Olet täällä

Runkojärjestelmän vaikutukset puukerrostalon arkkitehtisuunnitteluun

Runkojärjestelmä vaikuttaa rakennusten tilojen, muodon ja aukotuksen suunnitteluun. Keskeisiä lähtökohtia suunnittelulle ovat valitun järjestelmän vaakarakenteilla saavutettavat jännemitat ja kantavien linjojen sijoittelu.

Kantavat seinät -järjestelmä

Puukerrostaloissa tällä hetkellä yleisimmin käytetty runkojärjestelmä on kantaviin seiniin perustuva kerroksittainen järjestelmä. Se soveltuu lyhyen jännevälin rakennuksiin (n. 4 - 6m), kuten asuinrakennuksiin, joissa asunnon sisäisiä ja huoneistojen välisiä seiniä on tiheästi.

Kantavat seinät voidaan toteuttaa kevyellä rankarakenteella tai massiivipuisella levyrakenteella. Kerrostaloissa kantavia linjoja ovat tavallisesti rakennuksen ulkoseinät ja osa väliseinistä. Huoneistojen sisäiset kantavat väliseinät vaikuttavat asuntojen pohjaratkaisujen muuntojoustavuuteen ja voivat vähentää myytävää huoneistoalaa. Rungon jäykistys on otettava suunnittelussa huomioon: jäykistävät rakenteet voivat vaikuttaa asuntojen muunneltavuuteen.

Kevytrakenteiset suurelementit

Kantavat seinät voidaan toteuttaa kevyellä rankarakenteella esivalmistetuista elementeistä. Kevytrakenteisen seinäelementin runko koostuu vakiomittaisesta sahatavarasta: runkotolpista, ala- ja yläsidepuista sekä ikkuna- tai oviaukkojen kehäpuista. Kantavat ja ei-kantavat seinät ovat rakenneperiaatteeltaan samanlaisia.

Lue lisää julkaisusta Avoin puurakennusjärjestelmä - Suunnitteluperusteet

Esimerkkikohde Kiinteistö Oy Viikinmansio, Helsinki

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen
Valmistumisvuosi: 1997
Kerrosluku: 2 - 4
Huoneistot: 65 asuntoa, päiväkoti
Laajuus: 7 puukerrostaloa, 5600m²

Viikin puukerrostalojen runko perustuu kantavat seinät -järjestelmään. Kantavia seiniä on tiheässä: niinä toimivat ulkoseinät, huoneistojen väliset seinät ja osa asuntojen sisäisistä väliseinistä. Rakenteet on toteuttu suurelta osin esivalmistettuina kevytrakenteisina elementteinä. Ne ovat pääosin normaalia sahatavaraa, parvekkeiden ja hissikuilun pystyrakenteet ovat liimapuuta. Puurakenteiden värähtely on otettu huomioon: massiivipuisten palkkien jännevälit ovat pieniä. Myös julkisivuverhous on toteutettu elementteinä. Lue lisää

Kantavat seinät: massiivirakenne (CLT)

Kantavat seinät voidaan totetuttaa CLT-massiivipuulevystä, jossa puukerrokset on liimattu ristiin (CLT: cross laminated timber). Levy toimii sekä kantavana että jäykistävänä rakenteena seinissä ja välipohjissa. Aukotukset ja liitokset tehdään levyihin tehtaalla tietokoneohjatulla jyrsintätekniikalla mittatarkasti. CLT-levyn maksimikoko on 3 x 6 metriä ja sitä on saatavilla useina eri vahvuuksina. CLT-levyn käyttö mahdollistaa joustavan aukotuksen seinissä ja välipohjissa sekä ulokerakenteet.

CLT-tekniikka on yleinen rakennustekniikka esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Saksankielisissä maissa tekniikka tunnetaan nimellä KLH (kross laminate holz).

Lisää tietoa: www.clt.info

Esimerkkikohde Murray Grove, Lontoo

Arkkitehtisuunnittelu: Waugh Thistleton Architects
Valmistumisvuosi: 2009
Kerrosluku: 9
Huoneistot: 29 asuntoa, liiketiloja
Mitat:17x17m
Murray Groven puukerrostalon runkoratkaisu perustuu kantaviin massiivisiin ristiinliimattuihin puulevyihin, CLT-levyihin (cross-laminated timber). Rakennuksen kaikki seinät toimivat kantavina seininä, asunnoissa ei ole kevyitä väliseiniä. CLT-välipohjaelementeillä (379mm) on saavutettu enimmillään 6,5 metrin jänneväli. Betonirakenteista pohjakerrosta lukuunottamatta kaikki rakenteet ovat puuta: CLT-levyä on käytetty myös porrashuoneissa ja hissikuiluissa. Massiivipuurakenteeseen on sitoutunut runsaasti hiiltä. Lue lisää

Pilari-palkki - järjestelmä

Pilari-palkkijärjestelmässä rakennuksen runko muodostuu liima- tai viilupuisista pilareista ja palkeista, joiden varaan väli- ja yläpohjatasot sekä ulkoseinät asennetaan. Rungon jäykistys tehdään tavallisesti vinositein jäykkien liitosten avulla. Pilari-palkkijärjestelmällä voidaan saavuttaa avoin, muuntojoustava pohjaratkaisu ja suuret aukotukset julkisivuissa.

Esimerkkikohde E3, Berliini

Arkkitehtisuunnittelu: Kaden Klingbeil Architekten
Rakennusaika: 8/2007 - 5/2008
Kerrosluku: 7
Huoneistot: 6 asuntoa ja toimistotila
Laajuus: 950m²

Rakennuksen pilari-palkkirunko on 320/360mm liimapuuta. Välipohjalaatoissa (373mm) on liimapuulevy-betonirakenne. Pilarien ja palkkien liitoskohtiin kehitettiin kolme erilaista liitostyyppiä teräksestä. Alin kerros sekä rakennuksesta irrotettu hissi- ja porraskuilu ovat betonirakenteisia. Runkoratkaisu salli asuntojen pohjaratkaisujen vapaan suunnittelun - huoneistoissa ei ole lainkaan kantavia seiniä. Pohjakaavio perustuu ruudukkoon, johon asukkaat ovat voineet suunnitella asuntonsa omien toiveidensa mukaisiksi. Kaikki kuusi asuntoa ovat pohjaratkaisultaan erilaisia. Lue lisää.

Tilaelementit

Tilaelementtitekniikka on rakentamistapa, jossa rakennus kootaan erillisistä tehtaalla valmiiksi kootuista tilayksiköistä. Tilaelementti muodostuu tavallisesti kantavasta rungosta ja rajaavista pinnoista: valmiista seinistä, lattiasta ja katosta. Elementtiin voidaan jo tehtaalla asentaa ikkunat ja tehdä LVIS-asennukset. Tilaelementin kantava rakenne voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, esimerkiksi pilari-palkkitekniikalla, kehärakenteella tai laattamaisilla suurelementeillä.

Tilaelementtien tyypilliset enimmäismitat ovat12 x 4,2 x 3,2 metriä. Elementtien ja moduulijärjestelmän mitoituksen suunnittelussa on otettava huomioon elementtien kuljetuksen asettamat rajoitukset. Tilaelementtitekniikka soveltuu erityisesti pienasuntokohteisiin ja asuntoloihin.

Tilaelementtitekniikka on esimerkiksi Ruotsissa yleinen tapa rakentaa puukerrostaloja.