Olet täällä

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen lisättävä puurakentamista - hiilivero rakentamiseen

Suomessa vierailleen Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantajan Grant Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin. Vaikka ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan Rosoman näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun energiakäytön.

Hiilivero rakentamiseen

Rosomanin mukaan puun käyttö esimerkiksi puurakentamisessa tuottaa etuja enemmän. – Oma taloni on rakennettu täysin puusta. Meidän tulisi ehdottomasti rakentaa enemmän puusta, jotta voimme korvata betonin ja teräksen aiheuttamia päästöjä. Hiilen sidonta onnistuu myös puurakennuksissa. Onneksi monissa Euroopan maissa ja Kanadassa rakennetaan puusta myös kerrostaloja koko ajan enemmän ja toivomme lisää niitä.

- Yritimme rakentaa maanjäristyksen tuhoaman Christchurchin kaupungin uudelleen puusta, mutta se kaatui kustannuksiin. Meillä oli valmis suunnitelma, puurakentamisen asiantuntijoita Euroopasta ja liimapuuta varattuna. Hankkeen kaatuminen oli suuri pettymys, koska se olisi toiminut hyvänä esimerkkinä monikerroksisesta puurakentamisesta kaupungissa.

Rosomanin mukaan aikaa on 10-30 vuotta aikaa korjata tilanne ja löytää mahdollisimman monia ratkaisuja hiilen varastoimiseen joko metsässä tai tuotteissa, eikä päästää sitä takaisin nopeasti ilmakehään. 

- Tavoitteena tulee olla tuottaa puusta puurakentamisen rinnalla fossiilipohjaisia korvaavia tuotteita. Me voimme korvata muovisia kertakäyttötuotteita muun muassa pakkausteollisuudessa. Haluamme kuitenkin vähentää tuotantoa ja kuluttamista, koska haluamme päästä eroon kertakäyttötuotteista. Kierrättäminen on hyvä asia, mutta vielä parempi on materiaalin uudelleen käyttö ja kertakäyttötuotteista luopuminen.

Rosoman toivoo hiilijalanjäljen laskentaa kauttaaltaan rakentamiseen, josta tietoja on nyt vaikea saada. - Kun ei ole mitään taloudellista kannustinta oikeiden materiaalien valintaan, tulisi ottaa käyttöön hiilivero. Se muuttaisi kaiken ja ohjaisi rakentamista vähähiilisten materiaalien käyttöön.

Metsäteollisuuden tavoiteltava korkeamman jalostusasteen tuotteita

Metsien merkitystä ilmastomuutoksen torjunnassa Rosoman pitää merkittävänä. – On arvioitu, että jopa neljännes päästöistä voidaan sitoa metsiin hyvän metsän hoidon avulla. Metsien hiilensidonta on kustannustehokas luonnon oma tarjoama ratkaisu. Kun emme pysty pysäyttämään ilmastomuutosta pelkästään lopettamalla fossiilisten käyttöä, meidän on hoidettava metsiä ja muuta maapohjaa hyvin hiilen varastointiin.

- Metsät ovat merkittäviä hiilen sidonnan nieluja. Kyse on myös luonnon monimuotoisuudesta, mihin ilmastomuutos linkittyy monin tavoin.

Metsiä ja hyvää metsän hoitoa tulee Rosomanin mukaan lisätä kaikissa maissa, tropiikissa, Etelä-Euroopassa, Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. - Tunnistamme kyllä metsänhoidon käytänteiden erot eri maissa ja maanosissa. Eri maissa metsien ongelmat kuten metsäpalot ja taudit ovat erilaisia.

- Tiedän että metsäteollisuus on Suomessa hyvin tehokasta puumateriaalien talteenotossa ja prosessoinnissa. Teillä on paljon metsänhoidon huippuosaajia, teillä on laadukasta metsänhoitoa, jalostatte metsää ja tuotatte korkeatasoisia tuotteita. On hyvä tapa lisätä metsän määrää istutuksilla samalla kun sitä harvennetaan. Hyvään metsänhoitoon kuuluvat myös lahopuut, mitkä lisäävät monimuotoisuutta. On siis olemassa ratkaisuja hyvälle metsänhoidolle.

Vaikka Rosoman pitää Suomen metsien peitealaa suurena, hän muistuttaa Greenpeacen olevan huolissaan kasvavista hakkuista. - Me haluaisimme lisätä metsien kykyä sitoa hiiltä hakkuiden kasvattamisen sijaan. Erityisesti kannamme huolta hakkuista, jotka johtavat matalan jalostusasteen tuotteisiin kuten selluun tai paperiin, joista hiili palautuu ilmakehään hyvin nopeasti.

Metsäkeskustelun politisoituminen kertoo erilaisista metsään liittyvistä arvoista

Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. - Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

- Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää. Me haluamme paljon samoja asioita, kuten löytää tapoja varastoida hiiltä joko metsään tai tuotteisiin. Suurin erottava tekijä meidän ja teollisuuden välillä on metsähakkuiden määrä ja puun energiakäyttö, koska se on puun käytön arvoketjussa alhaisimmalla tasolla.

Korkeamman arvon tuotteina Rosoman mainitsee puutuotteet, jotka korvaavat muovia ja fossiilisia. - Haluamme löytää metsän jalostuksesta syntyville tuotteille korkeimman arvon, emmekä käyttää puuta energian tuottamiseen. On olemassa myös muita puhtaita tapoja tuottaa energiaa, sitä varten ei tarvitse polttaa puuta.

Markku Laukkanen

Grant Rosoman: Uusseelantilainen Grant Rosoman työskentelee Greenpeace Internationalissa vanhempana metsätalouden maailmanlaajuisena kampanjaneuvonantajana. Rosoman on erikoistunut trooppisiin metsiin ja metsittämiseen Indonesiassa ja Malesiassa. Viimeiset kahdeksan vuotta Rosoman on työskennellyt teknisen metsänhoidon parissa julkisen sektorin ja yritysten kanssa tavoitteena kestävän metsänhoidon periaatteiden noudattaminen metsämaissa. Rosoman vieraili Suomessa osallistuen mm. Kuusamossa pidettyyn World Bioeconomy Forumiin.


Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.