Olet täällä

Massiivipuisista tilaelementeistä ratkaisu Saksan pakolaiskeskuksiin

Hannoverin kaupunki oli kaksi vuotta sitten saman ongelman äärellä kuin moni muukin saksalainen kaupunki; kaupunkiin oli tullut tuhansia pakolaisia, jotka piti pystyä majoittamaan nopeasti. Aiemmin Hannoverissa kaupunki oli rakennuttanut pakolaiskeskuksia teräkonteista, jotka voitiin käytön jälkeen siirtää muualle ja muuhun käyttöön.

Kaupungin kaupunkikehityksen ja -suunnitteluyksikön osastopäällikkö Michael Heeschin mukaan puutilaelementti tuli ratkaisuksi sen omilla vahvuuksillaan. -Ensimmäinen ajatus oli toteuttaa nämäkin kohteet teräskontteina kuten ennenkin. Se on ollut helppo ja nopea ratkaisu, kun taas puurakentamisesta ei ollut kokemuksia.

-Lopullinen valinta massiivipuisiin tilaelementteihin oli helppoa, koska suunnittelijat löysivät rakennusyhtiön kanssa hinnaltaan kilpailukykyisen, toimivan, nopean ja laadukkaan ratkaisun. Kun näin rekkojen tuovan puurakenteisia tilaelementtejä ja niiden nopean asentamisen, olin erittäin vaikuttunut.

Heeschin mukaan yksi valintaan vaikuttanut kriteeri oli rakennusten mahdollinen jatkokäyttö, kun pakolaiset siirtyvät aikanaan tavanomaisen asumisen piiriin. -Nämä jäävät käyttöön joko opiskelijoiden tai vanhusten käyttöön tarkoitettuina asuntoina. Voimme jatkaa rakennusten elinikää paikallaan tai myös purkaa nämä ja siirtää ne uuteen paikkaan ja käyttötarkoitukseen. Teräskontit eivät olisi olleet asumisen kannalta riittävän laadukkaita tähän tarkoitukseen, perustelee Heesch.

-Tässä kohteessa rakentamisen nopeus ja hyvä laatu olivat selkeitä puurakentamisen hyötyjä. Kun Saksassa on totuttu asumaan kivi- ja tiilitaloissa, tämä on asumisen kannalta myös uusi kokemus. Meille on tärkeää asukkaiden tyytyväisyys ja asumiskokemus sekä se, että puurakentamiseen tottumattomat investoijat saadaan vakuuttuneeksi puurakentamisen kilpailukyvystä ja ylläpitokustannuksista.

Tilaelementtien esivalmistus toi kustannusvarmuuden

Koska pakolaiskeskuksia tarvittiin useita ja kooltaan mittavia, arkkitehtitoimisto Mosaik pyysi tarjouksia useilta elementtien valmistajilta Keski-Euroopassa. - Yllätyimme, että saimme puutilaelementeistä teräskontteja kilpailukykyisempiä tarjouksia. Saimme kaupungilta vihreää valoa puuratkaisulle, kun se kyettiin toteuttamaan teräskonttien hinnalla, kertoo arkkitehti Jan Uetzmann.

-Halusimme myös todistaa kaupungille rakennesuunnittelijoiden kanssa, että voimme rakentaa keskuksen puurakenteisena samaan hintaan kuin mitä kaupunki joutuisi maksamaan teräskonteista.

Uetzmannin mukaan epäilijöitä puutilaelementtiratkaisua kohtaan esiintyi, koska kyse oli suurista kohteista ja ne piti toteuttaa nopeasti. -Onneksi myös kaupungin päättäjien taholla haluttiin nähdä, toimivatko ne ja millä hinnalla. Nyt kaikki ovat tyytyväisiä lopputulokseen ja hintaan 1300 euroa neliömetrille, joka oli edullisempi kuin teräskonttirakentaminen. Onnistuimme asukkaiden mielestä ottamaan huomioon tilasuunnittelussa myös kulttuuriset tarpeet.

-Esivalmistuksen eduksi muodostui kustannusvarmuus. Vaikka ainahan tulee jotain ylimääräistä, mutta kun monen alihankkijan sijaan on yksi toimittaja ja työmaalla tehdään vähän, niin kustannuksissa pysytään hyvin.

Tilaelementtirakentamisen nopeus ja laatu yllättivät

Itävaltalainen Kaufmann on toimittanut tähän mennessä puutilaelementit kolmeen Hannoverissa sijaitsevaan pakolaiskeskukseen, joissa on tilat yhteensä lähes 400 pakolaiselle. Yhden tilaelementin pituus on 12 metriä ja leveys 2,17 metriä, jotta ne voidaan kuljettaa tavanomaisina kuljetuksina. Esimerkiksi ensimmäiseen keskukseen majoitetaan 96 pakolaista ja siinä työskentelee sosiaalityöntekijä ja yhdestä kahteen turvamiestä ympäri vuorokauden. Kussakin keskuksessa on huoneita sekä perheille että yksin matkustaville ja tilat ovat jaettavissa ja muunneltavissa väliovilla. Rakennuksessa on myös yleistä tilaa, luokkahuoneita ja hallinnon tiloja. Tarvetta on vielä viidelle erikokoiselle keskukselle, jotta 900 hengen majoitustarve voidaan täyttää.

-Ammatillisesti oli mahtavaa päästä kokeilemaan massiivipuutilaelementtien esivalmistusta ja rakentamista niistä. Meidän toimistolle kokemus oli uusi ja olimme todella yllättyneitä tilaelementtien nopeasta valmistumisesta ja korkeasta laadusta.

Uetzmannin mukaan projektin toteuttaminen kesti alkusuunnittelusta valmiiseen rakennukseen yhdeksän kuukautta. -Kaufmannin aloittaessa tilaelementtien tuotannon, me teimme betoniperustan ja kunnallistekniikan valmiiksi. Ensimmäisen tilaelementin toimituksen jälkeen aikaa rakennuksen valmiiksi saattamiseen kului seitsemän viikkoa viimeistelyineen.

-Tilaelementit ovat suihkuverhoja myöten täysin varusteltuja ja valmiita asumiseen. Ulkoverhoilun ja katon asennus toteutettiin kaksikerroksisissa rivitaloissa kolmessa päivässä. Tilaelementtien asentajat ovat Kaufmannin paikallisia yhteistyökumppaneita ja asentamisen nopeus perustuu asennusryhmän osaamiseen, kertoo Uetzmann.

Puurakentaminen vaatii suunnittelijan ja rakentajan yhteistyötä

Kolmikerroksisten rakennusten palokestävyyden aikaraja on kohteissa 30 minuuttia, kun rakennuksen korkeus ei ylitä seitsemää metriä. Saksassa korkeus mitataan ylimmän kerroksen lattiasta. Kolmen kerroksen ylimenevät kerrokset ovat 60 minuutin palokestävyyden piirissä.

Vaikka suunnittelussa lähdettiin rakennuksen siirtokelpoisuudesta, Uetzmann ei pidä sitä välttämättömänä. -Tämä rakennus on siirtokelpoinen, mutta kun sen elinkaari on yli 50 vuotta, sen ei tarvitse olla väliaikainen. Rakennuksen tekninen taso ja laatu antavat sille pitkän elinkaaren.

-Pakolaiskeskusten rakentaminen opetti sen, että suunnittelijoiden ja rakennusyhtiöiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä alusta alkaen. Kun puurakentamisesta puuttuvat yksityiskohtaiset standardit ja jokaisella elementin tuottajalla on tapansa rakentaa, se korostaa yhteistyön välttämättömyyttä, muistuttaa Uetzmann.

Puurakentamisen markkinakasvu vasta alussa

Uetmannin mukaan luottamus puurakentamiseen on pakolaiskeskusten valmistuttua kasvanut paljon. -Kysyntä ja mielenkiinto puurakentamista kohtaan on muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen nähden myös vahvistunut. Investoijat ovat hyvin kiinnostuneita ja avarakatseisia puurakentamista kohtaan, koska meillä on näyttää onnistuneita, toteutettuja kohteita. Nyt meiltä kysytään neuvoa puurakentamiseen, koska meidät tunnetaan puurakentamisen osaajina.

-Parhaillaan suunnittelemme kuutta viisikerroksista vuokrataloa, jotka on tilannut eräs yritys työntekijöilleen vuokra-asunnoiksi. Betoninen hissikuilu ja portaikko muodostavat talon sydämen, minkä ympärille asennetaan esivalmistettuja puurakenteisia tasoelementtejä. Näiden lisäksi suunnittelemme samalle alueella neljä kolmikerroksista puukerrostaloa.

Puun käyttö kasvaa Uetzmannin mukaan myös julkisessa rakentamisessa. Hannoverin alueelle on suunnitteilla päiväkoteja, urheiluhalli ja Hannoverin yliopiston hallintorakennus. -Yliopisto pyysi väliaikaisia tiloja teräksestä, mutta ehdotimme rakentamista samalla periaatteella kuin pakolaiskeskuksessa. Kukaan ei kyseenalaistanut puun käyttöä vaan se sopi kaikille.

-Uskon, että tämä on puurakentamiselle vasta alkua. Esimerkiksi Hampurissa tehdään muutoksia rakennussäädöksiin, jotta voidaan rakentaa korkeampia puukerrostaloja, kuten Itävallassa tehdään. Saksassa on suuri tarve asuntorakentamiseen. Puurakentaminen on hyvä keino rakentaa nopeasti hyvällä hinnalla ja se on vähähiilisenä materiaalina hyväksi myös ympäristölle, minkä merkitys kasvaa rakentamisessa, arvioi Uetzmann.


Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.