttää bioenergiana.
Kansirakenteen vesieristys on sillan kestävyyden kannalta keskeinen. Se tarkistetaan kuuden vuoden välein. Samalla tarkistetaan pistokokein esijännitysterästen oikea jännitysmomentti.
Kosteusvaurioiden tarkastus tehdään silmämääräisesti sillä mahdolliset vuotokohdat on helppo havaita. Kostuessaan puu turpoaa ja se voidaan nähdä esijännitysterästen prikkojen ja muttereiden uppoamisesta rakenteeseen.
Kannen vesieristeet uusitaan kokonaan 25 vuoden välein. Suurin säärasitus kohdistuu ulommaiseen liimapuupalkkiin, joka toimii rakenteessa kulutuskerroksena. Tarvittaessa uloin liimapuupalkki uusitaan.
Tutustu Kevt ja kestävä puusilta -esitteeseen
Kuva: Versowood Oy