12.10.2022

Puurakentamisen arvoketju

Puurakentamisen arvoketju on monivaiheinen kokonaisuus ja rakennuttajan on hyvä tietää, mitkä seikat vaikuttavat toimijoiden toimintamahdollisuuksiin ja markkinoiden mahdollisimman tehokkaaseen toimivuuteen.

Teollisessa puurakentamisessa puutuotteita jalostetaan insinööripuutuotteiksi. Yleisimpiä rakentamisessa käytettyjä tuotteita ovat hirsi, CLT, liimapuut ja LVL. Jatkojalostetut tuotteet ovat tyypillisesti projektituotteita eli ne valmistetaan tilauksesta. Projektituote vaatii käytännössä aina valmiit suunnitelmat dimensioineen ja muine ominaisuuksineen. Suunnittelun ja hankinnan aikataulun huomioiminen onkin kriittinen vaihe suunniteltaessa hankinnan toteutustapaa.  

Insinööripuutuotteet ja sahatavara voidaan esivalmistaa ennen työmaatyötä. Esivalmistukseen ja sen arvoketjuun on paljon variaatioita. Esivalmistusvaihe on kriittinen koko rakentamisen prosessin tuottavuuden parantamisessa, ja esivalmistukseen tulee kiinnittää erityistä huomioita hankintaa suunniteltaessa. Puutuotteiden teollisessa arvoketjussa voi olla elementtitehtaan lisäksi lukuisia alihankkijoita ja verkostotoimijoita. Elementtitehtaat voivat myös muodostaa tuotteensa useamman elementtitehtaan tarjontaa yhdistelemällä.  

Osavalmistuksessa ja erityisesti sen tehokkuuden hyödyntämisessä oleellista on DFMA-suunnittelu (design for manufacturing and assembly), jossa tuotteiden teknisen suunnittelun lisäksi suunnitellaan tuotteen valmistaminen työvaiheineen ja asentamisineen. Osavalmistuksessa jälleen osakomponenttien suunnittelu- ja hankinta-aika näyttelee kriittistä osaa hankinnan suunnittelussa.  

Myös työmaatoteutuksessa tulee huomioida arvoketju ja valittu toteutustapa. Esivalmistuksen hyödyntämiseksi tulee edut realisoida työmaavaiheessa lyhyempänä rakennusaikana ja pienempänä työmaaorganisaationa. Hankkeen ja arvoketjun optimoinnin kannalta onkin oleellista optimoida kokonaisuutta yksittäisen vaiheen sijaan. On myös kriittistä ymmärtää, että laadukas suunnittelu luo perusteet arvoketjun hyödyntämiselle hankkeessa. 

Oikean ja ajantasaisen tiedon saaminen onkin tilaajalle oleellista, jotta päädytään kannattaviin ja toteutuskelpoisiin suunnitteluratkaisuihin. Arvoketjun teknisen puolen lisäksi kaupalliset suhteet, tarjotut tuotesisällöt ja markkinatilanne vaikuttavat nekin oleellisesti valintoihin, mikä myös korostaa oikean tiedon tarvetta heti hankkeen alusta alkaen.  

Arvoketjun ollessa pitkä on teollisuuden kehittämiselle oleellista, että tilaajat viestivät tarpeistaan ja tulevista hankkeista. Oikea-aikainen ja etupainotteinen viestintä tulevista hankkeista rohkaisee teollisuuttaa investointeihin ja tuotannonkehittämiseen. Koko arvoketjun kehittäminen on hidasta, ja tästä syystä on kriittistä, että kehitetään nimenomaan tilaajille relevantteja ratkaisuja. Arvoketjun hallinta poikkeaa toimittajittain, joten ratkaisuja ei siksikään kannata suunnitella tilaajan toimesta liian pitkälle. Tilaajan pitkälle viety suunnittelu ei edistä tehokkaiden ratkaisujen löytymistä markkinoilla ja kilpailun toteutumista toimijoiden keskuudessa.

Kuvassa on havainnollistettu esimerkinomaisesti hankintaorganisaation ja tuoteosatoimittajan ja työmaan keskinäisiä aikataulusuhteita. Tarveselvityksen ja hankesuunnitelman vaatima aika vaihtelee hankkeittain. Hankintaorganisaatio voi halutessaan suorittaa markkinavuoropuheluita kaikissa eri prosessin vaiheissa. Noin kahden vuoden hankeajasta toimittaja valmistaa esimerkissä noin 4 kuukautta tuotteita. Työmaan toteutusaika kuvan esimerkissä on 10 kuukautta. Tuotannonsuunnittelu ja hankinta tahdistavat tuotannon ja näille tulee varata toteutustavan tarvitsema aika. Tulee huomata, että tuotantoa tai hankintaa voidaan harvoin aloittaa ennen mahdollisten ehdollisuuksien poistumista, joita tyypillisesti ovat ehdot rahoituksessa tai rakennusluvan saamisessa.