Olet täällä

Yliopiston rooli keskeinen Brock Commons -hankkeen toteutuksessa

Brock Commons oli Kanadan luonnonvaraneuvoston ja Wood Councilin yhteinen aloite. Sen avulla haluttiin rohkaista massiivipuun käyttöön korkeissa rakennuksissa, edistää tieteellisten saavutusten käyttöön ottamista teknisessä osaamisessa, vauhdittaa puurakentamisen ja metsäteollisuuden kasvua. Brock Commons valittiin esimerkkiprojektiksi vuonna 2013.

- Päättäjillä ja viranomaisilla on tärkeä rooli korkeiden puukerrostalihankkeiden synnyssä. Niiden syntymistä tukevat muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, tarvittavien hyväksyntöjen jouduttaminen sekä aikainen sitoutuminen hanketyöskentelyyn suunnittelutiimiin kanssa, sanoo arkkitehti Zahra Tesnitzi.

Tesnitzi toimii tutkimuspäällikkönä University of British Columbian sustainability initiative -ryhmässä, jossa hänen tehtävänään on edistää kestävää tutkimustyötä, koulutusta sekä kommunikointia yhteisöjen kanssa. Kahden viime vuoden aikana Zahra on johtanut tutkimusta Brock Commons -projektissa.

- Kampusta haluttiin käyttää elävänä laboratoriona. Hankkeen ajateltiin luovan mahdollisuuksia tutkimukselle ja opetukselle. Sen tarkoitus oli edistää käytännössä kestävän kehityksen periaatteita ja politiikkaa.

UBC oli luonteva paikka korkean rakentamisen koerakennuskohteeksi. Opiskelija-asunnoille on kasvava tarve. Tällä hetkellä seitsemän tuhatta opiskelijaa on asuntojen odotuslistalla. Kampuksella on opiskelijoille tarkoitettuja vuodepaikkoja yli 11 tuhatta, mihin Brock Commons toi valmistuttuaan noin 400 vuodepaikan lisäyksen.

- Kokosimme hankkeeseen 12 eri osapuolen tiederyhmän tutkimaan ja dokumentoimaan rakentamisen ja suunnittelun prosessia. Työ tehtiin ja sen tulokset jaettiin teollisuuden kanssa. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota virtuaaliseen suunnitteluun. Myös työmaatoteutusta varten palkattiin oma suunnittelija.

Hankkeen toteutus perustui tarkkaan tietomallinukseen

Koko hankkeen suunnittelu perustui tarkkaan tietomallinnukseen. Samaa tietomallia hyödynnettiin arkkitehti- ja rakennesuunnittelun lisäksi myös komponenttien esivalmistuksessa ja työmaanasennusten suunnittelussa. Osiin tehtiin kaikki tarvittavat työstöt valmiiksi jo tehtaalla niiden asennusta ja kiinnitystä varten. Myös talotekniikan läpivientien edellyttämät aukot suunniteltiin ja tehtiin valmiiksi. Rakentamista ei aloitettu ennen kuin ratkaisut saatiin toimiviksi tietomallissa. Mallia hyödynnettiin myös työturvallisuuden suunnittelussa.

- Tietomallin lisäksi hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin täyden mittakaavan mallirakenteita. Niiden avulla tutkittiin materiaalivalintoja, ratkaisujen asennettavuutta sekä kokoonpanoaikoja. Niitä käytettiin myös rakenteiden ominaisuuksien testaamiseen muun muassa ilmatiiviyden, vedenpitävyyden ja paloturvallisuuden testeihin, kertoo Tesnitzi.

Puu- ja teräsosat esivalmistettiin ja vain kokoonpano tehtiin työmaalla. Tämän vuoksi työmaa oli hyvin siisti koko rakennustyön ajan. - Luulin että työmaa aina siivottiin projektiryhmän vieraillessa siellä, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Siisteys oli seurausta siitä, ettei kokoonpano esivalmistuista osista synnyttänyt jätettä.

- Rakennusosat kuljetettiin työmaalla oikea-aikaisina toimituksina (JOT). Ne oli pakattu kuljetusauton kyytiin käänteisessä järjestyksessä suhteessa asennukseen siten, että ensimmäiseksi asennettava osa oli kuljetuksessa päällimmäisenä. Näin osat voitiin nostaa ja kiinnittää suoraan kuormasta rakennukseen.

Tesnitzin mukaan rakennustyön aikana kiinnitettiin erityistä huomiota työn paloturvallisuuteen ja rakennuksen kosteuden hallintaan. - Näissä onnistuttiin. Lisäksi rakennukseen asennettiin antureita, joiden avulla sen käyttäytymistä esimerkiksi kosteuden suhteen voidaan seurata jatkossa.

Vähähiilistä puurakentamista tulee kannustaa ilman pakkoa

Talo on LEED-sertifioitu ja sen hiilijalanjälki on laskettu. Suurimman osan päästöistä aiheuttavat kantavien rakenteiden materiaalit. Puun osuus päästöistä on pieni suhteessa siihen, kuinka paljon puuta on käytetty. Puun biogeenisen hiilen varastot ovat suuremmat kuin puutuotteiden valmistuksen aiheuttamat päästöt. Puun osalta talo on siis hiilinegatiivinen.

- Hiilidioksidipäästöjen tutkimus on osoittautunut hyvin monimutkaiseksi. Olen tutkinut äskettäin suomalaista hiilidioksidipäästöjä koskevaa tutkimus- ja lainsäädäntötyötä ja voin sanoa, että suomalaiset ovat ehdottomasti edellä tähän liittyvässä tutkimustyössä ja tiedon tuottamisessa.

Tesnitzi arvioi hankkeessa syntyneen tiedon perusteella puulla olevan paljon potentiaalisia vaikutuksia hiilipäästöjen suhteen. - Kun vertasimme Brock Commonsia vastaavaan betonirakenteiseen taloon, tutkimuksemme osoitti, että hiilipäästö väheni noin 25 prosenttia. Kun ajatellaan tätä rakennusta, se on vain lattioiden ja pylväiden osalta puinen. Vaikka puun käytöllä on myönteisiä vaikutuksia, se ei kuitenkaan tarkoita, ettei betonia ja terästä tulisi enää käyttää.

- Joskus teräs- ja betoniteollisuus luulevat, että puuteollisuus haluaa korvata kaiken rakennusmateriaalin puulla. Se ei ole totta eikä edes mahdollista. Ajatus on se, että käytetään puuta siellä missä se on järkevää. Jos rakentamisessa on alueita, joissa betonia ei ole hyvä käyttää, miksi ei käytettäisi siellä puuta.

Tesnitzin mielestä puun käyttöä matalahiilisenä materiaalina ei tule edistää säädöksillä. Kun Vancouverin kaupungin päättäjät tätä minulta kysyivät, sanoin aikaisempien kokemusten perusteella, että pakottaminen ei ole yleensä paras tapa lähestyä teollisuutta. Jos halutaan ohjata puun käyttöön, se kannattaa tehdä sanomalla, että muulla tavoin et pysty saamaan samaa tasoa hiilipäästön suhteen. Suomi jo tekeekin tätä. 

- Kun annetaan mahdollisuus ihmisille itse havaita asia, eli todeta puun vaikutukset hiilipäästöjen alenemiseen, se on tehokkaampaa. Jos pakotetaan puun käyttöön, avataan ovi loputtomaan tappeluun teollisuuden kanssa.


Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa Kanadan puurakentamisen ajankohtaisia trendejä käsittelevää juttusarjaa. Sarjassa haastatellaan poliittisia päättäjiä, tutkijoita, promootio-organisaation edustajia, arkkitehtejä, puutuotealan yrityksiä ja rakentajia. Näistä tapaamisista ja keskusteluista Puuinfo julkaisee artikkelikokonaisuuksien sarjan.

Sarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.