Olet täällä

Keskeiset säädökset ja määräykset

Puulla sisustaessa oleellisimmat sisätiloja koskevat säädökset ja määräykset liittyvät rakennuksen käyttöturvallisuuteen, paloturvallisuuteen, esteettömään suunnitteluun sekä kosteiden tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Talotekniikan kasvavan merkityksen myötä sekä uudis- ja korjausrakentamisessa, myös LVI ja energiataloutta koskevat määräykset ovat keskeisessä asemassa. Erityisesti lattioiden osalta tulee lisäksi tarkistaa kyseessä olevaa tilaa koskevat ääneneristysmääräykset. 

Sisustussuunnittelijaa silmällä pitäen hyvän yleiskuvan keskeisistä säädöksistä ja määräyksistä saa säädöstiedostosta Rakentamismääräysten muistilista sisustussuunnittelijalle SIT RakMK-620017.

Käyttöturvallisuus

Rakennuksen käyttöturvallisuutta säätelevissä määräyksissä ja ohjeissa keskeistä on putoamisen, harhaan astumisen ja liukastumisen estäminen sekä kokoontumistilan turvallisuus. Lisäksi käsitellään muiden turvallisuusriskien vähentämistä sekä huollon turvallisuutta.

Tyypillisesti puusta toteutettavia sisätilan käyttöturvallisuuteen vaikuttavia elementtejä ovat sisäportaat ja lattiat. Portaan suunnittelussa huomiota tulee kiinnittää portaan turvallisuuteen sekä käyttötarkoituksenmukaisuuteen. Suunnittelun osalta noudatetaan säännöstiedostossa F2 annettuja sisäporrasta koskevia määräyksiä ja mitoitusohjeita, ohjeita liukkauden välttämiseksi sekä kaiteiden suunnitteluun. Puu materiaalina vaikuttaa erityisesti portaan ja lattian pinnan tuntuun. Lattiapinnan tulee määräysten mukaisesti olla ”riittävän tasainen ja valmistettu tilan käyttötarkoitukseen soveltuvasta materiaalista niin, että liukastumis- tai kompastumisriski on pieni” (RakMK F2, kohta 3.3.1). Lattiapinnan liukkauteen vaikuttaa oleellisesti valittu puun pintakäsittely.

Lattioiden suunnittelussa huomiota tulee kiinnittää edellä mainittujen lisäksi:

  • ilmaääneneristysvaatimukset (huoneistojen välinen välipohjarakenne R´w3 ≥ 55dB)
  • askelääneneristysvaatimukset (huoneistojen välinen välipohjarakenne L´n,w ≤ 58 dB)

Paloturvallisuus

Luonteeltaan puu on palava rakennusaine joka osallistuu tulipaloon. Sisustusmateriaaleja valittaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennuksen paloluokitukseen ja siitä seuraaviin sisäpuolisten pintakerrosten luokkavaatimuksiin. Pääluokkia on seitsemän: A1, A2, B, C, D, E ja F. Luokissa A2-D rakennustuotteiden savunmuodostusominaisuuksia kuvataan lisämääreillä s1, s2 ja s3, palavien pisaroiden muodostumista määreillä d0, d1 ja d2. Lattiamateriaalien osalta käytetään pääluokituksen yhteydessä alaviitettä FL sekä luokissa A2FL-DFL savunmuodostuksen osalta lisämääreitä s1 ja s2.

Puupohjaiset seinä- ja kattorakenteet kuuluvat useimmiten luokkaan D-s2, d2 tai E. Vuoden 2002 ja 2011 palomääräysten mukaisesti E-luokan pintamateriaalien käyttö ei ole sallittu P1, P2 tai P3 luokan rakennusten seinissä ja katoissa. Luokituksen D-s2, d2 täyttäviä seinien ja kattojen pintamateriaaleja voidaan vuoden 2002 ja 2011 määräysten mukaisesti käyttää P1 ja P3 – luokan asunnoissa, majoitustiloissa sekä työpaikoilla, P3 luokan kokoontumis- ja liiketiloissa (kun palokuorma on alle 600 MJ/m2), P3 luokan hoitolaitoksissa, P3 luokan kellaritilojen seinissä ja katoissa.

Puupohjaiset lattiarakenteet kuuluvat paloluokkaan DFL-s1. Tämä täyttää sisäpuolisten pintakerrosten luokkavaatimukset tilojen osalta joiden kohdalla ei ole asetettu lattioille erillistä luokkavaatimusta tai joiden luokkavaatimus on DFL-s1.

Katso ohje Pintaluokat & Materiaalit. Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat.
 

Kosteus

Suomen rakentamismääräyskokoelma osa C2 käsittelee rakennusten kosteusteknistä toimivuutta. Puun käyttöä märkätilojen sisustuksessa on käsitelty kohdassa 7, Märkätilat. Määräysten puitteissa märkätilan sisustus on mahdollista toteuttaa pitkälti myös puisena. Pintojen osalta on säädetty seuraavasti: märkätilan lattianpäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys. Lisäohjeistus puun käytön osalta annetaan kohdassa 7.2.1.3 jonka mukaisesti puuverhousta on mahdollista käyttää seinissä tai katossa. Edellytyksenä on reunoiltaan sisäilmaan avoimen tuuletusvälin jättäminen verhouksen taakse.

Esteettömyys

Esteettömyyttä koskevat määräykset vaikuttavat erityisesti tilan mitoitukseen ja varustukseen. Esimerkiksi asuinrakennusten ovien ja kulkuaukkojen vapaan leveyden tulee olla, asuntosuunnittelua koskevasta yleisestä asetuksesta poiketen, vähintään 850 mm ja kynnysten enimmäiskorkeus 20mm. Minimimitoitus koskee esimerkiksi myös mahdollisia listoituksia, jotka eivät saa pienentää kulkuaukon vapaata leveyttä tai korkeutta.

Sisäilmasto

Puun käytöllä sisustuksessa vaikutetaan tilojen sisäilmastoon. Materiaalivalinnoissa noudatetaan Sisäilmastoluokitus 2008 – ohjetta. Rakennusmateriaalien paras päästöluokka, eli vähiten päästöjä sisäilmaan tuottavat materiaalit kuuluvat ns rakennusmateriaalien päästöluokkaan M1. M1-luokiteltujen tuotteiden, myös puutuotteiden, luettelon on julkaissut Rakennustieto. (https://www.rakennustieto.fi/material/attachments/newfolder/5soEjz8oG/M1...)

Puun käyttö asuinhuoneistossa

Käytettäessä puuta asuintilojen sisustuksessa tulee huomioida edellä mainittujen lisäksi asuntosuunnittelua koskevat yleiset määräykset. Puupintojen ja – kalusteiden käyttöön vaikuttavat esimerkiksi kulkuväyliä ja poistumisteitä, esteettömän rakennuksen suunnittelua, asuinhuoneita ja ovien avautumista koskevat määräykset ja mitoitusohjeet.

Asuinhuoneistossa tehtävistä sisustustöistä säädetään 2010 voimaan astuneessa asunto-osakeyhtiölaissa. Lain mukaisesti osakkeenomistajalla on ilmoitusvelvollisuus niin kunnossapito – kuin muutostöistä: töistä on ”/…/ ilmoitettava etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistöön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen.” (Asunto-osakeyhtiölaki, II osa, 4 luku, 7§ ja 5 luku, 2§). Valtion kiinteistöistä on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa Valtion Kiinteistövarallisuuden hankinnasta, hallinnasta ja hoitamisesta (RT VM – 21244). Aravalainoitettujen kohteiden osalta säädetään Aravalaissa (RT YM1 – 21330). Asuntoyhtiöllä on usein lisäksi omat käytänteet esimerkiksi ilmoitusvelvollisuuden hoitamiseksi. 

LÄHTEET

KESKEISET RAKENNUSMÄÄRÄYKSET:

C1SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto. Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 1998. 1998. RT RakMK-21090 (KH RakMK-10283, LVI RakMK-00188)
http://www.finlex.fi/data/normit/1917-c1.pdf

C2SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto. Kosteus. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 1998. 1999.
RT RakMK-21099 (KH RakMK-10299, LVI RakMK-00197)
http://www.finlex.fi/data/normit/1918-c2.pdf

E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2002. 2002.
http://www.finlex.fi/data/normit/10530-37-3762-4.pdf

E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011. 2011.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126522&lan=fi

E1. Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta. 2008.

F1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet 2005. Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta. 2005.
RT RakMK-21255 (KH RakMK-10407, LVI RakMK-00303).
http://www.finlex.fi/data/normit/28203-F1su2005.pdf

F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Rakennuksen käyttöturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2001. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta. 2001.
RT RakMK-21184 (KH RakMK-10357, LVI RakMK-00253).
http://www.finlex.fi/data/normit/6376-F2.pdf

RT OM-21441 / KH OM-10560 / LVI OM-00426 säännöstiedosto
Asunto-osakeyhtiölaki. Suomen säädöskokoelma 1599/2009. (2010)

RT OM-21441 / KH OM-10560 / LVI OM-00426 säännöstiedosto
Lisälehti. Suomen säädöskokoelma 547/2010.
LAKI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN 6 LUVUN 32 JA 34 §:N MUUTTAMISESTA.

RT OM-21486 / KH OM-10596 / LVI OM-00452 säännöstiedosto
Suomen säädöskokoelma 1600/2009
LAKI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN VOIMAANPANOSTA

TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSMÄÄRÄYKSET:

C3SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto. Rakennusten lämmöneristys. MÄÄRÄYKSET 2010. 2009.
RT RakMK-21402 (KH RakMK-10531, LVI RakMK-00403)
http://www.finlex.fi/data/normit/34163-C3-2010_suomi_221208.pdf

C4SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto. Lämmöneristys. OHJEET 2003. 2003.
RT RakMK-21217 (KH RakMK-10379, LVI RakMK-00276)
http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf

E2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus
Ohjeet 2005.  Ympäristöministeriön asetus tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta. 2005.
http://www.finlex.fi/data/normit/28207-E2su2005.pdf

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Asuntosuunnittelu. Määräykset ja ohjeet 2005. Ympäristöministeriön asetus asuntosuunnittelusta. 2005.
http://www.finlex.fi/data/normit/28204-G1su2005.pdf

SIT RakMK-620017 Rakentamismääräysten muistilista sisustussuunnittelijalle. Syyskuu 2005.

SIT SM-620016 s / RT SM-21081 säännöstiedosto
Ohje sisusteiden paloturvallisuudesta. Sisäasiainministeriö, pelastusosasto, ohje 4/011/98. 1998.
Lisäohjeita koskien ensisijaisesti sisustustekstiilejä.

TÄYDENTÄVÄT OHJEET:
RT 07-10946 ohjetiedosto.
Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. (2009)
RT 08-10807 o Paloluokat 2002. 2003.
RT 08-10810 o P1-luokan rakennusten palotekniset vaatimukset 2002. 2003.
RT 08-10811 o P2-luokan rakennusten palotekniset vaatimukset 2002. 2003.
RT 08-10812 o P3-luokan rakennusten palotekniset vaatimukset 2002. 2003.
RT 09-10884 o Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. 2006.
RT 93-10923 ohjetiedosto. Asuntosuunnittelu. Yleistä. 2008.

SIT 42-610016 o  Lautalattiat, puiset portaat ja käsijohteet