Olet täällä

Rakentamisen muutokset eivät ole suosineet puurakentamista – käänne ylöspäin kuluvana vuonna

Puurakentaminen on kärsinyt sekä suhdanteista että rakennemuutoksista. Rakentamisen kannalta keskeiset tällä hetkellä menossa olevat suuret muutokset yhteiskunnassa ovat kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, aiempaan verrattuna hidas talouskasvu, rakennuskannan korjaustarpeiden kasvu sekä kestävän kehityksen huomiointi kaikessa toiminnassa. Puualan on reagoitava näihin muutosilmiöihin, totesi johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä 42.Puumarkkinapäivillä 24.11.2016. Puualan näkökulmasta on tärkeää kehittää kaupunkituotteita. Niitä ovat kerrostalot, kaupunkipientalot ja -alueet, lisäkerrosten ja ullakkoasuntojen rakentaminen sekä korjausrakentamiseen soveltuvat tuotteet ja palvelut. Paitsi Suomessa, vastaavat ilmiöt ovat menossa myös muissa Euroopan maissa.

Rakentamisen tämän hetkinen suhdanneluonteinen kasvu Suomessa ei ole suosinut puurakentamista, kun nopeimmat kasvut ovat kerrostaloissa sekä liike- ja julkisessa rakentamisessa. Puuvaltaisen omakotirakentamisen laskusuunta on kuitenkin pysähtynyt ja kasvua on luvassa 5…10 prosenttia ensi vuonna.

Kaupungistumisen ja väestön ikääntymisen keskeinen vaikutus on kerrostaloasumisen sekä -rakentamisen kasvu. Suomessa rakennetaan tulevana 15…20 vuonna uusia asuntoja lähes saman verran kuin menneenä vastaavana aikajaksona, mutta rakentaminen painottuu selvästi eri lailla kuin aiemmin. Suurten kasvukeskusten osuus rakentamisesta kasvaa, mutta kasvua on myös pienemmissä, alueellisissa kaupunkikeskuksissa. Kaupungistuminen jatkuu samaa vauhtia kuin aiemmin, mutta painottuu nyt aiempaa enemmän kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ympäristökuntien sijaan.

Rakentamisen kasvu hiljenee ensi vuonna

Rakentaminen kasvaa Suomessa Foreconin ennusteen mukaan Suomessa kuluvana vuonna 7 prosenttia. Kasvu painottuu uudistalonrakentamiseen, jossa kasvua on noin 15 prosenttia. Kasvun huippu on kerrostalorakentamisessa, jossa kasvua on 30…35 prosenttia. Rakentamisen kasvuvauhti hiipuu noin 1 prosentin tasolle ensi vuonna. Vauhti on samaa luokkaa kuin ennakoitu talouskasvu eikä rakentaminen toimi enää kansantalouden veturina. Puheet väitetystä rakentamisen tämän hetkisestä ”ennätysvauhdista” eivät koske puualaa, kun kasvavat sektorit ovat kerrostalo-, liike ja muu ammattimainen rakentaminen. Puualalle tärkeä kuluttajavetoinen rakentaminen on matalalla tasolla ja korjausrakentamisenkin kasvuvauhti on aiempaa hitaampaa. Puurunkoisten rakennusten aloitukset ovat kuluvana vuonna kasvaneet enemmän (tammi-elokuu +19 %) kuin aloitukset keskimäärin (10%), mutta rakennuslupien kasvu on keskiarvon alapuolella. Nyt on käynnistetty mm. monia viime vuonna luvan saaneita puukerrostalohankkeita.

Kerrostalorakentaminen on kasvanut rajusti kuluvana ja viime vuonna. Kerrostalorakentamisen tämän hetkinen kasvu on kuitenkin ohimenevää. Kasvun takana ovat valtaosin asuntorahastot ja -sijoittajat. Kuluttajien asunnonostoaikomukset eivät ole olleet kasvussa senioreita lukuun ottamatta. Seniorit ovat merkittävä uusien asuntojen ostajaryhmä. Hyvä paikka ja pitkä remonttivapaa asumisjakso ovat tärkeitä senioriostajille.

Puukerrostalojen määrä kasvaa - markkinaosuus palaa kasvu-uralle tänä vuonna

Viime vuonna uusien kerrostaloasuntojen aloitusmäärä kasvoi 40 prosenttia, yli 6000 asunnolla tasolle 21 500 kpl ja kasvu jatkuu tänä vuonna 5..10 prosentin vauhtia. Puurunkoisten kerrostaloasuntojen aloitusmäärä oli sekä viime että toissa vuonna n. 900 kappaletta. Kuluvana vuonna määrä on n. 1000  asuntoa, kasvua n. 10 %. Lukemat merkitsevät puukerrostalojen markkinaosuuden laskua viime vuonna 4 prosentin tasolle oltuaan edellisvuonna n. 6 prosenttia. Kuluvana vuonna markkinaosuus kääntyy taas kasvuun päätyen 5 prosentin tasolle. Suomessa tavoitteena ollutta 10 prosentin osuutta vuonna 2015 ei saavutettu. Lähivuosina rakennettaviksi on suunnittelupöydillä kuitenkin noin 6000 puukerrostaloasuntoa.

Sama ilmiö on tapahtunut Ruotsissa, missä kerrostalorakentaminen on kasvanut vieläkin rajummin ja puukerrostalojen markkinaosuus on kuluvana vuonna n. 6 prosenttia oltuaan vuosina 2013 ja 2014 10 prosentissa. Ruotsissa puukerrostaloasuntoja rakennetaan vajaa 3000 kpl vuodessa, kun meillä määrä on n. 1000 asuntoa.

Rakentamisen muutokset eivät ole suosineet puurakentamista – käänne ylöspäin kuluvana vuonna

Sekä rakenteelliset että suhdannemuutokset ovat pienentäneet puurunkoisten rakennusten roolia rakentamisessa, vaikka osuuksia yksittäisissä talotyypeissä ei oltaisikaan menetetty. Puun rooli on vahvistunut entisestään viime vuonna omakotitaloissa, hoitoalan rakennuksissa sekä maatalousrakennuksissa. Rooli on vähentynyt kerrostaloissa ja rivitaloissa.

Puu menetti uusien talojen runkomateriaaleissa johtoasemansa betonille vuonna 2014. Syy löytyy edellä esillä olleesta rakennemuutoksesta eli puuvaltaisen omakotirakentamisen voimakkaasta vähenemisestä samaan aikaan, kun betonivaltaisen kerrostalorakentamisen määrä on noussut. Viime vuonna betonirakennuksia oli lähes puolet uusien rakennusten tilavuudesta. Puu on edelleen markkinajohtaja niin uusien kuin vanhojen rakennusten julkisivumateriaaleissa, vaikka uudisrakentamisessa rooli on pienentynyt lähinnä omakotirakentamisen vähenemisen takia. Kaupungistumisilmiön myötä myös omakotirakentaminen painottuu kaupunkeihin ja niissä kivirunkoisten osuus on tyypillisesti keskimääräistä suurempi.

Materiaalien yhteiskäyttö on tulevaisuutta. Materiaaleja käytetään niille parhaiten soveltuvissa käyttökohteissa. Tärkeitä tekijöitä ovat myös palvelujen lisääminen, rakentamisen helppous ja nopea rakennusaika. Tavoitteena tulee olla asiakas- ja asukaslähtöinen, laadukas ja kestävän kehityksen mukainen rakentaminen, asuminen ja yhdyskunta.

Rakentamisen elpyminen ja kasvu jatkuvat Euroopassa parin prosentin vuosivauhdilla. Ainoa maa, jossa rakentaminen on ensi vuonna miinuksella, on Iso-Britannia. Brexit päätös näkyy rakentamisessakin. Euroopan rakentaminen on kasvanut ja kasvaa lähivuosina nopeammin kuin bruttokansantuote. Tämä on myönteinen seikka puutuotteiden ja sahatavaran viennille. Puutuotteilla ei ole merkittävää roolia rakentamisessa kuin muutamassa Euroopan maassa, mutta roolissa on nähtävissä kasvua. Mielenkiinnon kasvun takia puualan tulisi strategiaa ajatellen selvittää puun ja puutuotteiden rooli ja sen muutokset sekä laatia seurantamittarit koskien paitsi kotimaata myös tärkeimmät vientimaat. Puurunkojen tai puujulkisivujen osuus ei ole riittävä mittari vaan tarvitaan esimerkiksi myytyjen puutuotteiden arvo tai jalostusarvo suhteessa rakentamisen ja sen osasektoreiden arvoon.


Johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä puhui puun roolista ja rakentamisen näkymistä Puumarkkinapäivillä Vantaalla 24.11.2016.

Forecon Oy on puolueeton ja riippumaton tutkimusyritys, joka tekee rakennusmarkkinoiden analysointi- ja ennakointitoimintaa ja on mm. EUROCONSTRUCT-asiantuntijaverkoston Suomen jäsen. Uudet EUROCONSTRUCT-ennusteet julkistetaan 25.11.2016.

Lisätietoja: Pekka Pajakkala, 0400 476 249, pekka.pajakkala@forecon.fi , www.forecon.fi