Olet täällä

Rakennusyhtiöt kasvattavat puurakentamisen osaamista

Wienissä sijaitseva rakennusyhtiö Östu Stettin Hoch und Tiefbau toimii urakoitsijana suurissa julkisissa rakennushankkeissa. Puurakentamiseen yhtiö tuli mukaan uusien kouluhankkeiden myötä. -Vuonna 2013 rakensimme ensimmäisen puurakenteisen koulun, kun Wienissä tarvittiin nopeasti useita uusia kouluja. Puurakentaminen osoittautui nopeaksi. Jos olisimme toteuttaneet koulun perinteisesti betonirakenteena, aikaa olisi mennyt tuplasti enemmän. Koulun bruttohinnaksi tuli 1900 €/m2, kertoo johtaja Robert Hitschmann yhtiön Wienin toimistosta.

Hitschmannin mukaan aikaa rakentamiseen oli koulujen kesäloma eli kuusi viikkoa saattaa viisi erillistä rakennusta betonipohjasta valmiiksi. -Tämän takia käytimme esivalmistettuja puisia moduuleja saavuttaaksemme nopeuden hyödyn hankkeissa. Moduulirakentaminen toimii kerrostalorakentamisen lisäksi kouluissa ja päiväkodeissa hyvin.

-Puurakentamisen kysynnän kasvaessa ostimme pienen puuelementtejä valmistavan tehtaan varmistaaksemme komponenttien saannin. Samalla saimme puurakentamisen tietoa ja osaamista, jota meillä ei ollut, sanoo Hitschmann.

Puurakentaminen osaksi rakentamisen liiketoimintaa

Hitschmannin mukaan yhtiö on rakentanut aina perinteisillä betonielementeillä, mutta ottaa nyt puurakentamisen osaksi liiketoimintaa. -Kyllä puu on tullut nyt pysyvästi osaksi rakentamisen liiketoimintaamme. Jokaisen hankkeen myötä osaamisemme ja tieto puurakentamisesta kasvaa, kun teemme yhteistyötä arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden kanssa puurakentamisen kehittämiseksi.

-Puurakentamisen kilpailukyky perustuu sen nopeampaan rakentamiseen, vaikka lähtökohtaisesti se onkin viidestä kahdeksaan prosenttia kalliimpaa kuin perinteinen. Mutta kun esimerkiksi Wienissä tarvitaan sata uutta koululuokkaa vuodessa ja ne pitää saada valmiiksi kuudessa viikossa, puurakentaminen mahdollistaa sen.

Puu herättää Hitschmannin mukaan luottamusta rakennusmateriaalina, kun nähdään toimivia ja onnistuneita puurakenteisia referenssejä. -Oma toimistorakennuksemme on puusta ja se herättää mielenkiintoa sekä luottamusta suuren mittakaavan rakentamiseen puusta. Kun liikevaihtomme on 100 miljoonaa euroa, puurakentamisen osuus on siitä noin viidennes ja uskon sen olevan nousussa.

-Teemme myös paljon parkkihalleja ja nyt on tullut kyselyjä rakentaa niitäkin puurakenteisina. Markkinoilla ollaan kiinnostuneita materiaalista ja puusta on kysyntää erilaisiin rakennuskohteisiin.

Suurimpana puurakentamisen kasvun haasteena Hitschmann pitää puurakentamista osaavan työvoiman saatavuutta. -Tarve puutalotuotantoon ja rakentamiseen on suuri, mutta meillä ei ole tarpeeksi rakentamisen ammattilaisia. Tehtaassa esivalmistetut puurakenteiset elementit helpottavat työtämme, mikä oli myös yksi syy tehtaan hankkimiseen.

-Voimme kyllä ostaa muitakin rakentamisen teollisesti tuotettuja tuoteosia kuten ikkunoita tai ovia, mutta rakennuspaikoille tarvitsemme lisää työvoimaa. Nyt työvoima on valunut Saksaan tai muualle Eurooppaan. Kun ennen ostimme työvoimaa alihankkijoilta, pyrimme nyt saamaan avainhenkilöt yritykseemme, sanoo Hitschmann.

Kyse on Hitschmannin mukaan komponenttien saannin turvaamisen lisäksi puurakentamisen osaamisen ja tiedon hankinnasta. -Saamme lisää tietoa ja uutta osaamista uusien projektien toteuttamisen myötä. Meillä on yhteistyökumppanuuksia arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden kanssa, ja teemme yhdessä myös puurakentamisen kehitystyötä.

Katso video Östu Stettinin koulurakentamisesta: https://youtu.be/gGCO_8EZWU8


Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.