Olet täällä

Hirsitaloja humanitäärisen avun markkinoille

Suomalaiset hirsitalovalmistajat pyrkivät kansainvälisen humanitäärisen avun mittaville markkinoille. Osana puualan pienille yrityksille tarkoitettua Metsäkeskuksen hallinnoimaa Export-Factory -kansainvälistymishanketta valmistellaan projektia, jonka tavoitteena on viedä avustuskohteisiin soveltuvia kevythirsisiä rakennuksia. Hankkeeseen osallistuu alkuun kymmenkunta suomalaista hirsitalovalmistajaa.

Kaarinalaisen Piispanristin sahan toimitusjohtajan Karl Sjöholmin mukaan yritys on mukana hankkeessa tavoittelemassa hankkeita ja työtä. – Uskon, että meillä on hyvät valmiudet tavoitteena olevan tuotekokonaisuuden valmistukseen. Olemme valmiita lisäämään tarvittaessa valmistuskapasiteettia, mutta sekin olisi hyvä, että voisimme täyttää näillä toimituksilla vuoden hiljaisimpia aikoja. Jo nyt hanke on tuottanut meille tärkeitä yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaa kehittävää verkottumista.

- Hirsirakenteinen ratkaisu sopii katastrofialueille ja pakolaisleireille hyvin, koska niiden ominaisuudet kestävät maanjäristyksiä ja toimivat hyvin kylmissä ja kuumissa olosuhteissa. Rakenne on yksinkertainen ja se voidaan pystyttää kohdepaikassa ilman lukutaitoa, nostureita ja merkittäviä työkaluja, periaatteessa käsivoimin pienellä koulutuksella.

Yritykset mukana hankkeessa tuotekehittelystä alkaen

Puolenkymmentä työntekijää työllistävä vuonna 1936 perustettu Piispanristin saha toimii perheyrityksenä kolmannessa polvessa. Toimitusjohtaja Karl Sjöholmin mukaan suora hirsi on kohteiden kannalta parempi kuin liimoja sisällään pitävä lamellihirsi. - Kohdemaiden paikalliset olosuhteet, kuten hyönteisten torjunta, otetaan huomioon hirren suoja-ainekäsittelyllä. Yrityksen lisäksi yliopistomaailmassa vaikuttanut isäni, tekniikan tohtori Risto Sjöholm on kehittänyt jo vuosia sitten tähän tarkoitukseen soveltuvan puun uuteaineisiin perustuvan kyllästeen.

- Me kaikki hankkeessa mukana olevat yritykset voimme osallistua tuotekehitykseen. Ideana on, että jokainen yritys valmistaa tuotekokonaisuuden alusta loppuun asennusvalmiina. Rakennus pakataan kokoamisohjeineen samalla tavoin joka yrityksessä ja laivataan konttikuljetuksina kohdemaahan.

Piispanristin saha hankkii raaka-aineen aihioina ja työstää ne omalla vannesahalla hirsirakentamisen tuoteosiksi. - Kun meidän päätuotteemme on eri tarkoituksiin soveltuva kevythirsimökki, meillä on juuri oikeanlaista osaamista tähän hankkeeseen. Vaikka olemme valmistaneet vuosien varrella puuelementtejä kerros- ja rivitalorakentamisen tarpeisiin, emme ole olleet vielä valmiita investoimaan koneisiin ja laitteisiin elementtituotannon kapasiteetin kasvattamiseksi. Tavoitteena on pikemminkin fokusoida tuotanto muutamaan kilpailukykyiseen tuotteeseen, mitä tämä hanke myös tukee.

- Olemme hyvin hintakilpailukykyisiä omassa tuotesegmentissä. Me teemme rakennekuvat itse ja vahvistamme verkkomarkkinointia ja läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Siellä on helppo tunnistaa kasvussa oleva trendi, mikä arvostaa paikallisuutta, ekologisuutta ja käsin tekemistä. Myös sitä, että yrityksellä on historia ja tarina, arvostetaan.

Hankkeen tähtäimessä pilottirakentaminen Syyrian pakolaisleirille

Metsäkeskuksen hallinnoiman hankkeen projektiasiantuntijan Niina Sjöholmin mukaan tavoitteena on rakentaa verkosto, jolla tavoitellaan mittavia toimitusmääriä YK:n hallinnoiman organisaation tarpeisiin. - Meidän kehitystyömme kohteena oleva tuote soveltuu asumiseen esimerkiksi pakolaisleireillä, joissa nyt asutaan teltoissa ja peltirakenteisissa konteissa. Nämä hirsirakenteiset kodit soveltuvat lyhyt- ja pitkäaikaiseen asumiseen, koska ne ovat siirrettäviä.

Sjöholmin mukaan tavoitteena on suunnitella ja rakentaa kevythirsinen valmis talopaketti, mikä toimitetaan paikalle asennusvalmiina. - Lähtökohtana on se, että se pystytään kokoamaan paikallisin voimin käsityönä ilman työkoneita. Rakennuksen puuosien lisäksi toimitukseen kuuluu kuivakäymälä ja aurinkopaneelit, mitkä parantavat asumisen laatua ja hygieniaa leireillä merkittävästi. Kaikki on yksinkertaista paikallisiin oloihin soveltuvaa tekniikkaa. Me menemme uusiutuvalla puumateriaalila, ekologinen kärki edellä.

- Me teemme suunnittelussa arkkitehdin kanssa yhteistyötä, jotta voimme tarjota kaikille mukaan lähteville yrityksille samat piirustukset tuotekokonaisuuden valmistukseen kunkin oman kapasiteetin puitteissa. Kun hankkeen tulee YK:n hankintaorganisaation vaatimana olla kansainvälinen, tulemme käyttämään tanskalaista kuljetusliikettä, jolla on kokemusta kriisialueiden markkinoiden toimituksista.

Miljardiluokan humanitäärisen avun markkinat

Kansainväliseen humanitääriseen avustustoimintaan käytetään vuosittain arviolta yli 15 miljardia dollaria. Kun avustustarvikkeita ei yleensä ole mahdollista ostaa paikallisesti, ne hankitaan kansainvälisiltä markkinoilta. Maailmassa on kasvava määrä erilaisia sotien ja luonnonkatastrofien aiheuttamia humanitäärisiä kriisejä, joissa tarvitaan apua jälleenrakentamiseen.

- Suomalainen hirsitalo ei sovi kriisialueiden ensimmäisen aallon avustamiseen, vaan jälleenrakentamiseen. Meidän tavoittelemassa kohteessa, Syyrian pakolaisleireillä asuu lähes 30 tuhatta ihmistä vailla kunnollisia asumisoloja, joten kyseessä on erittäin isot kasvavat markkinat, muistuttaa Sjöholm.

Metsäkeskuksen hankkeessa valmistellaan tarjousta YK:n maailmanlaajuiselle UNDP-kehitysohjelmalle, mikä pyrkii hankkeiden kautta elinolojen parantamiseen. - Yksi keskeinen tavoite on luoda työtä valmistajamaan lisäksi myös kohdemassa. Pyrimme nyt rakentamaan sellaisen tuotekonseptin, jolla pääsisimme rakentamaan pakolaisleirille pilottikohteen ja osoittamaan sen toimivuus. Mukana verkostossa on myös kokemusta toimimisesta kohteissa, joissa on ymmärrettävä hyvin paikalliset olosuhteet.

- Olemme konsultoineet hankkeessa Kirkon ulkomaanapua, eri ministeriöitä ja humanitäärisen avun markkinoilla kokemusta omaavia yrityksiä. Haluamme valmistella sellaisen tuotekonseptin, millä on tarjousvaiheessa menestymisen mahdollisuuksia. Kysehän ei ole vain asuinrakennuksesta, vaan kokonaisuudesta, mikä tarjoaa pakolaisleireille paremmat elämisen mahdollisuudet esimerkiksi omatoimisuutta vahvistavan pienen puutarhan muodossa. 

Havainnekuvat: Arkkitehti Matti Ponkala


Artikkeli on osa Markku Laukkasen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee pieniin puualan yrityksiin kohdistuvia kehittämishankkeita. Sarjan tavoitteena on esitellä puualan pienyrityksiä ja hankkeita, jotka vahvistavat yritysten monialaista osaamista ja kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit jaetaan Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan puuinfo.fi- internetpalveluissa.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu Metsäkeskuksen Tutkimuksesta kilpailukykyä-hankkeesta.