Olet täällä

Liikenneministeri Anne Berner: Liikenneviraston ja Ely-keskusten on käytettävä enemmän puuratkaisuja infrarakentamisessa

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut infrastruktuurin puurakentamisohjelman, jonka tavoitteena on lisätä puun monipuolista käyttöä liikennettä palvelevan infrastruktuurin rakentamisessa ja pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Ohjelma on osa hallituksen biotalousstrategiaa ja kärkihanketta, jolla halutaan vahvistaa uusien metsäpohjaisten tuotteiden käyttöä ja puurakentamista.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner näkee liikenteen infran rakentamisessa paljon mahdollisuuksia puun käytön lisäämiselle. - Me voimme tuoda puuratkaisut lähelle ihmisten arjen liikkumista.

- Puun käyttö mahdollistaa kestävien ratkaisujen toteuttamista myös infrarakentamisessa. Kun ympäristövaikutusten huomioiminen tulee rakentamisen säädöksiin, on meidänkin huomioitava tämä infrarakentamisessa ja kantaa kortemme kekoon ilmastomuutoksen torjunnassa.

Puusillat, meluesteet, riista-aidat, liikenneasemien matkustajalaiturit, kaupunkirakentamisessa puistojen rakenteet, kevyen liikenteen sillat, portaat ja valaisinpylväät ovat ohjelmassa mainittuja esimerkkejä puun käytön kohteista infrarakentamisessa. - Mitä enemmän tähän aiheeseen on perehdytty, sitä enemmän olemme löytäneet käyttökelpoisia kohteita puun käytölle. Tällä hetkellä puuta ei ole hyödynnetty riittävästi liikenneinfran rakentamisessa.

Ohjelma on vahva ohjeistus puun osuuden nostamiseen infrarakentamisessa

Samaan aikaan kun puu tekee vahvaa paluuta Keski-Euroopan siltarakentamiseen ja kasvattaa osuutta Ruotsin ja Norjan markkinoilla, Suomessa uusia puusiltoja valmistuu vuosittain nollasta 20 kappaleeseen, mitä voi pitää muihin maihin verrattuna erittäin vähäisenä määränä.

Bernerin mukaan ohjelman laatiminen on vahva viesti liikenteen infrahankkeista päättäville viranomaisille. - Kyllä tämä on vahva ohjeistus siihen, että puun käyttöön infrarakentamisessa on tulevaisuudessa panostettava. Tämä koskee erityisesti liikennevirastoa, tulevaa väylävirastoa sekä maakuntien Ely-keskuksia, joissa infraa koskevia rakentamisen päätöksiä tehdään.

- Kun tähän asti on puhuttu esimerkiksi siltahankkeiden teknologianeutraalisuudesta, se ei kuitenkaan ole toteutunut. Jos puun käytön lisäämiseksi ei tehdä mitään, tämä hyvä periaate neutraalisuudesta ei toteudu.

Teollisuus on kokenut varsinkin siltarakentamisen ongelmaksi sen, että liikennevirasto on edellyttänyt kohteista kilpailutusta, vaikka puusiltojen valmistajien vähäisyys ei sitä mahdollista. Valtion omistamilla väylillä puusiltojen osuus on hieman yli neljä prosenttia.

– Näin ei tietenkään voi jatkua. Puulle on annettava aidosti tilaa. Asetimme ohjelmassa tavoitteeksi puun osuuden nostamisen siltarakentamisessa kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Toivon myös valmistavalta teollisuudelta sitä, että monipuolista tarjontaa infrahankkeisiin tulee.

Puun käytön edistämiseksi liikenteen infrarakentamisessa järjestetään suunnittelukilpailu alan oppilaitosten kanssa ja kartoitetaan alan koulutustarpeet. Liikenneviraston tehtäväksi tulee laatia selvitys puusiltojen elinkaarikustannuksista ja kansainvälinen vertailuselvitys puun käytöstä liikenteen infrarakentamisessa ja ottaa Suomeen soveltuvia käytäntöjä käyttöön.

- Nyt kun tahtotila on valtion puolelta muuttunut, odotan hankintapäätöksiä tekeviltä viranomaisilta sitoutumista näihin tavoitteisin ja niiden jalkauttamista käytäntöön, muistuttaa Berner.

Teollisuudelta odotetaan lisää tuotteita

Berner näkee liikenneinfran rakentamisen ratkaisuissa mahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle, jolle voi avautua uusien tuotteiden kehittämisen ja valmistuksen mahdollisuuksia sekä uusia työpaikkoja. - Minun toiveeni teollisuuden suuntaan on se, että tämä ohjelma herättää puutuotealan ottamaan huomioon infrarakentamisen monet mahdollisuudet tuotekehittelyssä. Esimerkiksi kyllästysaineiden korvaaminen infrarakentamiseen soveltuvissa puutuotteissa uusiutuvilla materiaaleilla etenee lupaavasti.

- Meillä on jo nyt infrarakentamiseen soveltuvia hienoja puupohjaisia tuotteita ja arkkitehtonisia ratkaisuja. Niitä haemme lisää ohjelman myötä julistetussa suunnittelukilpailussa. Odotamme uusia ideoita sekä sitoutumista pitkäjänteiseen puun käytön kehitystyöhön infrarakentamisessa.

Suomessa puusiltojen esteenä asenteet ja betonia suosiva hankintamenettely

Puusiltoja valmistavan Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra toivoo, että ministeriön julkaisema puurakentamisohjelma johtaa konkreettisiin päätöksiin ja nykykäytäntöjen muuttumiseen. - Nykytilanne on se, että käytännössä puusillat on jo tarjouskilpailussa suljettu pois, kun kuvat on tehty valmiiksi betonisilloille. Tarjouskäytäntö ei ole ollut avoin kaikille materiaaleille, vaan ongelmana ovat tilaajan ennakkoluulot ja suunnitteluosaamisen puute, kuvailee Kopra tilannetta.

- Suurin syy nykytilanteeseen on liikenneviraston hankintamenettely, jossa siltojen suunnittelu ja toteutus ovat urakoitsijoiden vastuulla. - Siksi on tärkeää, että ohjelman mukainen hankintapäätöksiä tekevien viranomaisten ohjaus todella toteutuu.

- Liikennevirasto vetoaa usein siihen, että puusiltojen valmistusta ei voi kilpailuttaa. Kun tilauksien määrä on vuositasolla vähäinen, ei valmistajiakaan voi olla montaa. Toivottavasti nyt saadaan markkinoille lisää valmistajia ja sen myötä kaivattua kilpailutusta.

Tyyppisilta ratkaisu puusiltojen määrän kasvuun

Kopran mukaan puusillat ovat varsinkin tyyppiratkaisuina erittäin kilpailukykyisiä, koska niitä ei suunnitella kohde kerrallaan. - Kun tilaaja rakentaa sillan perustat asennusvalmiiksi, me toimitamme tyyppisillan paikoilleen. Tulevaisuudessa siltatoimitukseen kuuluu huoltopaketti, jossa otamme vastuun sillan pitkäaikaiskestävyydestä. Otamme vastuuta sillan hoidosta, kunnossa- ja ylläpidosta, kuvailee Kopra.

Tyyppihyväksynnän saanut ja eurokoodin täyttävä silta on poikittain jännitetty liimapuupalkkisilta, jonka leveys voi olla neljästä yhdeksään metriin ja pituus kuudesta 32 metriin kahden metrin välein. Silloilla on käyttölupa yleisillä teillä ja valtionapua saavilla yksityisteillä. Kevyenliikenteen sillasta on olemassa myös oma tyyppiversio.

- Teimme paljon töitä saadaksemme tyyppihyväksynnän puusiltamalliimme. Vaikka liikennevirasto hyväksyi tyypityksen, tiehallinnolle se ei kelpaa käyttöön, vaikka kyse on hyvin suunnitellusta ja teknisesti toimivasta sillasta. Massiivisesta liimapuusta rakennetut sillat ovat kestäviä ja ekologisia.

Massiivipuukannella varustetun tyyppisillan etuna Kopra pitää nopeaa asennusta, nopeudesta tulevaa kilpailukykyä, arkkitehtonista ja esteettistä kauneutta sekä korkealuokkaista laatua. - Kun kaupunkirakentaminen kasvaa, puusillat tarjoavat hyvän esteettisen ja ekologisen vaihtoehdon kaupunkirakenteen ilmeeseen. Tähän tarvitaan vahvaa päättäjien tahtotilaa kuten Norjassa ja Ruotsissa on.

- Jotta puusiltarakentaminen lähtee Suomessakin kasvuun, tarvitaan aitoa elinkaarilaskentaan perustuvaa kilpailutusta ja käyttöikään perustuvaa investointi- ja ylläpitokustannusvertailua. Kun kyse on julkisista hankinnoista, tarvitaan vahvaa poliittista ohjausta siihen, että kaikki materiaalit ovat samalla viivalla. Hinnan ohella tulisi arvioida siltojen ekologisuutta, uusiutuvuutta ja kotimaisuutta, muistuttaa Kopra.

Tutustu liikenne- ja viestintäministeriön Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelmaan tästä.

Siltakuvat: Versowood Oy  ja Ramboll /Esko Rechardt


Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee parhaita puualan toimintatapoja ja trendejä Suomessa. Sarjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi suomalaisia puualan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka lisäävät puualan kilpailukykyä ja tekevät kattavasti tunnetuksi suomalaista osaamista. Artikkelit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit jaetaan Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan puuinfo.fi- ja woodproducts.fi -internetpalveluissa.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu ympäristöministeriön Puurakentamisen toimintaohjelmasta.