Olet täällä

Rovaniemi halusi ja sai opiskelijoille puurakenteisen kerrostalon

Hankkeessa korostuivat suunnittelun ja yhteistyön merkitys.

Opiskelija-asuntoja rakennuttavan ja ylläpitävän Domus Arctica -säätiön ensimmäinen puukerrostalo on valmistunut ja otettu käyttöön Rovaniemellä. Yliopiston läheisyyteen valmistui kahdeksankerroksinen CLT–runkorakenteinen opiskelijakerrostalo, ”DAS Kelo”. Tavoitteena oli rakentaa pienen ekologisen jäljen yhteisöllinen kerrostalo. Lähtökohtina kohteen suunnittelussa ja rakentamisessa ovat olleet Rovaniemen kaupungin kiertotalousstrategia, kestävän kehityksen periaatteet, digitalisaation tuomat innovaatiot ja vaihtoehtoiset energiantuottamislähteet. Rakennustyöt tontilla aloitettiin kesällä 2018 ja valmis talo luovutettiin heinäkuussa 2019.

- Rovaniemen kaupunki määritteli tämän tontin puurakentamiseen. Alkuun emme ottaneet runkomateriaaliin kantaa, vaan halusimme tehdä hintavertailut. Niiden perustella päädyimme tähän CLT–massiivipuuratkaisuun, kertoo DAS-säätiön toiminnanjohtaja Kirsti Saviaro.

Saviaron mukaan hankkeen suunnittelu oli monitahoinen prosessi, kun arkkitehdit, rakennesuunnittelijat ja tuoteosatoimittajat olivat muualta kuin Rovaniemeltä. - Suunnitteluvaihe oli pitkä ja se haastoi meitä, kun oli paljon toimijoita. Suunnitteluvaiheessa sovittiin kaikesta ennen kuin alettiin mitään tehdä. Meidän onnemme oli, että mukana oli tahoja, joille tämä ei ollut ensimmäinen puukerrostalokohde. Siitä tuli turvallinen olo.

- Pyrimme saamaan suunnittelupöytään kaikki toimijat yhtä aikaa. Kun tuoteosavalmistajakin tuli mukaan, saatiin suunnitteluun vielä valmistajan näkökulma ja kriteerit, jolloin yhteensovittaminen tapahtui jo suunnittelupöydällä. Kustannustehokkuus perustuu siihen, että rakennuksen moduulit ja kylpyhuone-elementit on etukäteen mallinnettu sekä yhteensopivuus ja kuljetukset varmistettu, arvioi Saviaro.

Puukerrostalon nimi ”Kelo” kuvastaa rakennuksen kelohongan harmaata julkisivua. Rakennuksen sisällä on puupintaa alakatoissa ja porrashuoneen lattiapinnoissa. Hintavoitteeksi asetettiin 3400 euroa neliöltä, mikä piti ja tarkoittaa keskimäärin 15 euron vuokrahintaa neliölle.

Toiminnanjohtaja Saviaron mukaan rakentamisen ympäristövaikutuksista keskusteltiin heti hankkeen alkuvaiheessa. - Kun valintapäätöstä tehtiin, arvioitiin että puuratkaisuna talo tulee olemaan noin kymmenen prosenttia kalliimpi. Mutta sitten otettiin mukaan ympäristövaikutuksia kuten aurinkopaneelit ja sähkövarasto, jolla voidaan ladata yhteiskäyttöön tulevia sähköautoja. Otamme talteen viemäriveden lämmön, jota käytetään käyttöveden lämmitykseen. Rakentamisen ekologisuus ja yhteisöllisyys ovat tämän kohteen avaintavoitteita.

Puurakentaminen perustui huolelliseen suunnitteluun

Työmaan vastaavana mestarina toiminut Lapin Mestarirakentajien Juho Nieminen kokee hankkeen suurimmaksi haasteeksi suunnitteluvaiheen, mikä alkoi maaliskuussa kestäen toukokuun loppuun urakkasopimusten allekirjoittamiseen. – Detaljiikan kanssa oli paljon tekemistä, että sen sai vietyä työntekijätasolle. Oma innostus uuden oppimiseen tarttui ja vanhemmatkin timpurit vetelivät liivejä työmaalla jo kuuden aikaan aamulla päälle. Työmaalla tehtiin pitkiä päiviä, kun kuivana päivänä piti hanketta viedä eteenpäin mahdollisimman paljon.

- Kosteuden hallinta ja sen suunnittelu on olennainen asia, mikä tehtiin ajoissa ja kunnolla, että tiedettiin porukan kanssa mihin varautua.  Minusta tuntuu, että jos olisimme valinneet huputuksen, se olisi monipykäläisessä rakennuksessa hidastanut asennusta.

Niemisen mukaan 22 asteen pakkanen oli kylmyysrajana asennuksille. - Toki tuuli on keväälläkin haitannut töitä varsinkin vesikatolla, missä on ollut raju myräkkä välillä. Mutta kokonaisuudessaan säähaittapäiviä oli vain viikon – kahden verran.

Moduulit asennettiin Niemisen mukaan neljän elementin ryhmissä siten, että parhaimmillaan päästiin kymmenen asuntoelementin asennukseen päivässä. – Nopeus perustuu siihen, että kaikki onnistuu, kun puhalletaan samaan hiileen. Tämä urakka on mielestäni hyvä osoitus siitä, että normaalina jaettunakin urakkana voidaan siihen yhteen hiileen puhaltaa, vaikka vastuut on rajattu. Tarvitaan osaava arkkitehti ja rakennesuunnittelija sekä puurakentamisen hallitseva projektinjohto.

- Kun puurakentamisessa puhutaan Lean-mallista, on se meilläkin ollut käytössä siten, että viedään kutakin aluetta eteenpäin ja työvaiheet seuraavat selkeästi toisiaan. Kun tehdään yhtä vaihetta kerros kerrokselta, se saattaa ruveta puuduttamaan, mutta etuna on työvaiheiden nopeutuminen.

Nieminen oli valmis lähtemään mielellään uuteen puukerrostalokohteeseen. – Seuraavassa kohteessa sovittaisin ensimmäisen puukerroksen jouhevammin betonikerrokseen. Asentamisen näkökulmasta suorat sivut olisivat helpoimmat tai ainakin siten, että suunnittelu vietäisiin riittävän pitkälle, jotta saataisiin nurkat asennettua ongelmitta paikoilleen. 

- Elementtien valmistus ja toteutus on käytävä etukäteen huolella läpi. Nyt kun meillä ei ole mallia, jossa elementtien valmistaja asentaa, ennakkotyö ja yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa on oltava saumatonta alusta alkaen. Esivalmistuksesta huolimatta työmaalle jäi vielä paljon tiivistämiseen ja pintojen viimeistelyyn liittyvää työtä.

Eri toimijoiden välisen yhteistyön oltava saumatonta

Nieminen korostaa vahvan sitoutumisen ja tietyn mallin mukaan toimisen merkitystä. - Teimme kohteesta dokumentoinnin viimeisen päälle. Jokaisesta piiloon jääneestä liitoksesta ja kiinnityksestä on otettu valokuva. Kävimme muutaman kerran elementtitehtaalla. Halusimme varmistaa laatua ja kävimme läpi asennusasioitakin kuten teräslevyn kiinnitykset, niiden toteutus ja eristäminen. 

Ympäristöministeriö ja ARA halusivat rakentamisen ajasta kuvauksen ja dokumentaation. Siinä kuvataan koko rakentamisen prosessi tilaajan ja urakoitsijan silmin. - Tarkoitus on, että tästä saatua oppia ja kokemusta voidaan joskus hyödyntää uudessa kohteessa.

- Kyllähän tässä syntyi matkan varrella sellaisia ahaa-elämyksiä kuten elementtirakenteinen hormi, mikä tehtiin työmaalla. Se helpotti käytännössä putkien ja sprinklereiden asentamista. Harkitsimme sitäkin, että sähkömiehet miehittävät koko työmaan yhdeksi viikoksi linja-asennusta varten.

Hormin elementointia ei oltu aiemmissa puukerrostalokohteissa toteutettu. – Elementtivalmistaja on ottamassa täällä kehitetyn hormin elementoinnin palokatkovarauksineen käyttöön seuraavissa kohteissa. Palokatkot olivat syy, miksi halusimme hormien elementoinnin koska se nopeutti merkittävästi asennusta.

Markku Laukkanen


DAS Kelo pähkinänkuoressa:

  • Rakennuttaja/Tilaaja: Domus Arctica –säätiö DAS sr,
  • Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto APRT, arkkitehti Aaro Artto
  • Rakennuttamiskonsultti: Prodeco Oy Lappi, Marko Närhi ja Tuomo Nevala
  • Puurakentamisen konsultti: J-Wood Oy, Jouni Liimatainen
  • Urakoitsija: Lapin Mestarirakentajat Oy, vastaava mestari Juho Nieminen
  • Asuntoelementit: Elementti-Sampo Oy, Kuhmo, Erkki Salmirinne
  • Tilavuus: 15184,0 brm3
  • Kerrosala: 4 583,0 kem2
  • Huoneistoala: 3998,0 hum2
  • Valmistumisvuosi: 7/2019
  • Kustannukset: n. 10,5 miljoonaa €

DAS Kelo on näyttävästi esillä 28.11. Puupäivässä, kuulemme esitykset suunnittelijalta, rakennuttajalta ja puuosatoimittajalta.

Tutustu Puupäivän ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.

Kohdekuvat: Aaro Artto