Olet täällä

Puhetta puusta: Laatu, nopeus, kustannustehokkuus ja ympäristötekijät kasvattavat massiivipuuelementtien osuutta rakentamisessa

Suomen ensimmäisellä CLT-tehtaan perustajalla Juha Virralla on syvät juuret puunjalostuksessa. Kuhmolaisen Crosslam Oy:n toimitusjohtaja kasvoi sahateollisuutta harjoittaneessa yrittäjäperheessä ja polku johti luonnollisesti Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan puun mekaanista teknologiaa ja puumarkkinatiedettä. Virta teki pitkään työuran Kuhmo Oy:n tuotantopäällikkönä, markkinoissa ja myynnissä sekä yrittäjänä. Keski-Euroopassa ja Englannissa vietettyjen työvuosien 1992-2011 aikana CLT-massiivipuulevy tuli tutuksi. - Kun lopetin sahatavarahommat vuoden 2011 lopussa, mietin vuoden ja päädyin aloittamaan CLT:n valmistuksen Kuhmossa, missä oli hyvät edellytykset sekä raaka-aineen että työvoiman saatavuuden kannalta.


CLT vaihtoehto betonille

CLT (Cross Laminated Timber) on höylätystä sahatavarasta ristiin liimaamalla valmistettu tuote, jota rakennusteollisuus voi käyttää kantaviin seiniin, väli- ja yläpohjiin pientaloista kerrostaloihin saakka. CLT-levy on lujuusominaisuuksiin nähden kevyt ja sen kantavuusominaisuudet ovat parhaimmillaan rakennuksissa, seinissä katoissa ja välipohjissa. - Mitä suuremmat kantavuusvaatimukset ovat, sitä paksumpi se levy on. CLT-levyssä voidaan modifioida kantavuusominaisuuksia sillä, kuinka lamelliyhdistelmää sinne levyyn luodaan.

- CLT-levy valmistetaan tarpeen mukaan ja tarpeen vaatimaan paksuuteen ja lamellikerroksien suuntaa voidaan optimoida. Esimerkiksi kun seinälevyn kantavuus on levyn pystysuunnassa niin silloin pyritään maksimoimaan levyn pystyssä oleva puutavara.

Crosslam Oy valmistaa levyjä, joiden maksimikoot ovat 3,2 metriä leveys ja pituus 12 metriä. Paksuus vaihtelee 60 millistä jopa 300 milliin. - CLT-massiivipuulevy on ainoa konkreettinen vaihtoehto betonille kerrostalorakentamisessa, vakuuttaa Virta.

Elementtirakentaminen siirtää työn rakennuspaikalta tehtaaseen

Virran mukaan uuden tuotteen läpiajo rakentamisen markkinaan on hidasta. – Viiden työvuoden jälkeen pikkuhiljaa tuote alkaa käydä tutuksi täällä Suomen markkinoilla. Vaikka arkkitehdit ovat levyn jo hyväksyneet ja mielellään käyttävätkin sitä, suunnitteluosaamista puuttuu. Tämä muodostaa yhden pullonkaulan markkinoille pääsyyn.

- Meillä on muutamia rakennesuunnittelijoita, joiden kanssa teemme yhteistyötä. He ovat hyvin omaksuneet CLT-levyn ominaisuudet rakennesuunnittelussa.

Pientalon rakentamisessa päätyminen CLT:n käyttöön perustuu täysin rakennuttajan tahtotilaan teettää puutalo nimenomaan CLT:stä. - Korkeammissa rakennuksissa CLT muuttaa koko rakentamisen tapaa varsinkin tilaelementtirakentamisessa. Kun koko rakentamisen ansaintalogiikka muuttuu rakennustyömaalla, se aiheuttaa selkeää vastarintaa.

- Kun massiivipuisten tilaelementtien valmistus tapahtuu tehdastiloissa, myös työt siirtyvät rakennustyömaalta tehtaalle. Rakennusyhtiöt kokevat menettävänsä ison osan rakennusprojektista siihen verrattuna, että hanke toteutettaisiin kokonaan työmaalla kuten tähän asti on tehty.

Virran mukaan teollisessa rakentamisessa syntyy monia etuja perinteiseen rakentamisen verrattuna. - Rakentaminen nopeutuu valtavasti, kun mennään tilaelementteihin. Varsinaisesta työstä työmaalla katoaa melkein puolet, ellei enemmänkin joissakin tapauksissa. Rakentamisen pystytys on todella nopeaa, kun edetään kerros per viikko tahdilla. Kun työmaalla tehdään etupäässä asennuksia, niin ympäristölle aiheutuvat haitat ovat huomattavasti pienemmät kuin betonirakentamisessa.

- Massiivipuurakentaminen on vastaus myös käytävään kosteuskeskusteluun. Tehtaalla tapahtuva levyvalmistus ja sen kuljetus tilaelementtitehtaalle ja edelleen rakennustyömaalle on täysin kuiva ketju. Puiset elementit on suojattu koko matkan ajan kosteudelta. Kun työmaalla asennukset tehdään kuivassa säässä tai se tehdään suojattuna, kuivaketju säilyy valmistumiseen asti, kuvailee Virta.

Massiivipuulle parempi paloluokitus

Virta saa paljon palautetta siitä, että puupintainen hieno massiivipuulevy täytyy peittää palomääräysten vuoksi kipsilevyllä. Nykyisten palomääräysten mukaan kahteen kerrokseen saakka saa puuta jättää rajattomasti näkyville. Kerrostaloissa 20 prosenttia sisäpinnoista voi olla näkyvissä olevaa puuta.

- Tietysti toivon, että palomääräyksissä massiivipuun ominaisuudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Massiivipuu poikkeaa dramaattisesti paikalla rakennetuista rankarakenteisista puutaloista. Jos niissä palo pääse rakenteisiin, niin se etenee siellä. Massiivipuussa tuli ei pääse mihinkään.

Virta muistuttaa, että CLT-levy hiiltyy pinnaltaan eli levyn rakenteessa ja mitoituksessa huomioidaan tämä hiiltymävara. - Levyn paksuus mitoitetaan niin, että siihen riittää palomääräysten mukainen hiiltymävara, minkä ajan tuotteen pitää paloa kestää.  Sitä mukaa kun massiivipuu hiiltyy, niin itse palotapahtuma loppuu eli tuli ei pääse itse rakenteeseen sisään lainkaan.

Puun käyttö rakentamisessa tukee ympäristötavoitteita

CLT-massiivipuulevyn valmistuksessa käytetään paikallista kainuulaista puutavaraa. – Ensin lamellit sormijatketaan, sen jälkeen höylätään, liimoitetaan ristiin ja puristetaan. Levyt työstetään kunkin seinän vaatimiin mittoihin, niihin leikataan ovien ja ikkunoiden aukot sekä tehdään sähköistyksen ja LVI:n vaatimat läpiviennit. Sen jälkeen levy on valmis joko pientalotyömaalle tai tilaelementtitehtaalle, kertoo Virta massiivipuulevyn valmistuksesta.

- Ympäristöystävällisyyden kannalta puu on rakennusmateriaalina ylivertainen, koska energiankäyttö on sen valmistuksessa hyvin pientä. Nykyiset rakentamisen valtamateriaalit betoni ja teräs ovat suurimpia hiilidioksidin tuottajia. CLT-levy painaa viidesosan betoniin verrattuna, mutta sillä saavutetaan samat kantavuusominaisuudet. Myös kuljetuksissa ja rakentamisen nopeudessa syntyy ympäristön kannalta säästöjä.

Virta pitää betonista puun käyttöön siirtymistä koko rakennusteollisuuden kannalta isona ja merkittävänä ympäristötekona. - Ympäristötekijät ja puun vähähiilisyys ovat meille sekä asiakkaille tärkeitä ja kerromme niistä markkinoinnissa. Vähähiilisyyden ohella on mainittava, että käytämme tietysti sertifioitua paikallista puuta, jolloin kuljetukset saadaan minimiin. Ympäristötavoitteiden kannalta on tärkeää, että pääsemme betonin ja teräksen käytöstä edes osittain puun käyttöön ja sitä kautta pienentämään hiilijalanjälkeä.

On arvioitu, että neljännes Suomen uusista kouluista ja päiväkodeista rakennetaan puusta. Julkisen sektorin merkitys puurakentamisen kasvun vauhdittajana on kasvanut, kun kunnissa on yhä kasvavaa mielenkiinto vähähiiliseen rakentamiseen. – Massiivipuuratkaisu sopii julkisten tilojen rakentamiseen hyvin, kun siellä tarvitaan paljon isoja pintoja ja korkeita seiniä. Esimerkiksi Kuhmon Tuupalan koulussa käytettiin massiivipuulevyä, millä saatiin sekä isoja aukotuksia että kantavuutta rakenteisiin. Kun puupintoja voitiin jättää näkyville, saatiin rakennuskustannukset pysymään kohtuullisina.

Puuala tarvitsee monialaista osaamista

Kansainvälisestä työkokemuksesta on Virran mukaan ollut se hyöty, että erilaisten toimintatapojen näkeminen maailmalla ja niiden ymmärtäminen antaa avaruutta omaan toimintaan. - Pitää ymmärtää ja käsittää mistä puuteollisuudessa on kysymys. Vaikka puualan koulutusta on ajettu alas, Suomessa löytyy hyviä eri asteen opiskelumahdollisuuksia alalle. Puuala tarvitsee laaja-alaista markkinoinnin, kielien ja talouden koulutusta sekä puualaa laajempaa näkemystä.

- Kokonaisuudessaan puualan koulutuspaikkoja tarvitaan lisää. Puualan suuri haaste on lisätä sen kiinnostusta nuorten parissa hakeutua tälle alalle.

Virran mukaan Crosslamin tavoitteena on pysyä tulevaisuudessa Euroopassa CLT-valmistajien kärkijoukoissa. – Kehitämme koko ajan CLT:n käyttöön uusia ratkaisuja niin pientalo- kuin kerrostalorakentamiseenkin. Kerrostalorakentamisessa saadaan CLT:n parhaat ominaisuudet tuotteesta esiin ja sen kustannustehokkuus paranee koko ajan. Tietysti läheinen yhteistyö kuhmolaisen elementtivalmistajan Elementti Sammon kanssa on erityisen tärkeää kehitystyölle.

- Olemme selvitelleet CLT-massiivipuulevyjen vientimahdollisuuksia. Arvioni mukaan levyjen koko asettaa niin paljon logistiikkaan liittyviä haasteita, että mahdollinen vienti rajoittuisi lähimaihin. Puurakentamisen tietotaitoa ja teknistä käyttöosaamista voisimme viedä mihin vain.

Tulevaisuudessa Virta uskoo esivalmistuksen kasvavan niin, että pitkälle esivalmistetun tilaelementin osuus puurakentamisessa kasvaa. – Elementti Sammon luoma rakentamisen konsepti ei aseta rajoituksia huoneistokoolle, kun moduuleja voidaan liittää yhteen. Mitä pidemmälle moduulit valmistetaan tehdasolosuhteissa, sen paremmin saadaan varmistettua rakennuksen laatu. Myös kaikki tuotteen tekniset ominaisuudet ja työvaiheet voidaan dokumentoida paljon paremmin kuin työmaalla.

Markku Laukkanen ja Mikko Viljakainen

Lisätietoja: Juha Virta, 040 148 6550, juha.virta@crosslam.fi


Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ja Puuinfon toimittamaa Puhetta puusta! artikkeli ja podcast -sarjaa, jossa esittelemme suomalaisia puuta jalostavia yrityksiä. Sarja kertoo puualan tekijöiden suulla metsien ja puun käytön mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Hankkeella pyritään vaikuttamaan myös nuorten mielikuviin metsien kestävästä käytöstä sekä metsä- ja puualasta houkuttelevana uravaihtoehtona. Suomessa toimii paljon puuta eri tavoin jalostavia puutuotealan yrityksiä, joiden menestystä mitataan yhä vahvemmin ympäristön kestävyyden kannalta ja joiden toiminnalla on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta merkittäviä vaikutuksia.