Olet täällä

Puhetta puusta: Puuhuonekaluja valmistavan Nikarin menestystarina jatkuu

Tässä podcastissa ja artikkelissa tapaamme Nikarin perinnettä jatkavan Johanna Vuorion, jolle puukäsityön perinteen ja ekologisen valmistuksen yhdistäminen moderniin materiaalilähtöiseen muotoiluun on edelleen toiminnan ydin. Vuorio kertoo Nikarin löytäneen sekä Suomesta että maailmalta asiakkaita, joille aidot materiaalit ovat tärkeitä ja jotka ovat kyllästyneet pintakiiltoon. ”He haluavat aitoja asioita, vähemmän, mutta hyvää ja näyttäisi siltä, että se ryhmä on kasvamaan päin”.

 


Designilla, käsityöllä ja huippulaadulla maailman markkinoille

Fiskarsissa toimiva vuonna 1967 perustettu Nikari Oy on tullut tunnetuksi puun, käsityön ja muotoilun yhdistämisestä. Hienopuuseppä Kari Virtanen loi yritykselle kansainvälisesti arvostetun maineen, mikä perustui materiaalin, muotoilun ja puukäsityöosaamisen korkeaan laatuun. Virtanen teki yhteistyötä Suomen modernin muotoilun kehittäjien Alvar Aallon ja Kaj Franckin kanssa. Nikarin puuhuonekaluja on muun muassa New Yorkin modernin taiteen museon pysyvässä kokoelmassa.

Nikarin tarina

Yhtiön nimi Nikari on sanaleikki; yhdistelmä ”puuseppä-nikkarin” sekä sen perustajan Kari Virtasen nimestä. Seinäjoella aloittanut lahjakas puuseppä sai ensimmäiseksi asiakkaakseen Alvar Aallon arkkitehtitoimiston, joka suunnitteli Lakeuden risti -kirkon seurakuntakeskusta ja tarvitsi sinne puuhuonekaluja.

- Vanhalla mestarilla ja hänen toimistollaan oli merkittävä vaikutus nuoren puusepän näkemykseen omasta alastaan. Hän oli käynyt perinteisen mestari-kisälli -koulun, hän osasi tehdä Pohjanmaan tyyppisesti kaikkea mahdollista rokokoosta ja ornamenteista hammastikkuihin. Alvar Aalto oli tyytyväinen ja kiitteli nuorta tekijää, minkä takia ehkä osittain seuraavaksi asiakkaaksi valikoitui Kaj Franck. Näin nämä Suomen modernin arkkitehtuurin ja muotoilun isät olivat käytännössä mentoreina tälle nuorelle taitajalle, Kari Virtaselle, kertoo Nikari Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Johanna Vuorio.

Kaj Franckin ja Kari Virtasen ensimmäinen yhteinen näyttely pidettiin Helsingissä vuonna 1977.  Siitä lähti Kari Virtasen oma ura liikkeelle. Merkittävää on, että nuori puuseppä vieroksui myrkyllisiä 1970-luvun pintakäsittelyaineita, ja lähtikin jo silloin tutkimaan puusepälle terveellisempiä pintakäsittelyaineita, kuten öljyjä, vahoja ja saippuoita.

- Näitä pintakäsittelyaineita käytämme edelleen. Kun ne ovat terveellisiä tekijälle, ne ovat yleensä terveellisiä myös ympäristölle. Siinä on sellainen syvällinen yhtymäkohta ja esimerkki pitkäjänteisestä kestävän kehityksen ajattelusta, sanoo Vuorio.

Nikari muutti Fiskarsin ruukissa sijaitsevaan Suomen vanhimpaan konepajaan 1990-luvun alussa. Pian sen jälkeen yritykseen tuli osakkaaksi myös Rudi Merz. - Etelään muutto vaikutti siihen, että töitä tuli lisää. Virtanen palkkasi ihmisiä, restauroi ja kasvatti verstasta. Nikarin tuotteita oli jo silloin valittu mm. New Yorkin Modernin taiteen museon pysyviin kokoelmiin.

Vuosituhannen vaihteessa Virtanen ja Merz pohtivat tulevia eläkepäiviään ja jopa yrityksen lopettamista. Yrityksen perisuomalainen puun, muotoilun ja käsityön ympärille rakentunut kulttuurihistoriallinen jatkumo Aallon ja Franckin ajoista tuntui kuitenkin Fiskarsissa niin merkitykselliseltä, ettei sen haluttu loppuvan uuteen vuosituhanteen siirryttäessä. ”Kun minuun otettiin yhteyttä Nikarin jatkamiseen liittyen, näin tämän perinteen jatkamisen valtavana haasteena, mutta myös inspiroivana mahdollisuutena. Pari vuotta myöhemmin aloittaessani yrityksen jatkajana ymmärsin, että käsityön yhdistäminen moderniin muotoiluun voi olla myös tulevaisuudessa Nikarin toiminnan ydin”, kuvailee Vuorio.

Toimintafilosofia

Suomalaisten kokopuisten designhuonekalujen valmistuksen haaste liittyy kansainvälistymiseen ja malliston nostamiseen laajempaan tietoisuuteen. - Kun yhdistämme kestävän kehityksen periaattein toimivan tuotannon korkealaatuisen modernin designhuonekalun valmistukseen, on hyvin motivoivaa olla tämän yrityksen jatkaja.

- Viimeisten vuosien aikana olemme keskittyneet erityisesti julkisiin tiloihin. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit viestivät hyvin selkeästi sen, että he haluavat tietää mistä tuote tulee ja että puumateriaalissa on kestävän kehityksen ajatus.

Vuorio oli ennen Nikarin aikaa ollut alalla 10 vuotta ja nähnyt valtaisan huonekalumassatuotannon tavoittavan syrjäisimmätkin maailmankolkat. - Jos haluan olla mukana tuottamassa jotain uutta tähän maailmaan, sen pitää olla äärimmäisen hyvää, rehellistä ja laadukasta. Nikarin ideologia oli niin hieno, että suorastaan pelotti lähteä vetämään tällaista kokonaisuutta, mutta samalla tekemisen tapa vastasi omia toiveitani täysin. Juuri tämän takia huonoimpanakin marraskuun loska-aamuna lähtee innolla töihin.

- Olemme huomanneet, että maailmasta löytyy alan ammattilaisia ja yksityisasiakkaita, joille nämä samat ajatukset, kestävä kehitys ja aidot materiaalit ovat merkityksellisiä ja jotka ovat kyllästyneet pintakiiltoon. He haluavat aitoja asioita; vähemmän, mutta hyvää ja näyttäisi siltä, että se ryhmä on kasvamaan päin.

Aitous ja laatu

Esimerkkinä kansainvälisestä menestyksestä Vuorio mainitsee maailman vaikutusvaltaisimmaksi ravintolaksi nimetyn kööpenhaminalaisen Noman, joka halusi Nikarin tuolit standardihuonekaluina tiloihin, kun muu sisustus on pitkälti tehty mittatilauksena ravintolaan. Nikarin kalusteet ovat mukana myös uudessa V&A-museossa, arkkitehtikilpailun voittaneessa ehdotuksessa Dundeessa Skotlannissa: sinne haluttiin vesivoimalla Fiskarsissa käsin valmistetut vieraspenkit. Myös Piilaaksossa aloittaneiden kansainvälisten yritysten toimitiloista löytyy Nikarin tuotteita.

- Kun tämän alan tarjontaa on valtavasti, on meille elintärkeää olla esillä tietyillä kansainvälisillä messuilla. Osallistummekin vuosittain Tukholman ja Milanon messuille, missä on hienoa huomata kansainvälisen asiakaskunnan kiinnostus tuotteisiimme.

Metsän ja puun käytön ekologisuus motivoi Vuorion mukaan nikarilaisia paljon. – Kun rakennamme hirsitaloja ja huonekaluja kokopuusta, se säilyy hiilivarastona. Kotimaasta saadaan koivua, mäntyä ja jonkin verran jalavaa. Muita jalopuulajeja tuodaan etupäässä Pohjois-Euroopan sertifioiduista metsistä. Ostamme lähes kaiken raaka-aineemme naapurissa toimivalta sahalta.

-Meillä on tavoitteena löytää erilaisia toimivia tapoja käyttää hukkapuuta. Esimerkiksi kansainvälisesti tunnetun, Jasper Morrisonin ja Wataru Kumanon suunnitteleman December-tuolin käsinojat valmistetaan useimmiten hukkapuusta. Huonekalujemme tuotekehitysvaiheessa huomioidaan aina optimaalisin mahdollinen materiaalin käyttö.

Huippuosaamista

Vuorio opiskeli Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan laitoksella puun mekaanista tekniikkaa ja huonekalujen valmistusta. - Tiesin jo lukioaikana olevani tällainen generalistinen luonne, ”päällysmies” niin kuin isäni sanoi. Jatkoin opintojani International design business management -koulutusohjelmassa, kävin vaihdossa Italiassa missä opiskelin yritysstrategiaa ja tein diplomityöni puukuitukomposiiteista designhuonekaluissa. Työni ohjaajana oli yksi Suomen muotoilulegendoista eli Yrjö Kukkapuro, jonka Avarte-yritykseen jäin töihin kymmeneksi vuodeksi.

- Kun olemme rakentaneet Nikarin tiimiämme, olemme etsineet persoonia, joille tämmöinen tekeminen on motivoivaa. Meillä on ryhmässämme puuseppiä, muotoilijoita, insinöörejä ja sisustusarkkitehtejä. Olennaista on into ja kiinnostus tätä alaa kohtaan. Osa puusepistämme on valmistunut Euroopan ainoasta alan yliopistosta, Tukholman ”Malmstens skola”:sta.

Vuorio kannustaa nuoria alalle, koska se edustaa huippuosaamista maailmalla. – Suomalainen puu, muotoilu ja arkkitehtuuri ovat kansainvälisesti arvostettuja huippuosaamisen alueitamme. Uusia huonekaluja tarvitaan aina ja yksi hyvä vaihtoehto on valmistaa ne tulevaisuuden kiertotaloutta ajatellen käsityön, designin ja uusiutuvan puun yhdistelmänä.

- Työn merkittävyys tulee tuotteemme kokonaisvaltaisesta laadusta. Laatu tarkoittaa puukäsityöosaamisen teknisesti korkeaa laatua, materiaalin valinnan korkeaa laatua ja muotoilun korkeaa laatua. Myös ympäristölle turvallinen valmistaminen liittyy kokonaisvaltaiseen laatuun tiiviisti. Hyvä tuote on niin kaunis, ettei sitä haluta heittää pois eli sen arvo säilyy tai kasvaa, ja se kestää isältä pojalle.

Nikari tekee yhteistyötä alan koulujen kanssa, ja yrityksessä onkin vuosittain harjoittelussa useampi alan opiskelija. - Kun täällä viettää harjoitteluviikkonsa, oppii alasta ainakin pienen raapaisun ja voi miettiä, motivoiko tämä työ ja voiko itse kehittyä tällä alueella. Meillä on myös miltei jatkuvasti yksi tai useampi oppisopimusopiskelija, jolle puusepän ammatin syvempi oppiminen työn kautta antaa mahdollisuuden tutustua vahvasti traditioon nojaavaan käsityöammattiin.

- Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä käsityöalan arvostus on ilmeisen korkealla ja toivomme samaa Suomen osalta. Kun nuori valmistuu käsityöläisammattiin ja voi koko elämänsä kehittää omia taitojaan, niin se on todella kunnioitettavaa ja upeaa. Myös esimerkiksi koneteollisuus tarvitsee alan huippuosaajia, jotta se voi kehittyä. Koemme että tämä on yksi tulevaisuuden aloista, jonka tietoisuutta ja arvostusta haluamme korottaa myös Suomessa.

Markku Laukkanen ja Mikko Viljakainen

Lisätietoja: Johanna Vuorio puh +358 50 376 1974 johanna.vuorio@nikari.fi


Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ja Puuinfon toimittamaa Puhetta puusta! artikkeli ja podcast -sarjaa, jossa esittelemme suomalaisia puuta jalostavia yrityksiä. Sarja kertoo puualan tekijöiden suulla metsien ja puun käytön mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Hankkeella pyritään vaikuttamaan myös nuorten mielikuviin metsien kestävästä käytöstä sekä metsä- ja puualasta houkuttelevana uravaihtoehtona. Suomessa toimii paljon puuta eri tavoin jalostavia puutuotealan yrityksiä, joiden menestystä mitataan yhä vahvemmin ympäristön kestävyyden kannalta ja joiden toiminnalla on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta merkittäviä vaikutuksia.