16.3.2022

Hiilijalanjäljen laskenta

Ympäristöministeriön mukaan rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä aletaan ohjata lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä1. Lainsäädäntö on tarkoitus tuoda voimaan vaiheittain ja kriteereitä on tarkoitus testata ensin julkisessa rakentamisessa. Ympäristöministeriön kansallista EN-standardeihin perustuvaa ja sitä tarkentavaa. Rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmää testataan parhaillaan. Lisää tietoa löytyy osoitteesta: https://elinkaarilaskenta.fi/ .

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta voidaan liittää osaksi hankintakriteereitä jo nyt2. Hankinta- ja kilpailutusasiakirjoissa tulee ilmoittaa, mitä EN-standardien mukaista menettelyä ja tietolähteitä soveltaen hiilijalanjäljen laskenta tulee tehdä ja tehdäänkö arviointi tilaajan toimesta yhdellä konsultilla vai kuuluuko kilpailuun osallistujien toimittaa arvio osana tarjousasiakirjoja.

Rakennuksen hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta määräytyy pitkälti suunnitteluprosessissa. Rakennuksen valmistuttua mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin ovat enää rajalliset. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa rakennuspaikan valinta (määrittää saatavilla olevat energialähteet ja perustusolosuhteet), massoittelu (ulkovaipan määrä), tilatehokkuus (lämmitettävät kuutiometrit), runkomateriaalivalinta ja energiatavoitteet. Merkittävimpiä keinoja vaikuttaa päästöihin ovat muun muassa energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttö, pitkäikäisten materiaalien valinta sekä materiaalien käytön minimointi. Myös tilatehokkuus vaikuttaa merkittävästi materiaalien kulutukseen. Yksittäisten tuotteiden valinnalla on merkitystä, sillä vastaavan tuotteen päästöjen erot eri valmistajien välillä voivat olla moninkertaiset.

Hiilijalanjäljen laskentaan tarvitaan tiedot:

  • rakennuksessa käytettävistä materiaaleista ja niiden määristä esimerkiksi piirustuksista tai tietomallista,
  • materiaalien valmistuksen päästöistä ja käyttöiästä,
  • käytön energiankulutuksesta ja käytettävistä energiamuodoista energialaskentaan perustuen.

Lisäksi voidaan arvioida kohdekohtaisesti kuljetusten, työmaan ja elinkaaren lopun vaikutuksia, tai käyttää niille oletusarvoja, kuten ympäristöministeriön menetelmässä.

Yksinkertaisin, nopein ja luotettavin tapa hiilijalanjäljen arviointiin on käyttää laskentaan valmista työkalua, joka sisältää valmiin päästötietokannan ja tukee valittua laskentamenetelmää. Suomalaisen Bionovan kehittämä One Click LCA -elinkaarilaskentatyökalu (www.oneclicklca.com) sisältää yli 10 000 rakennusmateriaalin ympäristötietokannan.

Hiilijalanjäljen laskenta perustuu Eurooppalaiseen CEN / TC 350 Sustainability of Construction Works –standardiperheeseen. Se sisältää omat standardinsa rakennusten elinkaariarvioinnille (EN 15978) ja rakennustuotteiden ympäristöselosteille (Environmental Product Declaration, EPD), jotka toimivat lähtötietona rakennusten arvioinnissa (EN 15804).

Ympäristöselosteet tarjoavat vakioidun tavan ilmoittaa materiaalin, tuotteen tai tuoteryhmän elinkaaren ympäristövaikutukset ja varmistavat tietojen yhdenmukaisuuden ja käytettävyyden eri markkinoilla. Suomessa ympäristöselosteita julkaisee Rakennustietosäätiö RTS sr.

1Ympäristöministeriö, Vähähiilinen rakentaminen, https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Vahahiilinen_rakentaminen

2Vihreä julkinen rakentaminen – Hankintaopas, http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80653