Olet täällä

Rakentamisen säädösuudistus valmistumassa: Toimiala odottaa kevennyksiä massiivipuurakentamisen paloasetuksiin, hirsirakentaminen jatkuu entisellään.

Sipilän hallituksen normitalkoissa on tavoitteena vähentää ja uudistaa rakentamista koskevia säädöksiä sekä sujuvoittaa tulkintoja. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella asetuksilla annettavat rakentamista koskevat tekniset vaatimukset ovat kokonaisuudistuksen kohteena. Tämä tarkoittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistumista kokonaisuudessaan. Uudistustyössä puutuotealan suurin odotusarvo kohdistuu puurakennusten palosäädöksiin sekä hirsirakentamista koskeviin energiavaatimuksiin.

Uudistustyötä vetävän ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtisen mukaan säädösten uusimisessa ja vaatimustason määrittelyssä arvioidaan erityisesti sitä, mikä on välttämätöntä. -On hyvä muistaa, että vuonna 2011 tehdyn palosäädösuudistuksen jälkeen uudistusvaateita ei juurikaan tullut, vaan arvioitiin että nyt voimassa olevilla säädöksillä pärjätään. Nyt viime vuosina muutoksia vaativat äänet ovat voimistuneet.

-Kun massiivipuuelementtiratkaisuja on tullut puurakentamisen markkinaan, selvitämme, voitaisiinko paloturvallisuuden varmistamiseksi käytetyistä suojaverhouksesta joltain osin luopua erityisesti massiivipuurakenteiden tapauksissa. Kun puukerrostaloissa vaaditaan sekä automaattinen sammutusjärjestelmä että suojaverhoilu, nyt selvitetään tosissaan, voitaisiinko tästä ”vyö ja henkselit” periaatteesta luopua. Nythän puukerrostalotyömaalla tapaa enemmän kipsilevyä kuin puuta.

Lehtisen mukaan VTT on tehnyt osana tarkastelua polttokokeita massiivipuulevyillä. –”Olisihan se hienoa, että voisimme luopua tarpeettomien suojalevyjen ja muovisten höyrysulkujen käytöstä mahdollisimman pitkälle kerrosliimatuissa rakenteissa kerrostalorakentamisessa. Tällöin meillä on rakennuksessa massiivipuurunkoinen ydin, joka eristetään lämmöneristyksellä ja sadetakilla.”

Hirsirakentaminen jatkuu entisellään

Lehtisen mukaan energiatehokkuusvaatimuksissa säädetään vähimmäisarvot, jotka Suomessa ovat kaukana nollaenergiatasosta. –Kun on kannettu huolta hirsirakentamisen jatkuvuudesta, hirsirakentaminen tulee jatkumaan tulevaisuudessa kuten tähänkin asti. Tämä ei koske vain mökki- ja omakotirakentamista, vaan myös hirsirakenteisia kouluja ja muita julkisia kohteita, vakuuttaa Lehtinen.

-Emme koske kansanperinteeseen, jonka jatkuvuudesta on kannettu huolta. Onkin toivottavaa, että tämä avaa moderniin hirsirakentamiseen myös kiinnostusta esimerkiksi uudenlaisen arkkitehtuurin muodossa.

Lehtisen mukaan rakennuksen vertailulämpöhäviön laskennassa käytettävät rakennusosakohtaiset lämmönläpäisykertoimet eli U-arvot hirsirakentamisessa eivät kiristy, vaan ovat edelleen vuoden 2008 tasolla. Hirsirakentamisen vertailuarvojen tasoja on arvioitu nyt hirren massiivipuuominaisuuksien kautta. Hirteen varastoinut hiili antaa kevennyksen E-lukuvaateista, mikä mahdollistaa esimerkiksi Pudasjärvellä tapahtuneen laaja-alaisen teollisen julkisen hirsirakentamisen yhtä lailla kuin lähipuusta veistettyjen pienimuotoisempien hirsirakennusten rakentamisen.

-Kun meillä on rakennusten kosteus- ja homeongelmia, hirsi-, kuten muukin puurakentaminen edellyttää hyvää sääsuojausta, kosteuden hallintaa ja huolellisuutta rakentamisen aikana. Lähtökohtana on kuivarakentamisen ketjun toteutuminen kaikin osin, mikä onnistuukin nykyisin menetelmin, muistuttaa Lehtinen.

Lehtinen huomauttaa ministeriön valmistelevan mahdollistavaa lainsäädäntöä, jossa määritellään lähinnä minimitaso, mikä tulee täyttää. Asetusluonnoksissa on otettu erityisesti huomioon valmistelun aikana keskustelua herättäneet asiat, kuten painovoimainen ilmanvaihto. -Jos joku haluaa ratkaista ilmanvaihdon perinteisellä painovoimalla, se on mahdollista. Mutta samalla se mahdollistaa paremman energiateknologian valinnan.

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat asetusluonnokset ovat parhaillaan lausunnolla. Lausuntopyyntö uusine luonnoksineen on ympäristöministeriön verkkosivulla.

Uudistukset voimaan viimeistään vuoden 2018 alussa

Lehtinen arvioi yhdeksi teollisen puurakentamisen kasvun hidasteeksi sen, että arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat kokevat, ettei puurakentamiseen ole tarjolla aitoja teollisia järjestelmiä. -Kun suomalaiset ovat oppineet betonirakentamisen kautta elementtirakentamisen, tiedämme että suunnittelussa on määriteltävä detaljiikkaa myöten kaikki valmiiksi viimeistä ruuvia ja sen vääntöä myöten. Tämän valmiuden luomiseen tarvitaan kaikki toimijat mukaan. Kun Kiinassa uudistetaan rakentamisen säädöksiä siihen suuntaan, että 20-kerroksinen puukerrostalo olisi mahdollinen, sopii kysyä, olisiko meillä kenelläkään valmiutta siihen.

Palomääräysten asetusluonnokset lähtevät lausuntokierrokselle joulukuussa ja tavoitteena on saada uudistukset valmiiksi maaliskuussa, jonka jälkeen tarvitaan teollisuudelle sopeutumis- ja siirtymäaikaa niiden voimaantuloon. -Kun uudistukset koskevat laajasti suomalaista rakennusteollisuutta, sopeutumisaikaa tarvitaan – tätä arvioidaan vaatimusten muutosten ja määrän perusteella. Esimerkiksi energiamääräyksissä sopeutumisaikaa on enemmän kuin sellaisissa uudistuksissa, jotka tuovat pelkästään kevennystä nykytilanteeseen. Viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä rakentamisen vanhamuotoiset säädökset poistuvat ja vuoden 2018 alusta uudet asetukset tulevat voimaan, kertoo Lehtinen.

-Kun teemme rakentamista koskevien teknisten vaatimusten kokonaisuudistusta, ensisijainen tavoite on luonnollisesti edelleen rakennusten käyttäjien turvallisuuden ja terveellisyyden takaaminen samalla kun vaatimusten määrä vähenee kaikilla osa-alueilla. Näin yhteen sovitetaan myönteistä kehitystä sekä toimialalle että rakennuksen käyttäjälle, huomauttaa Lehtinen.

Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Rakennusneuvos, rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö Teppo Lehtinen, Ympäristöministeriö
puh. +358 50 517 9202, teppo.lehtinen@ym.fi


Rakennusneuvos Teppo Lehtinen puhuu Puupäivän Puukerrostaloseminaarissa rakentamismääräysten uusimisen vaikutuksesta puurakentamiseen. Ympäristöministeriön järjestämä seminaari alkaa 10.11 klo 8.30 ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen avauspuheenvuorolla.

Seminaarin ohjelma kokonaisuudessaan: http://puupaiva.com/ohjelma