1.7.2020

Mansikkamäen koulu

Joskus koulun alkua jopa odotetaan. Näin ainakin silloin, kun luvassa on kokonaan uusi opinahjo kuten Kouvolassa – uusi Mansikkamäen koulu tarjoaa opetustilat 566 oppilaalle. Aivan erityiseksi toukokuussa 2014 valmistuneen koulun tekee se, että se on rakennettu lähes kokonaan puusta – ja on itse asiassa lajissaan suurin koko valtakunnassa.

Pääsuunnittelija, arkkitehti Timo Koljonen Linja Arkkitehdit Oy:stä kertoo, että Kouvolan kaupunki halusi toteuttaa kohteen nimenomaan puurakenteisena. ”Tavoitteena oli terveellinen, turvallinen ja oppimisen ja opettamisen kannalta tarkoituksenmukainen oppimisympäristö, joka on esteettinen ja viihtyisä”, linjaa Koljonen.

Samalla ideana oli edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Elinkaarikustannuksiin kiinnitettiin suunnittelussa erityistä huomiota – samoin kuin erityisryhmien vaatimuksiin. Kouluun on keskitetty koko kaupungin autistilasten opetus. Timo Koljonen myöntää, että kyseinen puuprojekti ei ollut ihan jokapäiväinenjuttu. ”Olemme suunnitelleet useita julkisia rakennuksia puusta, mutta emme koskaan mitään näin suurta.” Koljosen lisäksi vastuuta oli kantamassa projektinvetäjänä toiminut arkkitehti Roope Rissanen.

Kaupungin lähtiessä suunnittelemaan uutta koulua vaa’assa painavia tekijöitä olivat mm. ekologisuus, energiatehokkuus ja materiaalikestävyys. Kouvola on pyrkinyt profiloitumaan valtakunnallisesti puurakentamisen osaajana ja tähän liittyen oli päätetty jo jonkin aikaa sitten, että seuraava julkinen rakennus tehdään puusta. Arpa sattui koulurakennuksen kohdalle, kun vanhojen Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulujen oppilaille päätettiin rakentaa tuliterä koulu.

Kun puurakentamisesta puhutaan, on selvää että hiilijalanjälki pysyy pienenä – mutta ihan pelkällä puulla ei tontilla ole selvitty. Koulun välipohjiin on käytetty kipsiä ja osin myös betonia askeläänien ja tärinän eliminoimiseksi ja esimerkiksi väestönsuojat, hissikuilut ja poistumisteiden kuilut ovat betonia. 

Vihreän koulun lisäksi Kouvolan kaupunki halusi muunneltavuutta. Koljonen otti toiveesta kopin ja kertoo, että rakennuksen runkoratkaisu julkisivuaukotuksineen mahdollistaa muuntojoustavuuden koko talon elinkaaren aikana.

”Myös tilasuunnittelussa on pyritty luomaan yleispäteviä ja monikäyttöisiä tiloja erilaisine yhdistelymahdollisuuksineen.” Usein tämä tarkoittaa sitä, että luokkahuoneen pystyy jakamaan kätevästi kahtia – tai kolmeenkin osaan – haitaritai pariovia käyttäen.

Koulun arkkitehtuuria on kuvailtu vaativaksi, koska esimerkiksi kattorakennelmaan tuli yli 600 erilaista ristikkotyyppiä. Koljonen kertoo, että rakennuksessa on käytetty joitakin epätavallisia ratkaisuja, koska se ei ole ihan tyypillinen koulu – siinä ei esimerkiksi ole lainkaan ruokalaa tai liikuntasalia, sillä ne sijaitsivat vanhastaan tontin vanhoissa rakennuksissa, eikä tähän kuvioon haluttu puuttua.

Mistä sitten sydän koululle, jos ruokala ja jumppasali kerran puuttuvat? Koljonen kohortteineen ratkaisi ongelman muodostamalla kokoavan keskustilan atriumpihasta. ”Halusimme pitää atriumpihan ympärille kietoutuvan rakennuksen ulkokuoren ja räystäslinjat mahdollisimman yksinkertaisena kaupunkikuvallisista syistä”, Koljonen toteaa ja lisää, että toimintojen määrittelemät erilaiset runkosyvyydet eri puolilla atriumpihaa tekivät vesikatosta haastavan toteuttaa.

Ensisilmäyksellä koulu tekee vaikutuksen koollaan ja jykevillä, rauhallisilla linjoillaan – mutta tämä harmaa eminenssi kätkee syliinsä myös väriä ja kipinää. Yksityiskohdista paljastuu leikkisyyttä, joka kehittyy täyteen mittaansa kun päästään tutustumaan atriumiin – punaiset, oranssit ja keltaiset puupinnat on kuin tehty kesäaurinkoa varten.

Väriä löytyy myös sisältä. Puukoulun luonteeseen kuuluu, että siellä on paljon valoa ja vaaleita pintoja, mutta esimerkiksi käytävät on ”koodattu” värein siniseksi, vihreäksi ja keltaiseksi – mikä helpottanee sekä pientä että vähän isompaakin koululaista suunnistamisessa. Ja vaikka ruokalaa saati liikuntasalia ei olekaan, talossa on kuitenkin isompiin kokoontumisajoihin sopiva porrastettu aula-auditorio, joka yhdistyy luontevasti kirjastoon.

Faktat kohteesta

Mansikkamäen koulu

  • Sijainti | Kouvola
  • Käyttötarkoitus | Koulu
  • Rakennuttaja/Tilaaja | Kouvolan kaupunki, tilaliikelaitos
  • Arkkitehtisuunnittelu | Linja Arkkitehdit Oy
  • Rakennesuunnittelu | Kymen rakennesuunnittelu Oy, Sweco Rakennetekniikka (Finnmap Consulting Oy)
  • Urakoitisija | Lemminkäinen Talo Oy
  • Puuosien toimittaja | Ulkoseinäelementit, kantavat väliseinät ja kattorakenteet: Koskisen Oy, Välipohjat: Versowood Oy
  • Kokonaisala | 5 700 m2
  • Valmistusvuosi | 2014
  • Valokuvat | Linja Arkkitehdit Oy
  • Teksti | Puuinfo Oy