Olet täällä

Puusillat

Puusta voidaan rakentaa monennäköisiä ja -kokoisia siltoja, myös maantieliikenteen kuormille. Pitkälle esivalmistetut puusillat ovat nopeita asentaa, mikä vähentää rakentamisen liikenteelle koituvaa haittaa. Puusiltojen pitkäaikaiskestävyys on todettu hyväksi ja ylläpito-ja korjauskulut pieniksi.

Puun etuna siltarakentamisessa pi­detään puun keveyttä ja lujuutta. Siirtyminen massiivipuusta lii­mapuuratkaisuihin on mahdol­listanut suurten puukannattimien valmistuksen.

Keveytensä ja lujuutensa ansiosta puusillat voidaan esivalmistaa, kuljettaa ja asentaa pitkälle valmiina sillan osina ja lohkoina. Yksinkertainen liitostekniikka nopeuttaa osien asennusta. Asen­nuksen jälkeen puusilta on heti valmis vesieris­tettäväksi ja pinnoitettavaksi liikenteen käyttöä varten.

Asennus on mahdollinen hankaliinkin ylityk­siin, kun sillan kannen asennus onnistuu jopa yh­dessä osassa. Korkea esivalmistusaste ja kuiva lii­tostekniikka helpottavat myös talvirakentamista.

Tutkimusten ja muista maista saatujen koke­musten mukaan puusillat ovat rakennus- ja elin­kaarikustannuksiltaan erittäin kilpailukykyisiä. Lisäksi puu on uusiutuva ja kotimainen materi­aali. Kasvaessaan puu sitoo ilman hiilidioksidia ja materiaalina se varastoi hiiltä.

Suomen puusiltojen rakentaminen voitai­siin helposti yli kymmenkertaistaa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa puusiltojen rakentaminen on huomattavasti Suomea yleisempää. Norjassa noin 10 prosenttia ja Ruotsissa noin 20 prosent­tia vuosittain rakennettavista silloista on puura­kenteisia.

Suomeen rakennettiin vuosina 2010–2014 yh­teensä 584 siltaa. Näistä puurakenteisia oli 17. Kaikista tiesilloista puusiltojen osuus on nel­jä prosenttia. Kaikkiaan Suomessa on noin 900 puista siltaa. Yhteensä siltoja on 20 000.

Julkinen sektori näyttää esimerkkiä Norjassa

Norjassa rakennetaan vuosittain 140–160 uutta siltaa, joista noin 10 prosenttia on puurakentei­sia. Norjassa on ollut pari vuosikymmentä vahva tahtotila kehittää ja edistää puusiltojen käyttöä. Julkinen sektori haluaa näyttää esimerkkiä. Sa­malla halutaan edistää tarjontaa ja kilpailua sil­tarakentamisessa.

Norja on puumaa ja puun käytöllä on suuri ta­loudellinen merkitys aluetalouteen ja työllisyy­teen. Myös vientinäkymät kiinnostavat. Myös puun estetiikka, uusiutuvuus ja rakentamisen ympäristökysymykset puoltavat puun käyttöä. Puusilloissa yksinkertainenkin arkkitehtoninen ratkaisu koetaan mielenkiintoiseksi.

Puusiltojen uuden tulemisen taustalla on poh­joismainen tutkimushanke. Pienet puusillat ovat tavallisesti tyyppisiltoja ja suuret puusillat yksi­löllisiä. Sillan kansi on tyypillisesti esijännitetty syrjälankkukansi. Teräsosia käytetään liitoksis­sa, vetotangoissa ja kaiteissa. Puisten siltojen ta­loudellinen kilpailukyky on hyvä, varsinkin pe­rusratkaisuissa. Puusillat ovat pärjänneet hyvin hankekilpailuissa.

Puusiltojen pitkäaikaiskestävyys on todettu hyväksi. Ongelmatapauksissa vaurioille ollut sel­vä syy, joka on voitu korjata. Puun suojaukses­sa Norjassa käytetään kreosoottia tai mekaanista suojausta. Pisin puusilta on nykyisin 70 metriä, mutta puusta voitaisiin rakentaa helposti jopa 140 metrisiä siltoja. Kokonaisuutena puusiltoihin ol­laan Norjassa erittäin tyytyväisiä.

Puusiltojen markkinaosuus on noussut vahvasti Ruotsissa

Ruotsissa puisten siltojen markkinaosuus on noussut 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden ai­kana. Kehityksen ajurina ovat olleet vahvat teolli­set toimijat, hyvä tyyppisiltatarjonta ja aktiivinen markkinointi. Lähtölaukaus puusiltarakentamisel­le oli Ruotsissakin pohjoismainen tutkimushanke.

Siltojen päämateriaalina on liimapuu, josta tehdään sekä raskaan että kevyen liikenteen sil­toja. Liimapuurakenteisia siltoja pidetään erittäin edullisina. 15–20 metriä pitkä liimapuinen maan­tiesilta on noin 20 –30 % edullisempi kuin vastaa­va betonisilta. Puusiltojen huolto- ja ylläpitokus­tannukset ovat vastaavia muita siltoja pienemmät.

Tyyppisilloilla on korkea esivalmistusaste. Pin­takäsittelyt, putkiasennukset, kaidekiinnikkeet yms. varaukset ja esiporaukset tehdään valmiiksi tehtaalla. Puukannen teko ei edellytä valumuot­tien rakentamista ja purkua, ei raudoitusta eikä kuivumisen odottelua. Kevyt nostokalusto riittää. Asennustyöt ovat mahdollisia myös hankalissa paikoissa. Nopean asennuksen vuoksi rakennusajan aiheuttamat häiriöt lii­kenteelle jäävät lyhytkestoisiksi. Sillan ark­kujen teko ei häiritse muuta liikennettä.

Siltojen tekninen käyttöikä Ruotsissa on 80 vuotta. Puusiltojen oletetaan kestävän huo­mattavasti kauemmin. Kreosoottia ei haluta käyttää puun suojaamiseen EU-määräysten vuoksi. Käsittelemättömät puuosat voidaan purkamisen jälkeen käyttää bioenergiana.

Kansirakenteen vesieristys on sillan kestä­vyyden kannalta keskeinen. Se tarkistetaan kuuden vuoden välein. Samalla tarkistetaan pistokokein esijännitysterästen oikea jänni­tysmomentti.

Kosteusvaurioiden tarkastus tehdään sil­mämääräisesti sillä mahdolliset vuotokoh­dat on helppo havaita. Kostuessaan puu tur­poaa ja se voidaan nähdä esijännitysterästen prikkojen ja muttereiden uppoamisesta ra­kenteeseen.

Kannen vesieristeet uusitaan kokonaan 25 vuoden välein. Suurin säärasitus kohdistuu ulommaiseen liimapuupalkkiin, joka toimii rakenteessa kulutuskerroksena. Tarvittaessa uloin liimapuupalkki uusitaan.

Kuva: Versowood Oy