Olet täällä

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka Puumarkkinapäivän avauksessa 2.11.2018:

Valtiovallan asettamat tavoitteet puurakentamisen kasvulle toteutumassa

Rakentaminen on ollut viime vuodet kiitettävän vilkasta. Tuottavuuden kehittyminen kuitenkin voisi olla rivakampaa. Alalla on hyvin tiedossa, että kilpailua tarvitaan alalle lisää eikä pelkästään tuottavuuden parantamiseksi vaan kehittämään rakennetun ympäristön laatua, pitämään rakentamisen kustannustasoa kohtuullisena ja lisäämään innovaatioita. Asuntoja tarvitaan lisää, etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla, sellaisia asuntoja, joihin keskituloisellakin palkansaajalla on varaa. Käynnissä on myös väistämätön energiamurros ilmasto¬tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Valtiovallan puolella on tultu siihen tulokseen, että puun käyttö rakentamisessa voi auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Kiinteistö- ja rakennusalalla on paljon erilaisia toimijoita ja satoja tuhansia työntekijöitä. Toimialalla on ollut ja on suuri merkitys koko yhteiskunnan toimivuudelle. Haasteisiin vastaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä, yli hallituskausien. Viime aikoina onkin saatu liikkeelle pitkäjänteisiä hankkeita, joilla on jatkuvuutta ja tukea yli hallituskausien myös jatkossa.

Menossa olevasta muutoksesta hyviä esimerkkejä ovat muun muassa kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiossa tapahtuva kehitys, puurakentaminen ja rakentamisen normien sujuvoittaminen.

Digitaalisuus mukaan rakentamisen koko arvoketjuun

Mikä maa maailmassa olisi mahdollinen ottamaan johtoaseman digitaalisuuden hyödyntä¬misessä globaalisti kiinteistö- ja rakennusalalla? Mielestämme vastaus on perustellusti Suomi. Suomi on myös maa, joka syksyllä järjesti aiheessa onnistuneesti ensimmäisen maailmankonferenssin. Konferenssi oli osa hallituksen ja toimia-alan yhteistä kiinteistö- ja rakennusalan digitalisoimishanketta, joka on lyhentynyt käyttäjien suussa Kira-Digiksi. 

Kira-digi on hallituksen kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisointihanke, johon valtio osoitti toistakymmentä miljoonaa euroa. Työ on perustunut pilotointeihin ja kokeiluihin. Mukana on yli 130 kokeilua. Suomessa oikeasti on kaikki se osaaminen mitä kehittämiseen tarvitaan: meillä on laaja digitaalisen ajattelun toiminta-alusta ja meillä on pienenä maana mahdollisuus yhteistyössä ratkaista kaikki ne kysymykset, jotka eteenpäinmeno edellyttää. Onko meillä katetta tälle väitteelle? Kyllä, jo nyt tilanne on muuttunut niin, että esimerkiksi Singaporen tapaisesta digitalisaation kehittäjästä tullaan ostosmatkoille suomalaisten ohjelmistotoimittajien luo. Entä hallin¬to? Onko se jähmeä ja muutosvastarintainen? En väitä, että kaikki olisi muuttunut, mutta, varsinkin isoimmissa kaupungeissa asia etenee nopeasti. Ei liene esimerkiksi toista yli 200 000 tuhannen kaupunkia, kuten Vantaa Suomessa, jossa koko rakennuslupaprosessi on toteutettu sähköisesti kaikissa hankkeissa.

Uskomme, että monet Kiradigi-kokeiluista myös johtavat kannattavaan liiketoimintaan ja samalla kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuden parantumiseen.

Puurakentamisen kasvulle asetetut tavoitteet toteutumassa

Digitaalisuuden kehittäminen on suorassa yhteydessä toiseen merkittävään myönteiseen kehitysvaiheeseen päässeeseen aiheeseen eli puurakentamiseen. Teollinen puurakentaminen edellyttää digitaalisuuden mukaan ottamista koko rakentamisen arvoketjuun.

Monet hallitukset ovat edistäneet puurakentamista. On laadittu ohjelmia ja strategioita, mutta suurta kehitystä ei nähty ennen kuin viime vuosina. Nyt puurakentaminen on lähtenyt liikkeelle. Pitänee sanoa, että vihdoinkin. Tehdyt toimet ovat vaikuttaneet niin, että sekä suomalainen että ulkomainen teollisuus investoi Suomessa puurakentamisen teolliseen valmistukseen. Investoinnit ovat olleet jyrkässä kasvussa, mikä näkyy esimerkiksi uusina tehtaina eri puolilla Suomea. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan puukerrostalojen määrän odotetaan tuplaan¬tuvan vuosina 2018-2020.

Uusien puisten rakennejärjestelmien tuleminen markkinoille kehittää kilpailua, luo uusia tuotteita ja mahdollistaa viennin kehittymistä. Puurakentamisessa esivalmistusasteen kasvattaminen, tarkkuus ja esimerkiksi terveeseen rakentamiseen tähtäävä sääsuojaus ovat osoittautuneet tärkeiksi. Ympäristöministeriössä käynnissä olevalla hallituksen puurakentamisen ohjelmalla kiritetään puurakentamisen kasvua edelleen ainakin vuoteen 2021.

Normitalkoilla kevennetty rakentamisen määräyksiä

Hallinnolta on pitkään peräänkuulutettu normitalkoita. Tällä vaalikaudella on uusittu rakentamista koskevat tekniset vaatimukset ns. rakentamismääräykset, jotka ehtivät palvella yli 40 vuotta. Rakentamisen teknisiä vaatimuksia koskeva kokonais-uudistus valmistui viime vuoden lopussa ja uusien asetusten käyttöön alkoi 2018 alussa. Uudistus vähentää ja selkeyttää sääntelyä. Soveltamisen yhtenäisyyteen ja soveltamisen ennakoitavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Puun käyttöön liittyviä säädöksiä tarkasteltiin siten, että perusteettomat rajoitukset poistetaan.

Yksittäisiä vaatimuksia on vähennetty puoleen. Tämä on tehty rakentamisen laatua koske¬vaa vaatimustasoa heikentämättä. Asetustasolla ei ole ohjeita. Vaatimukset erottuvat näin aiempaa selkeämmin muista suosituksista.  Asetuksille on laadittu perustelumuistiot, jotka tukevat soveltamista ja auttavat ymmärtämään vaatimuksia. Korjausrakentaminen, jota aiemmin asetuksissa ei ole käsitelty, on nyt mukana. Tämä selkeyttää ja helpottaa vaatimusten soveltamista. Asetukset ottavat huomioon myös yhteiseurooppalaisen raken¬nustuotteiden sisämarkkinat ja ovat yhteensopivia EU sisämarkkinalainsäädännön kanssa. Tämä helpottaa suomalaista toimintaa yhdentyvillä eurooppalaisilla rakentamisen markkinoilla sekä edistää rakennus¬alan kauppaa.

Pohjoismaisella tasolla oli tänä keväänä rakentamisesta vastaavien ministerien kokous. Kokouksen henki oli edistää vahvoja ja integroituja rakennusmarkkinoita Pohjoismaissa poistamalla esteitä, jotka rajoittavat mahdollisuuksia rakentaa muissa Pohjoismaissa. Visiomme oli, että meillä on oltava pohjoismaissa yhtenäiset rakentamisen markkinat, jotka edistävät parempaa ja halvempaa asumista. Keskusteluissa esillä olivat muun muassa digitalisaatio, rakennussektorin ilmastovaikutukset sekä määräysten harmonisointikehitys pohjoismaiden kesken.  Yhteispohjoismainen puurakentamisen markkina-alue lisää yritysten kilpailukykyä Pohjoismaiden ulkopuolella, minne me kaikki myös tähtäämme.

Ilmastotavoitteet vaikuttavat rakentamisen säädöksiin

Nykyinen rakentamisen peruslainsäädäntö, maankäyttö- ja rakennuslaki on pari kymmentä vuotta vanha. Lakia on muutettu käytännössä jatkuvasti, mikä on tehnyt lain soveltamisesta vaikeaselkoisen. Sekä nykyisestä kaavajärjestelmästä että rakentamisen laatua ja vastuita koskevista säännöksistä on käyty ajoittain kiivasta keskustelua. On kysytty, onko laki ajan tasalla. Edistääkö laki oikeasti tervettä, turvallista ja laadukasta rakentamista.

Tätä taustaa vasten maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelun aloittaminen tuntuu oikea-aikaiselta. Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti ja laajassa vuoro¬vai¬kutuksessa sidosryhmien ja toimijoiden kanssa niin, että uudistusehdotus saataisiin ensi vaalikauden puolivälissä hallituksen linjattavaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi monet muut lait vaikuttavat alueidenkäyttöön ja rakentamiseen. Euroopan unionin lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi rakentamisen ohjaukseen muun muassa energiatehokkuuden osalta. Oma vaikutuksensa on myös kansainvälisillä sopimuksilla kuten Pariisin ilmastosopimuksella.

Suomi tarvitsee vähähiilisiä, terveitä rakennuksia

Meillä on ympäristöministeriön yhteistyössä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa valmistelema ja maan hallituksen hyväksymä kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.  Ohjelman taustalla vaikuttavat muun muassa YK:n maailmanlaajuinen kaupunkikehitysohjelma, kestävän kehityksen tavoitteet ja EU:n oma kaupunkeja koskevat tavoitteet.

Ohjelman keskeisiä teemoja ovat vähähiilisyys, älykkyys, sosiaalinen kestävyys sekä terveellisyys. Haemme siis toisaalta mm vähähiilisyyttä, älykkäitä energia- ja infrakenteita, kestävää liikennettä ja toisaalta segretaation torjuntaa, eriarvoisuuksien kaventamista sekä terveitä sisä- ja ulkotiloja. Puun käyttö rakentamisessa on myös ohjelman. Ajatuksena on, että toimeenpanossa annettaisiin tilaa fiksuille ratkaisuille, kaupunkien hyville käytännöille ja ratkaisuille ja uusille kokeiluille.

Menossa on myös kymmenvuotinen ohjelma Terveet tilat 2028. Se lähti liikkeelle pääministerin aloitteesta. Julkiset rakennukset, olipa kysymys päiväkodeista, kouluista, vanhainkodeista ja virastoista pitäisi saada terveiksi. Huonosta sisäilmasta kärsivien on saatava hoitoa ja kuntoutusta.  Tavoitteena on vakiinnuttaa kiinteistönpitoon uusi menettelytapa, jossa säännöllisesti tarkastetaan rakennusten kunto, sopivuus tarkoitukseensa sekä käyttäjien kokemukset.

Miten puutuoteteollisuus pystyy tätä kehitystä tukemaan omalla toiminnallaan ja tuotteillaan on teistä kiinni. Valtiovalta voi luoda edellytyksiä toimijoille, mutta toimijat itse; teollisuus ja tuotteita markkinoille tuovat toimijat asiat saavat sujumaan. Toivonkin teiltä toimijoilta aktiivista ja vastuullista työtä niin, että sekä kuluttajat että ammattilaiskenttä saavat tarvittavan tiedon ja osaamisen kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi. Näen että siinä puulla on paljon osallisuutta.