21.10.2021

Teollisen puurakentamisen oppimateriaalit tPUUr

tPUUr-hanke tuottaa teollisen puurakentamisen oppimateriaalia toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien käyttöön. Kokonaisuus kattaa koko prosessin puumateriaalista, suunnittelusta, teollisesta valmistuksesta ja työmaatoiminnoista aina ympäristövaikutuksiin, puurakennusten korjaamiseen ja rakentamistalouteen.

Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö. Hanke päättyy elokuussa 2022. Hankkeessa tuotettavat oppimateriaalit julkaistaan avoimen oppimateriaalin kirjastossa (http://aoe.fi) sekä puuinfo.fi-sivustolla. 

Hankekonsortio

Hankkeen toteuttaa Puuinfon kumppaneina:

  • Ammattiopisto Lappia,
  • TTS-Työtehoseura,
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu,
  • Metropolia ammattikorkeakoulu,
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
  • Tampereen yliopisto sekä
  • Puutuoteteollisuus ry.

Puuinfon asiantuntijoina toimivat:

  • Insinööritoimisto Lahtela,
  • Luonnonvarakeskus (Luke),
  • Sweco Talotekniikka ja
  • Arkkitehtitoimisto HELST.

Lisensointi

Oppimateriaalit lisensoidaan Creative Commons Nimeä-JaaSamoin -lisenssillä, joka takaa, että tekijä mainitaan oppimateriaalin tekijänä, ja että muut käyttäjät saavat vapaasti käyttää oppimateriaalia osana oppimis-, opetus- ja koulutustarpeitaan. Lisenssi mahdollistaa myös, että muut ihmiset voivat luoda omia muokkauksia oppimateriaalin pohjalta taaten näin sen, että oppimateriaali voi jatkaa päivittymistä ja eloaan senkin jälkeen, kun alkuperäinen tekijä ei itse enää pidä sitä ajan tasalla. Creative Commons Nimeä-JaaSamoin -lisenssi takaa myös, että kaikki muokkaukset ja uudelleentyöstöt, jotka materiaalin pohjalta tehdään, jaetaan samalla avoimella lisenssillä. 

Oppimateriaalin sisältö

1 Puu rakennusmateriaalina (TP1)

  • 1.1 Puun materiaalioppi ja puun käyttö rakennusmateriaalina
  • 1.1.1 Mikrorakenne ja koostumus
  • 1.1.2 Mekaaniset ominaisuudet
  • 1.1.3 Kosteustekniset ominaisuudet
  • 1.1.4 Pitkäaikaiskestävyys (säänkesto ja biologinen kestävyys)
  • 1.1.5 Metsänjalostus ja –hoito puun materiaaliominaisuuksien tekijöinä
  • 1.2 Teolliset puutuotteet, niiden ominaisuudet ja käyttökohteet
  • 1.2.1 Sahatavara, kuivaus, lujuusluokitus ja laatuluokat
  • 1.2.2 Höylätyt ja sormijatketut tuotteet
  • 1.2.3 Liimapuu, lujuusluokat ja jatkojalosteet
  • 1.2.4 LVL-tyypit, lujuusluokitus
  • 1.2.5 CLT, yleisesti käytössä olevat lamellikokoonpanot
  • 1.2.6 Vanerit rakentamisessa: havu-, koivu- ja sekavanerit
  • 1.2.7 Muut puupohjaiset levyt rakentamisessa
  • 1.2.8 Painekyllästys, modifioinnit, puu-muovikomposiitit
  • 1.2.9 Pintakäsittelyt puumateriaalin suojaamisessa
  • 1.3 Puutekniikka
  • 1.3.1 Teollisten puutuotteiden valmistus
  • 1.3.2 Sahaus, sorvaus ja muut työstöt
  • 1.3.3 Sahatavaran lujuuslajittelumenetelmät
  • 1.3.4 Sahatavaran ja lamellien sormijatkaminen ja liimaus

2 Teolliset rakennusjärjestelmät (TP2)

  • 2.1 Kantavat suurelementit ja tilaelementit (ranka, CLT- ja LVL-levy), Pilari-palkkirunko (liimapuu, LVL)
  • 2.2 Hirsirakentaminen (massiivihirsiseinä)
  • 2.3 Hybridirungot
  • 2.4 Kantavat seinät (ranka, CLT- ja LVL-levy) + NR-ristikot
  • 2.5 Mastopilari-, kolminivelkehä- ja kaarirunko (liimapuu, LVL)
  • 2.6 Täydentävät rakennusosat

3 Arkkitehtisuunnittelu (TP3)

  • 3.1 Rakentamismääräykset puun käytön näkökulmasta
  • 3.1.1 Asuntosuunnittelu: Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 1008 / 2017
  • 3.1.2 Energiatehokkuus ja lämmöneristys: Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta 1010 / 2017
  • 3.1.3 Paloturvallisuus: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848 / 2017
  • 3.1.4 Ääneneristys: Ympäristöministeriön asetus rakennusten ääniympäristöistä 796 / 2017
  • 3.2 Puun mahdollisuudet rakentamisprosessien eri vaiheissa
  • 3.2.1 Hankesuunnittelu
  • 3.2.2 Kaavoitus
  • 3.2.3 Tontinluovutus
  • 3.2.4 Rakentamistapaohjeet
  • 3.2.5 Arkkitehtisuunnittelu
  • 3.2.6 Yhteistyö rakennesuunnittelun ja LVISA-suunnittelun kanssa
  • 3.3 Erilaiset rakennustyypit puun käytön ja puuarkkitehtuurin kannalta sekä eri rakentamisjärjestelmät ja niiden reunaehdot arkkitehtisuunnittelun kannalta
  • 3.3.1 Vapaa-ajan rakennus
  • 3.3.2 Pientalo
  • 3.3.3 Kerrostalo (pistetalo, lamellitalo, luhtikäytävätalo, hybridiratkaisut)
  • 3.3.4 Julkinen rakennus
  • 3.4 Muuta opetettavia erityisalueita
  • 3.4.1 Puurakentamisen merkitys kansantalouden ja ekologisuuden näkökulmista
  • 3.4.2 Puujulkisivujen pitkäaikaiskestävyys + huolto- ja ylläpito
  • 3.4.3 Puun mahdollisuudet betonilähiökerrostalojen energiakorjauksessa ja lisäkerrosrakentamisessa

4 Rakennesuunnittelu (TP4)

  • 4.1 Suunnitteluperusteet
  • 4.2 Rakenneosat 1
  • 4.3 Liitokset 1
  • 4.4 Rakenneosat 2
  • 4.5 Rakenneosat 3
  • 4.6 Rakenneosat 4
  • 4.7 Rakenneosat 5
  • 4.8 Rakenneosat 6
  • 4.9 Liitokset 2
  • 4.10 Rakennuksen jäykistys 1
  • 4.11 Rakennuksen jäykistys 2
  • 4.12 Palomitoitus 1
  • 4.13 Palomitoitus 2
  • 4.14 Palomitoitus 3
  • 4.15 Puusillat 1
  • 4.16 Rakenneosat 7

5 LVIS – tekniset erityispiirteet puurakenteisissa asuinkerrostaloissa, julkisissa ja toimitila rakennuksissa sekä korjaus- ja täydennysrakentamisessa (TP5)

  • 5.1 Talotekniset ratkaisut puurakennuksissa yleensä
  • 5.1.1 Lämmitysjärjestelmät
  • 5.1.2 Ilmanvaihtojärjestelmät
  • 5.1.3 Sähköjärjestelmät
  • 5.1.4 Sprinkleri – järjestelmät
  • 5.1.5 Jäähdytysjärjestelmät
  • 5.1.6 Hormitilat ja hormien sijoitus
  • 5.1.7 Hormirakenteet
  • 5.2 Palo- ja äänitekniset yksityiskohdat eri puurakennejärjestelmissä
  • 5.2.1 Palokatkot
  • 5.2.2 Ääneneristys, putkistot, laitteisto
  • 5.3 Puurakenteisen ja LVIS – suunnitelmien yhteensovittaminen
  • 5.3.1 LVI-laitteiston huoltokohdat peitetyissä järjestelmissä
  • 5.3.2 Talotekniset varaukset
  • 5.3.3 Talotekniset asennukset puuelementeissä
  • 5.3.4 Puuelementtien liitokset
  • 5.3.5 Runkorakenteiden painuma
  • 5.3.6 Vesivuotojen ohjausratkaisu

6 Rakennusfysiikka (TP6)

  • 6.1 Lämpötekniikka (tarkastellaan 2 krs. pienkerrostaloa) 1
  • 6.2 Kosteustekniikka (tarkastellaan 2 krs. pienkerrostaloa) 2
  • 6.3 Äänitekniikka 2

7 Teollinen esivalmistus (TP7)

  • 7.1 Toiminta puutuoteteollisuuden valmistustehtävissä
  • 7.1.1 Alan turvallisuusohjeita ja määräyksiä
  • 7.1.2 Kestävän kehityksen ympäristöperiaatteita
  • 7.1.3 Toiminta puutuoteteollisuuden työympäristössä
  • 7.1.4 Toiminta puutuoteteollisuuden elinkeinoelämässä
  • 7.2 Sahatavaran käsittely
  • 7.2.1 Sahatavaran ominaisuudet
  • 7.2.2 Sahatavaralajit
  • 7.2.3 Sahatavaran käyttö
  • 7.2.4 Sahatavaran kuivaaminen
  • 7.2.5 Sahatavaran varastointi ja käyttöönotto
  • 7.2.6 Sahatavaran laatu- ja lujuuslajittelu
  • 7.2.7 Sahatavaran sormijatkaminen
  • 7.2.8 Sahatavaran höylääminen
  • 7.3. Teollisen puurakentamisen suunnittelutoiminta
  • 7.3.1 Puurakenteiden suunnittelun perusteet
  • 7.3.2 Suunnittelijat ja vaadittavat pätevyydet
  • 7.3.3 Puurakentamisen suunnittelussa laadittavat piirustukset ja asiakirjat
  • 7.3.3 Valmistettavien rakenneosien tuotannonsuunnittelu
  • 7.3.4 CAD-suunnittelu puurakentamisessa
  • 7.3.5 CAM-valmistaminen puutuoteteollisuudessa
  • 7.3.6 CNC-työstäminen
  • 7.4 Puuelementtirakentaminen
  • 7.4.1 Puuelementtien ominaisuudet
  • 7.4.2 Puuelementtien käyttömahdollisuudet
  • 7.4.3 Seinäelementit
  • 7.4.4 Ala- ja välipohjaelementit
  • 7.4.5 Suurkattoelementit
  • 7.4.6 Tilaelementit
  • 7.4.7 Kuorielementit
  • 7.4.8 Pilari- ja palkkirakenteet
  • 7.4.9 Puutuotteissa käytettävät liimat
  • 7.5 Puuelementtien valmistus
  • 7.5.1 Tasoelementtien valmistuskaavio
  • 7.5.2 Tilaelementtien valmistuskaavio
  • 7.5.3 Puuelementtien runkorakenteen valmistaminen
  • 7.5.4 Ikkunoiden ja ovien asentaminen puuelementtiin
  • 7.5.5 Puuelementtien lämmöneristäminen
  • 7.5.6 Puuelementtien levyttäminen
  • 7.5.7 Ulkoverhouksen ja listojen asentaminen
  • 7.5.8 Kosteiden tilojen huomioiminen elementtirakenteissa
  • 7.5.9 Talotekniikka-asennukset elementteihin
  • 7.5.10 Sähköasennukset elementteihin
  • 7.5.11 Palosuojaukset ja palokatko
  • 7.5.12 Pintakäsittely- ja viimeistelytyöt (kohta 7.11)
  • 7.5.13 Kuljetukseen ja varastointiin liittyvät toimenpiteet
  • 7.5.14 Laadunvarmistus- ja hyväksyntämenetelmät (viitteet)
  • 7.6 CLT-levyjen tuotanto ja elementtivalmistus (viitteet osittain kohtaan 1)
  • 7.6.1 CLT-valmistuksen tuotantokaavio
  • 7.6.2 CLT-levyjen ominaisuudet ja valmistusmateriaalit
  • 7.6.3 CLT-levytyypit
  • 7.6.4 CLT-levyjen käyttömahdollisuudet
  • 7.6.5 CLT-levyjen toimiminen kantavana rakenteena
  • 7.6.6 Sahatavaran liimaaminen CLT-levyksi
  • 7.6.7 CLT-levyjen työstäminen
  • 7.6.8 CLT-levyjen kuljetukseen ja varastointiin liittyvät toimenpiteet
  • 7.6.9 CLT-levyjen laadunvarmistus ja hyväksyntämenetelmät (viitteet)
  • 7.7 Lamellihirsien valmistus (viitteet osittain kohtaan 1)
  • 7.7.1 Lamellihirsien valmistuksen tuotantokaavio
  • 7.7.2 Lamellihirsirakenteiden ominaisuudet
  • 7.7.3 Lamellihirsityypit
  • 7.7.4 Lamellihirsirakenteiden määritelmiä
  • 7.7.5 Lamellihirsien toimiminen kantavana rakenteena
  • 7.7.6 Lamellihirsiaihioiden liimaaminen
  • 7.7.7 Lamellihirsien työstäminen
  • 7.7.8 Lamellihirsien kuljetukseen ja varastointiin liittyvät toimenpiteet
  • 7.7.9 Lamellihirsien laadunvarmistus- ja hyväksyntämenetelmät (viitteet)
  • 7.8 LVL-valmistus ja jatkojalostaminen
  • 7.8.1 LVL-valmistuksen tuotantokaavio
  • 7.8.2 LVL-levyjen ominaisuudet ja valmistusmateriaalit
  • 7.8.3 LVL-levytyypit
  • 7.8.4 LVL-jatkojalosteet
  • 7.8.5 LVL-levyjen käyttömahdollisuudet
  • 7.8.6 LVL-levyjen valmistus
  • 7.8.7 LVL-levyjen kuljetukseen ja varastointiin liittyvät toimenpiteet
  • 7.8.8 LVL-levyjen laadunvarmistus ja hyväksyntämenetelmät
  • 7.9 Naulalevyrakenteiden valmistus
  • 7.9.1 Naulalevyrakenteiden ominaisuudet
  • 7.9.2 Yleisimmät naulalevyrakennetyypit
  • 7.9.3 Naulalevypiirustukset, määräykset ja ohjeet
  • 7.9.4 Naulalevyrakenteissa käytettävien sauvojen valmistaminen
  • 7.9.5 Naulalevyrakenteen kokoaminen
  • 7.9.6 Kuljetukseen ja varastointiin liittyvät toimenpiteet
  • 7.9.7 Naulalevyrakenteiden laadunvarmistus- ja hyväksyntämenetelmät
  • 7.10 Ovien ja ikkunoiden asennus
  • 7.10.1 Ikkuna- ja ovityypit
  • 7.10.2 Ikkunoiden lasityypit
  • 7.10.3 Ikkuna- ja ovisanastoa
  • 7.10.4 Ikkunoiden ja ovien varusteet
  • 7.10.5 Ikkunoiden ja ovien tekniset ominaisuudet
  • 7.10.6 Ikkunoiden ja ovien asentaminen
  • 7.10.7 Ikkunoiden ja ovien listoitus- ja verhoilutyöt sekä pellitykset
  • 7.11 Puutuotteiden teollinen pintakäsittely
  • 7.11.1 Puurakennusten pintakäsittely
  • 7.11.2 Puupintojen käsittelyaineet
  • 7.11.3 Pintakäsittelytyön selostuksen laatiminen

8 Asennus- ja työmaatoiminnot (TP8)

  • 8.1 Rakennustyömaa
  • 8.1.1 Työmaan aluesuunnitelma
  • 8.1.2 Aikataulusuunnittelu, aikataulutyypit
  • 8.1.3 Hankkeen virtautus, vuorovaikutus työmaa/tehdas
  • 8.1.4 Turvallisuusasiakirja, hankkeen riskien arviointi
  • 8.2 Runkovaiheen työt
  • 8.2.1 Työn suunnittelu, materiaali- ja työmenekkilaskelmat ja mittaukset
  • 8.2.2 Aloitus- ja lopetustyöt 8.2.3 Asennussuunnitelma ja olosuhdevaatimukset
  • 8.2.4 Levymäisten elementtien (CLT, LVL) asennus
  • 8.2.5 Pilari-palkkirakenteiden asennus
  • 8.2.6 Suurelementtien asennus
  • 8.2.7 Tilaelementtien asennus
  • 8.2.8 Vesikaton runkotyöt
  • 8.2.9 Nostotöiden erityispiirteet, nostoapuvälineet

9 Standardisointi ja rakennustuotteiden tuotehyväksyntä (TP9)

  • 9.1 Rakennustuotteiden sisämarkkinat
  • 9.1.1 Rakennustuoteasetus
  • 9.1.2 Mandaatit
  • 9.1.3 Harmonisoitu tuotestandardi
  • 9.1.4 Eurooppalainen tekninen hyväksyntä
  • 9.1.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen
  • 9.1.6 Ilmoitettu laitos
  • 9.1.7 Vaatimustenmukaisuusvakuutus
  • 9.1.8 Vaatimustenmukaisuustodistus
  • 9.1.9 CE-merkintä
  • 9.1.10 Tuotevalvonta
  • 9.1.11 Ensivalvonta
  • 9.1.12 Markkinavalvonta
  • 9.2 Yleistietoa EN-standardisoinnista
  • 9.2.1 EN-standardin luonne
  • 9.2.2 EN-standardin laadinnan vaiheet
  • 9.2.3 CEN:n jäsenvaltioiden painotetut äänimäärät
  • 9.3 Tilannekatsaus
  • 9.3.1 Puurakenteet
  • 9.3.2 Puulevyt
  • 9.3.3 Puiset lattianpäällysteet sekä puupaneelit ja -verhoukset
  • 9.3.4 Ovet ja ikkunat
  • 9.4 Rakennesuunnitteluun liittyvät standardit: Eurokoodit
  • 9.4.1 Yleisosa
  • 9.4.2 Eri rakennusmateriaali Eurokoodit
  • 9.4.3 Kuormat, palo, siltarakenteet ja seisminen suunnittelu
  • 9.5 Työmaa toteutuksen standardi SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen
  • 9.6 Puutuotteiden tuotehyväksyntämenettelyt
  • 9.7 Rakennustuoteasetus, harmonisoidut tuotestandardit ja CE-merkintä
  • 9.8 ETA hyväksyntään perustuva CE-merkintä, kotimaiset tuotehyväksyntä menettelyt: tyyppihyväksyntä, varmennustodistus, sertifikaatit ja työmaakohtainen laadunvalvonta

10 Puurakentamisen ympäristövaikutukset (TP10)

  • 10.1 Ympäristövaikutusten tavoitteet ja keskeiset käsitteet
  • 10.2. Uudisrakentamisen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki (puurakenteet ja muut rakenteet) sekä vaikutukset hiilensidontaan
  • 10.3. Ympäristövaikutusten huomioiminen rakentamisessa
  • 10.3.1 Standardit
  • 10.3.2 Linkittyminen rakennusasetukseen
  • 10.3.3 Ympäristövaikutusten laskenta
  • 10.4.Elinkaari
  • 10.4.1 Standardit
  • 10.4.2 Käyttöikä
  • 10.4.3 Huolto-ohje
  • 10.5.Kiertotalous
  • 10.5.1 Vanhojen rakennusosien uudelleenkäyttö
  • 10.5.2 Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen
  • 10.5.3 Rakennuksen siirrettävyys (liitokset, talotekniikka jne.)
  • 10.5.4 Kiertotalouden vaikutus suunnitteluun (arkkitehti-, rakenne- ja LVIS-suunnitteluun)

11 Puurakennuksen korjaaminen ja puulla korjaaminen (TP11)

  • 11.1 Lisäeristäminen
  • 11.2 Ääneneristävyyden parantaminen
  • 11.3 Vanhojen rakenteiden vahvistaminen
  • 11.4 Ullakko- ja lisäkerrosrakentaminen
  • 11.5 Julkisivukorjaus puurakenteisilla kuorielementeillä

12 Rakentamistalous ja projektinjohto (TP12)

  • 12.1 Hankekehitys ja rakennuttaminen
  • 12.1.1 Kaavoitus ja maanhankinta
  • 12.1.2 Hanketalous, asiakkuudet ja rahoitusmallit (ara, rs, kovan rahan vuokra jne.),
  • 12.1.3 Rakennushankkeen osapuolet ja roolit sekä vastuut
  • 12.1.4 Hankkeen toteutusmuodot (IPT, allianssimalli, elinkaarimalli, KVR jne.
  • 12.2 (Puu)rakentamisen juridiikka
  • 12.2.1 Sopimukset: YSE, RYHT, KSE, …
  • 12.2.2 Muu lainsäädäntö ja juridiikka
  • 12.3 Esivalmistuksen ja rakennusliikkeen rooli erilaisissa hankkeissa ja rakenneratkaisuissa
  • 12.4 Rakennuskustannusten ja rakennuksen elinkaarikustannusten muodostuminen
  • 12.4.1 Rakennuksen kustannusrakenne – mistä talon kulut muodostuvat, mikä vaikuttaa mihinkin
  • 12.4.2 Kustannusten hallinnan laskentamenetelmät (talo 80, talo 2000)
  • 12.4.3 Elinkaarikustannukset
  • 12.5 Arvon tuoton periaatteet, asiakkaan liiketoimintamallit (oma tase, myynti, vuokra jne.)
  • 12.6 Projektinjohto
  • 12.6.1 Projektinjohdon tehtävät (suunnittelu, ennustaminen, seuranta, johtamisjärjestelmät jne.)
  • 12.6.2 Raportoinnin työkalut (aikataulu, kustannus, laatu jne.)
  • 12.7 Hankeportfolion hallinta ja resursointi
  • 12.7.1 Tehtaan prosessien ja rakennushankkeen projektiluonteen yhteensovitus
  • 12.7.2 Muut urakat ja toimitukset
  • 12.8 Muiden arvoa tuottavien asioiden vaikutus hankkeen talouteen ja lisäarvo asiakkaalle
  • 12.8.1 Mitattavat arvot: elinkaariratkaisut, energiatehokkuus ja ympäristötehokkuus
  • 12.8.2 Kvalitatiiviset arvot
  • 12.9 Puurakentamisen tuotekehitys ja kehitystoiminnan johtaminen
  • 12.9.1 Ulkopuolisten resurssien johtaminen
  • 12.9.2 Kehitystoiminnan johtaminen
  • 12.10 Puurakentamisen markkinat
  • 12.10.1 Tarjonta
  • 12.10.2 Kysyntä