Olet täällä

Puun mahdollisuudet lähiösaneerauksissa

”Puun mahdollisuudet lähiösaneerauksessa” -projektin tarkoituksena on tukea ympäristöministeriön lähiöohjelman tavoitteiden toteumista luomalla korkeatasoisia, houkuttelevia ja konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kerrostalolähiöitä olisi mahdollista kehittää puurakentamisen avulla. Projektissa etsitään ja visualisoidaan korkeatasoisia puuhun perustuvia ratkaisuja tyypillisten lähiökerrostalojen peruskorjauksiin ja -parannuksiin. Merkittävimmät mahdollisuudet liittyvät sisustuksiin, ulkoverhouksiin, parvekeratkaisuihin, keveiden lisäkerrosten rakentamiseen, alueiden täydennysrakentamiseen sekä piha- ja ympäristörakentamiseen.

Projekti on hyväksytty mukaan Ympäristöministeriön ja ARA:n Lähiöohjelmaan 14.12.2009.

Projektia seurataan ja tietoja päivitetään hankkeen edetessä.

Projektissa on valittu ideointisuunnittelun kohteeksi kuusi tyypillistä pääosin 1960 – 1970 -luvuilla rakennettua korjauksen tarpeessa jo olevaa betonikerrostalolähiötä eri puolilta Suomea; Riihimäeltä, Porvoosta, Hämeenlinnasta, Lahdesta, Tampereelta ja Oulusta. Pilottikohteiksi ei ole valittu yksittäisiä taloja, vaan vähintäänkin yhden korttelin kokoisia alueita, joissa asuinmiljöötä voidaan ideoida kokonaisuutena (lähiympäristö, pihat, talot, asuntojen saneeraus, tekniset ratkaisut ja detaljit).

Edellä mainituista kaupunkikohteista on teetetty maamme arkkitehtikorkeakouluissa (Aalto-yliopisto, TTY, OY) kustakin yksi erittäin tasokas diplomityösuunnitelma, jossa on ideoitu ja visualisoitu: julkisivujen uudistamista energiakorjausnäkökohdat huomioiden, parvekesaneerausta, alueen eheyttämistä ja tiivistämistä lisä- ja täydennysrakentamisen avulla, hissin rakentamista ja mahdollisen kevytrakenteisen lisäkerroksen /-sten rakentamista hissin kustantamiseksi.

Projektin alussa järjestettiin aloitusseminaari (19.10.2009), jolloin tekijöitä evästettiin esittelemällä koko hankkeen tavoitteet, energiatehokkuusasiat, kiinteistöjen omistajien taholta kunkin kohteen omat lähtökohdat, näytettiin kansainvälisiä esimerkkejä jne. Projektin kuluessa on järjestetty kolme väliohjausseminaaria (17.12.2009; 18.2.2010 ja 14.4.2010). Diplomitöiden loppuseminaari pidettiin 7.6.2010. Kaikki edellä mainitut seminaarit pidettiin Helsingissä ja ne olivat julkisia. Aloitusseminaarin ja kolmen yhteisohjausseminaarin aikana järjestettiin lisäksi muutamia asiantuntijaluentoja lähiö- ja energiakysymysten keskeisistä ja esiin tulevista ajankohtaisista teemoista.

Projektikohteet (dlplomityöt ovat liitetiedostoina):

  • Riihimäki

Pääkaupunkiseudun pilottikohteeksi on valittu Riihimäen asemanseudun Peltosaari, joka on myös hyväksytty alueellisen ryhmäkorjauksen hankkeeksi ympäristöministeriön lähiöohjelman ensimmäisessä hakuvaiheessa. Riihimäen kohteen diplomityöstä vastaa TKK:n arkkitehtiosasto, tekijänä arkkitehtiylioppilas Tomi Tulamo.

  • Porvoo

Porvoosta pilottikohteeksi on valittu Porvoonjoen Länsirannan Moderni puukaupunki -alueen ja Mauno Eerikinpojankadun länsipuolella sijaitseva betonikerrostalolähiö. Lähiösaneerauksen jälkeen Länsirannan Moderni puukaupunki -alue ja sen viereinen vanha betonilähiö muodostaisivat nykyistä eheämmän kokonaisuuden. Porvoon kohteen diplomityöstä vastaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, tekijänä arkkitehtiylioppilas Tiina Hotakainen.

  • Hämeenlinna

Hämeenlinnan kohteeksi on valittu Katuman alue, joka on tyypillinen 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa rakennettu asuinkerrostalolähiö, jonka rakentuminen aikoinaan on ollut enemmänkin rakennusliikkeiden tavoitteiden mukaista kuin omistajan tai asukkaiden tarpeista lähtenyttä. Hämeenlinnan diplomityöstä vastaa TKK:n arkkitehtiosasto, tekijänä arkkitehtiylioppilas Reeta Sakki.

  • Lahti

Lahden suunnittelukohde on Lahden Talot Oy:n vuokrataloyhtiö, joka sijoittuu Hennalan kaupunginosan alueelle, osoitteeseen: Kansakoulunkatu 3–4. Kohteessa on neljä lähes identtistä ja kolmikerroksista vuosina 1946 ja 1947 rakennettua kerrostaloa. Rakennukset on suojeltu ja näitä ns. ”Miljoonataloja” eli ”Milkin” taloja pidetään yhtenä lahtelaisena kulttuurikohteena. Lahden diplomityöstä vastaa TTY:n arkkitehtuurin laitos, tekijänä arkkitehtiylioppilas Marja Vampoulas (os. Palomäki).

  • Tampere

Tampereen saneerauskohde on Tampereen Vuokratalosäätiön (VTS) korttelinosa Kaukajärven Annalassa osoitteessa: Hikivuorenkatu 16, 20 ja 22. Kyseessä on korttelikohtainen perusparannushanke, jossa toteutustapana on partnership-urakointimalli Skanska Talonrakennus Oy:n kanssa. Tampereen diplomityöstä vastaa TTY:n arkkitehtuurin laitos, tekijänä arkkitehtiylioppilas Niina Murtonen.

  • Oulu

Oulusta pilottikohteeksi on valittu Oulun Sivakka Oy:n omistuksessa oleva kuuden talon muodostama vuokrakiinteistökokonaisuus, joka sijaitsee Välivainion kaupunginosassa Oulussa osoitteessa: Ansatie 3 – 11. Nämä hissittömät 3-kerroksiset asuintalot on rakennettu vuosina 1962 – 1967, ja niitä on peruskorjattu vuonna 1993. Oulun kohteen diplomityöstä vastaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, tekijänä arkkitehtiylioppilas Tuuli Jäntti.

Saavutetut ideat ja tulokset kootaan julkaisuksi, jotta saavutettuja ratkaisuja voidaan soveltaa ja hyödyntää myös muissa vastaavissa lähiökohteissa eri puolilla Suomea. Onnistuessaan projektissa luotu lähiöiden "korjauskonsepti" on kehitettävissä suoraan myös vientituotteeksi ajatellen vaikkapa Venäjän betonilähiöiden valtavaa korjaustarvetta. Julkaisu valmistuu syksyllä 2010. Projektin tuloksia esitellään myös WCTE 2010 -kongressissa (21. – 24.6.2010) Italian Garda-järvellä ja Puupäivässä (11.11.2010) Helsingin Vanhassa Satamassa.

Puun käyttö ei vaikuta talojen paloturvallisuuteen, mutta edellyttää toiminnalliseen palomitoitukseen perustuvaa paloturvallisuuden suunnittelua. Toiminnallisen palomitoituksen tavoitteena on suunnitella rakennuksen palonkestävyys ottamalla huomioon palon aikaiset tapahtumat ja niiden vaikutukset henkilöiden ja rakenteiden turvallisuuteen.

Tutustu myös julkaisuun: Puujulkisivu lähiökerrostaloissa