20.7.2022

Osaamisen varmistaminen

Osaamisen puute voi olla merkittävä puurakentamisen este. Tämä koskee kaikkia hankeosapuolia ja erityisesti hankkeita, joissa puuta ei aiemmin hankkeen koon, käyttötarkoituksen tai muun syyn vuoksi ole totuttu käyttämään. Se voi tulla esille myös silloin, kun hankeosapuolilla ei ole aikaisempaa kokemusta puurakentamisesta tai sitä on vähän. Osaamisen varmistaminen on keskeistä myös silloin, kun ympäristövaikutusten arviointia halutaan käyttää hankintakriteerinä.

Tilaajan ja tämän edustajan on syytä suhtautua vakavasti osaamisen varmistamiseen. Käytännössä hankkeen onnistumisen edellytykset määräytyvät pitkälle osaamisen tason mukaan. Yhden osaamisalueen heikko suoritus voi haitata kohtuuttomasti koko hankkeen läpivientiä. Tilaajan vastuuta hankkeen tarvittavan osaamisen varmistamisessa korostaa, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä on aina viime kädessä vastuussa hankkeesta.

Osaamisen arviointi voi olla hankalaa. Puurakentamisesta on paljon erilaisia käsityksiä. Omakohtaiset kokemukset pienemmistä hankkeista usein ohjaavat ajattelua, vaikka niillä ei välttämättä ole lainkaan yhteistä suuremman hankkeen kanssa. Voi myös olla vaikea päätellä, mikä tieto on kokemusperäistä aitoa osaamista ja on hankkeen kannalta relevanttia, ja toisaalta, mikä tieto perustuu ennakkokäsityksiin tai asenteisiin. Kielteisiä asenteita perustellaan usein teknisillä syillä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Tilaajan on hyvä muodostaa totuuden mukainen kuva puurakentamisen osaamisen tasosta sekä tilaajatahon omassa organisaatiossa että hanketta konsultoivilla osapuolilla. Osaamisen ohella on hyvä kiinnittää huomiota osapuolten asenteeseen hanketta ja puun käyttöä kohtaan. Mikäli asenne on puun käyttöä tai uuden oppimista vastustava, hankkeen kannalta tärkeä uuden tiedon oppiminen voi olla hankalaa. Myös liiallinen optimismi voi olla haitaksi.

Paras osaaminen tulisi olla tilaajalla itsellään. Vain riittävän osaamisen avulla tilaaja voi ohjata hankeosapuolia hankkeen tavoitteiden kannalta oikein.

Omiksi organisaatioiksi käsitetään tässä päättäjien lisäksi rakennuttajataho (tilaliikelaitos tms.), käyttäjän edustajat sekä rakennusvalvonta ja pelastusviranomaiset. Hankeosapuoliksi katsotaan rakennuttamiseen, suunnitteluun, valmistukseen ja rakentamiseen ynnä muuhun liittyvät ostetut palvelut.

Oman organisaation osalta kannattaa varmistaa, että sillä on realistinen kuva

  1. määräysten antamista mahdollisuuksista ja rajoitteista puun käytölle
  2. erilaisista puurakennusjärjestelmistä ja niiden järkevistä käyttökohteista
  3. kilpailuttamismenettelyistä osaavien hankeosapuolten, suunnittelijoiden, valmistajien ja toteuttajien hankkimiseksi. sekä hankkeen niin edellyttäessä
  4. ympäristövaikutusten arvioinnin menetelmistä sekä rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten luotettavista tietolähteistä.

Tilaajan on hyvä hallita rakentamista ja puun käyttöä rakentamisessa koskevat määräykset siinä määrin, ettei tilaajan ja käyttäjän organisaatiolle muodostu epärealistisia kuvia puun käytön mahdollisuuksista tai esteistä. Määräysten mukaisen hyväksytyn ratkaisun löytyminen voi muuten olla hankalaa. Kun määräyksistä esitetään usein kirjavia tulkintoja ja vaaditaan perusteita yleisesti hyväksytyille ratkaisuille, tilaajan tulee olla tietoinen monialaisesti puun käytön mahdollisuuksista.

Haluttomuutta puun käyttöön tai sen opetteluun perustellaan usein määräyksiin liittyvillä esteillä. Tilaajalla ja käyttäjällä on hyvä olla näkemys siitä, mitä puun käytöllä hankkeessa tavoitellaan ja mitä ominaisuuksia valittavalta rakennejärjestelmältä tarvitaan, jotta sitä voidaan pitää rakennuksen käytön ja elinkaaren kannalta perusteltuina. Näin tilaaja pystyy ohjaamaan ja perustelemaan tehtäviä valintoja.