12.10.2022

Puurakentamisen hankintasuositukset

Teollisen puurakentamisen arvoketjun ymmärtäminen on tilaajalle tärkeää. Ymmärtämällä arvoketju sekä viestimällä mahdollisten tarjoajien suuntaan heti hankkeen alussa. Saa tilaaja parhaan mahdollisen tiedon siitä, missä kohtaa päätöksentekoa on asioita lyötävä lukkoon, jotta teollisuus ehtii reagoimaan ja samalla teollisuus saa viestiä hankkeiden etenemisestä ja pystyy tekemään investointeja sekä resursoimaan tuotantoaan tarpeeksi ajoissa.  

Markkinakartoituksen tekeminen on ensisijaisen tärkeää, sillä näin tilaaja saa käsityksen ajantasaisesti tarjonnasta. Markkinavuoropuhelun kautta tilaaja saa hyvän käsityksen hankkeen reunaehdoista, aina materiaalivalinnoista suunnittelijareferenssi- tai liikevaihtovaatimuksiin asti. Markkinavuoropuhelussa selviää, mitä tarjoajilta kannattaa vaatia ja mitä vaatimuksia voidaan jättää väljemmäksi. Näin saadaan enemmän kilpailukykyisiä tarjouksia, tarjoaja uskaltaa tarjota pienemmällä varmuuskertoimella ja jätetään tilaa uusien innovaatioiden syntymiselle ja kehittämistyölle.  

Markkinavuoropuhelu kannattaa aloittaa jo tarveselvitys-/hankesuunnitteluvaiheessa. Hankesuunnitelman pohjalta laskettu kustannusarvio on sitova, ja jos puurakentamista ei ole laskelmissa otettu huomioon, voi materiaalin valinta vaikeutua hankkeen edetessä. 

Valmiilla suunnitelmilla kilpailuttaminen saattaa johtaa siihen, ettei kilpailukykyisiä tarjouksia saada tai tarjoukset ovat tarjouspyynnön vastaisia. Jos tilaaja suunnittelee itse, nousee markkinavuoropuhelun merkitys tärkeäksi, sillä sitä kautta tilaaja saa reunaehdot suunnitelmille, ja suunnitelmien pohjalta pystytään paremmin tarjoamaan.  

Kilpailutusmallia valitessa tulee simuloida, paljonko suunniteltuun tarjousvaiheeseen osallistuminen maksaa toimittajille, ja arvioida, vaikuttaako tämä saatavien tarjousten laatuun tai määrään.  

Toimittajien vaatimuksia asetettaessa tulee käyttää kokonaisharkintaa. Toimittajien tulee kyetä uskottavasti toteuttamaan kohde, ja tilaajan riskien tulee olla hallittuja. Kuitenkin perinteiset kaavamaiset liikevaihto- ja referenssivaatimukset voivat johtaa siihen, että potentiaaliset tarjoajat ja uudet innovatiiviset toteutusmallit rajautuvat tarjouskilpailun ulkopuolelle. Esimerkiksi referenssien osalta tulee arvioida, mikä on se osaaminen tai kyvykkyys, mitä rakennuttaja haluaa, ja tämän osoittaminen tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää tarjoajalle kaavamaisen vaatimuksen sijaan. Työmaatoiminnasta voi olla laadukasta kokemusta, vaikka yritys ei olisi aiemmin nimenomaan puurunkoa toteuttanut. Voidaan siis pohtia, riittääkö vastaavan mestarin kokemus puurungon asentamisesta vai täytyykö tämä osaaminen olla nimenomaan yrityksellä. 

Julkinen rakennuttaja saa tilata omien tavoitteidensa mukaisia ratkaisuja. Vähähiilisyys ja muiden tavoitteiden rohkea kirjaaminen ja niiden vaatiminen antavat myös toimittajille mahdollisuuden vastata yksiselitteisesti asetettuihin tavoitteisiin.  

Oikean hankintamenettelyn ja toteutusmallin valinta ovat keskeisimpiä päätöksiä hankinnassa. Valinta tulee tehdä kokonaisuutena, ja siinä tulee teknisten ratkaisujen lisäksi huomioida markkinatilanne, sekä julkisen rakennuttajan omat tavoitteet ja resurssit.