12.10.2022

Toteutusmuotojen erityispiirteet puurakentamisessa

Toteutusmuotojen valinta puurakentamisessa 

Rakennushankkeen toteutusmuoto on urakkamuotoa laajempi käsite. Sen valinnassa keskeisintä on suunnittelun ja rakentamisen työnjako, kuka vastaa suunnitelmista ja viedäänkö hanke läpi lineaarisesti vaiheittain vai suunnittelua ja rakentamista limittäen. Toteutusmuotoja tuleekin tarkastella vaihtoehtoisina tapoina toteuttaa hanke.  

Toteutusmuoto määrittää rakennushankkeeseen ryhtyvän, rakennuttajan, suunnittelijoiden, rakennusliikkeen ja muiden toimittajien välisen työnjaon, osapuolten tehtävät ja vastuut, suhteet ja osallistumisen muodot sekä riskien ja hyötyjen jakamisen periaatteet. Sen valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm: 

  • tilaajan tavoitteet ja reunaehdot (rahoitus, aikataulu, hiilijalanjälki tms.) 
  • hankinnan kohde (sisältö ja laajuus, toiminnalliset ja tekniset vaatimukset tms.) 
  • tilaajan resurssit ja osaaminen (oma asiantuntemus, hankittavat resurssit ja osaaminen tms.) 
  • tilaajan päätöksenteko (valtuudet ja prosessi) 
  • markkinatilanne (suhdanne ja toimittajamarkkina). 

Toteutusmuodot voi jakaa seuraaviin päävaihtoehtoihin: 

  • kokonaisurakkamuodot  
  • suunnittelun ja rakentamisen sisältävät toteutusmuodot 
  • projektinjohtourakkamuodot 
  • integroidut toteutusmuodot (IPT). 

Lisäksi eri toteutusmuodoissa voidaan käyttää erilaisia maksuperusteita, kuten kokonaishinta, yksikköhinta, tavoitehinta, laskutyö tai open book -mallilla korvattavat kustannukset. 

Julkisissa hankkeissa toteutusmuodon valinta määrittää markkinoiden hyödyntämisen periaatteet. Tällä on merkitystä erityisesti puurakentamisen kehittyvillä markkinoilla. 

Toteutusmuotojen soveltuvuus puurakentamiseen 

Kaikki rakennushankkeissa käytettävät toteutusmuodot soveltuvat myös puurakentamiseen. Keskeisempää on pohtia tilaajan roolia ja vastuuta suunnittelusta. Kannattaako hanke suunnitella kokonaan tai osittain itse, jättää suunnittelu tarjoajalle vai suunnitella ratkaisu ja sen toteutus yhdessä? 

Mikäli tilaaja haluaa suunnitella kohteen valmiiksi, tämä paitsi rajaa käytettävät ratkaisut ja teknologian, myös toteutusmuodon. Prosessi johtaa käytännössä kokonaisurakkamuotoiseen rakentamiseen tai jaettuun urakkaan tai pää- ja sivu-urakoihin. Tilaaja voi markkinavuoropuheluin ottaa toimialan osaamista ja kokemusta huomioon hankinnassa, mutta toteuttajaosapuolet eivät ole kiinteästi osana hankintaa alusta asti. 

Tilaajan luonnossuunnitelmiin perustuvat kokonaisvastuu- ja projektinjohtourakkamuotoiset toteutusmallit antavat markkinoille enemmän mahdollisuuksia. Näin toimittaessa tilaaja voi tyytyä määrittelemään esim. toiminnalliset vaatimukset ja jättää käytettävän teknologian tarjoajien päätettäväksi. Määrittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomioita investoinnin lisäksi elinkaaren aikaisiin ratkaisuihin. Malli sallii suuremman liikkumavaran ja mahdollistaa laajemman kilpailun. Toisaalta se jättää myös vaihtoehtoja auki. Nämä mallit vaativat tilaajalta osaamista ja omaa resursointia.  

IPT-mallien käyttö sopii parhaiten kohteisiin, joissa tilaajalla ei ole suunnitelmia tai joissa ne ovat vasta luonnoksia. Toisaalta tällaisen hankkeen palveluntuottajien valintaa ohjaa aina näiden osaaminen ja resurssit eli se, minkälaista puurakentamisen osaamista tarjoajilla on. 

Toteutusmuodon valinnassa kannattaa huomioida myös haluttu rahoitusmalli. Erilaiset elinkaari tai vuokrausmallit toimivat myös hyvin puurakentamisessa. 

Toteutusmuodon valinta ja hankintamenettely ohjaavat hyvin voimakkaasti markkinoiden hyödyntämistä, mistä syystä myös näistä valinnoista kannattaa käydä markkinavuoropuhelua.