Olet täällä

Jari Leppä: Kunnat löytämässä puurakentamisen edut

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä puurakentamisen nostaminen hallituksen biotalousstrategian kärkeen on ollut hyvä valinta. – Puurakentamiselle asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita ja siinä on edetty monin tavoin. Puurakentamisen esteitä on raivattu normeja uudistamalla, osaaminen on vahvistunut ja teollinen valmistus laajentunut uusien yritysten ja tuotteiden myötä.

-Julkinen sektori ja erityisesti kunnat ovat löytäneet puun koulu- ja päiväkotirakentamiseen. Syynä puun valintaan on ollut useimmiten hyvä sisäilma, josta on saatu puurakennuksissa hyviä kokemuksia. Uskon, että uuden ympäristöasioita korostavan hankintalain myötä kuntien mielenkiinto puurakentamista kohtaan julkisissa rakennuksissa vain kasvaa.

Leppä pitää puun käyttöä rakentamisessa ekotekona, joka tuo hyötyjä myös kokonaisuudessaan yhteiskunnalle.  – Elinkaaritarkastelun myötä puurakennusten pitkäaikainen hiilen sidontakyky tekee puurakentamisesta ekologisen, tulevaisuuden rakentamisen mallin. Kun puu toimii vielä sen kaadonkin jälkeen hiilivarastona tai korvaa öljypohjaisia materiaaleja, metsään syntyy tilaa nuorelle vanhaa metsää paremmin hiiltä sitovalle kasvulle.

-Mielenkiintoista että hirsirakentaminen tekee uudelleen vahvaa paluuta, mikä näkyi esimerkiksi kesän asuntomessujen rakentamisen ratkaisuissa. Hirsitaloteollisuudella on näköpiirissä myös viennin kasvua, mitä tulee tavoitella koko puutuoteteollisuuden toimialalle, toivoo Leppä.

Puurakentaminen metsien parasta kestävää käyttöä

Suomen metsäpohjainen biotalousstrategia on herättänyt paljon myönteistä mielenkiintoa erityisesti EU:n jäsenmaiden piirissä. -Nyt aletaan ymmärtää paremmin ne mahdollisuudet, mitä puupohjaiset ratkaisut ja tuotteet tarjoavat ilmastomuutoksen vastaiseen taisteluun ja siirtymiseen fossiilitaloudesta biotalouteen. Tähän emme tarvitse EU:n suunnalta mitään kapuloita rattaisiin.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan äänestyspäätöstä metsien hiilinielujen laskentatavasta Leppä pitää harmillisena, mutta ei usko sen jäävän parlamentin lopulliseksi kannaksi. – Metsien kestävyyttä tulee arvioida ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kautta. Tässä kokonaisarvioinnissa Suomen metsäpolitiikka on kestävää ja puuta riittää kaikkiin biotalousstrategian mukaisiin tarkoituksiin. Sitä paitsi metsät eivät ole ilmasto-ongelman syy, vaan ne ovat muualla.

-Hiilen sidonnan kannalta tietoisuus puurakentamisen eduista pitkäaikaiskäytössä on kasvanut. Siihen vaikuttaa varmaan se, että monissa Keski-Euroopan maissa on edistynyt puurakentamisen kulttuuri ja valmistava teollisuus. Sen sijaan muita puupohjaisia tuotteita kuten pakkausmateriaaleja tai kertakäyttöastioita ei vielä tunneta, koska niiden kaupallinen läpimurto on vasta ovella.

Lisää puurakentamisen referenssejä

Leppä uskoo puurakentamisen tulevaisuuden kasvun perustuvan yhä enemmän teolliseen valmistukseen ja yhteiskäyttöön muiden materiaalien kanssa. - Tämä edellyttää päättäjiltä valmiutta tutkimus- ja kehitysrahoituksen turvaamiseen, mutta myös teollisuudelta vahvaa sitoutumista teollisten ratkaisujen ja synergiarakentamisen kehitystyöhön.

-Luottamus puurakentamiseen syntyy vain hyvien referenssien kautta. Me tarvitsemme Suomeen lisää teollisen puurakentamisen näyttäviä näyteikkunoita, jotka osoittavat osaamisen ja teknisen rakentamisen valmiuden. Uskon että näiden kautta rahoittajien ja rakentajien valmius tuoda puurakentamisen teolliset tuotteet myös kaupunkirakentamiseen kasvaa.

Leppä kaipaa rohkeutta puurakentamisen investointeihin. –Jos monissa Keski-Euroopan maissa ja naapurissa Ruotsissa puurakentaminen on luonnollinen osa rakentamisessa, meillä on voitettava vielä esteitä rakentajien ja tilaajien asenteissa.  

 

Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen