Foreconin Puutuoteteollisuudelle laatiman raportin mukaan rakentamisen käänne ei näytä tulevan yhtenä isona helpotuksena, vaan sarjana pieniä askelia. Foreconin Q3/2025-seuranta vahvistaa sen, minkä yritykset ovat arjessa jo pitkään kokeneet: kokonaisuus hakee vielä ponnahduslautaa, mutta liike on alkanut – ja juuri nyt ratkaistaan, mihin suuntaan markkina pääsee liikkeelle vuonna 2026.
Myönteistä on, että rakentamisen aktiviteetissa näkyy jo kasvusignaaleja etenkin teollisessa ja julkisessa rakentamisessa. Tämä on puutuotealalle tärkeää, koska nämä hankkeet voivat tasata kysynnän heilahteluja ja pitää toimitusketjun työkykyisenä silloin, kun asuntotuotanto laahaa. Myös pientalopuolella lupakehitys antaa merkkejä siitä, että kotitalouksien päätöksenteko alkaa vähitellen vapautua.
Samaan aikaan on todettava suoraan: asuntomarkkinan solmu ei ole vielä auennut. Ylitarjonta ja varovaisuus näkyvät erityisesti kerrostalotuotannossa – ja meille kriittisenä havaintona puukerrostalojen lupa- ja aloitusvirta on poikkeuksellisen ohut. Tämä ei ole “puun ongelma”, vaan investointiympäristön ongelma: kun epävarmuus on korkea, hankkeet lykkääntyvät ja riskit vältetään. Se osuu voimakkaimmin niihin ratkaisuihin, jotka vaativat hankekehitykseltä ja rahoitukselta selkeyttä sekä ennakoitavuutta. Kustannus- ja kilpailutilanne lisää painetta. Tarjouskilpailu on kovaa ja hinnat painuvat, mutta samaan aikaan kustannusten rakenteessa on tekijöitä, jotka syövät katteita ja siirtävät riskiä toimitusketjussa. Tämä yhdistelmä ei synnytä investointeja, vaan varovaisuutta. Ja kun varovaisuus kasvaa, pienetkin seikat voivat olla se tekijä, joka siirtää hankkeen vuodella eteenpäin.
Tässä tilanteessa edunvalvonnan ydinkysymys on yksinkertainen: rakennetaanko Suomeen investointiympäristö, joka mahdollistaa käänteen, vai sellainen, joka hidastaa sitä? Jos tavoitteena on lisätä rakentamista, vauhdittaa kasvua ja edistää vähähiilisyyttä, ohjauksen pitää tehdä päätöksenteosta helpompaa – ei monimutkaisempaa. Tarvitsemme johdonmukaiset ja ennakoitavat pelisäännöt, jotka:
kannustavat hankkeita liikkeelle (rahoituksen ja riskienhallinnan näkökulmasta), kohtelevat materiaaleja ja ratkaisuja tasapuolisesti, ja ohjaavat vähähiilisyyteen tavalla, joka tukee kilpailukykyä eikä nosta kustannuksia hallitsemattomasti.
Vuosi 2026 näyttää Foreconin mukaan selvästi paremmalta kuin 2025, mutta se ei toteudu itsestään. Käänne tapahtuu, jos luottamus palautuu ja hankepolut saadaan jälleen auki. Meidän näkökulmastamme se edellyttää, että päätöksentekijät tunnistavat tilanteen herkkyyden: nyt ei ole varaa ratkaisuihin, jotka lisäävät epävarmuutta, paisuttavat menettelyjä tai siirtävät kustannuksia ketjussa ilman kokonaisarviointia.
Puutuoteala on valmis vastaamaan kysyntään, kun se palaa. Siksi keskitymme edunvalvonnassa siihen, että markkinan kääntymiselle ei aseteta uusia kynnyksiä, vaan poistetaan olemassa olevia: investointien edellytykset, ennakoitavuus ja reilu kilpailu ratkaisevat, syntyykö 2026 elpyminen vain tilastoissa vai myös työmailla.
1) Tilannekuva: elpyminen viivästyy, rakentamisen käänne on hidas
- Suomen talous supistui Q3/2025 -0,7 % (v/v) ja -0,3 % (q/q). Foreconin raportin viesti on, että talouskasvu siirtyy pääosin vuoteen 2026, ja vuonna 2025 kokonaisuus on lähellä nollaa.
- Asuntomarkkinaa jarruttaa ylitarjonta ja hintapaine: asuntojen hinnat olivat Q3 -2 % edellisvuoteen verrattuna, ja huipusta laskua on -13,6 %.
2) Luvat ja aloitukset: Q3:ssa piristymistä, mutta painopiste ei ole asuinkerrostaloissa
- Q3/2025: aloitukset +9 %, kun luvat pysyivät ennallaan. Kasvua raportoidaan erityisesti teollisuudessa sekä julkisessa rakentamisessa.
- Kerrostaloissa Q3:n viesti on ristiriitainen: aloitukset -8 %, mutta luvat +5 %. Pientaloissa aloitukset +1 % ja luvat +8 %; raportti korostaa myös pientalojen hyvää lupavarantoa (potentiaalia aloituksiin, jos luottamus/rahoitus vetää).
- Asuntoaloitusten vuosisumma on raportin mukaan noin 17 000 asuntoa tilanteessa 2025/Q3.
3) Puurakentamisen signaali: puukerrostaloissa poikkeuksellisen heikko lupa- ja aloitusvirta
- Puukerrostalolupia oli Q3:ssa todella vähän: puukerrostalojen osuus kerrostaloluvissa 1,1 % (Q3) ja 2,8 % (Q1–Q3). Puukerrostaloaloitusten osuus oli 1,8 % (Q3).
- Tulkinta: vaikka rakentamisessa näkyy joitain elpymisen merkkejä, puukerrostalojen hankekanta on tällä hetkellä erittäin ohut, mikä näkyy suoraan näkymissä juuri tässä segmentissä.
4) Kustannus- ja kilpailutilanne: kustannustaso yhä korkea, tarjouskilpailu tiukkana
- Rakentamisen kustannukset olivat tänä vuonna noin +0,7 %, ja lokakuussa +1,6 % (v/v); työkustannukset +3,9 % ja materiaalit +0,6 %. Samassa yhteydessä raportoidaan puutuotteisiin liittyen, että puurakenteet kallistuivat 9,5 % vuodentakaisesta.
- Raportti nostaa esiin myös, että tarjousaktiivisuus on suuri ja tarjoushinnat laskussa, mikä käytännössä tarkoittaa edelleen kovaa kilpailua urakoissa ja hankinnoissa.
5) Mitä tämä tarkoittaa toimialalle
- Lyhyellä aikavälillä (nyt–H1/2026): kysyntä näyttää suhteellisesti paremmalta teollisuus-/varastohankkeissa ja osassa julkisia hankkeita kuin asuinkerrostaloissa.
- Puukerrostalot: data viittaa siihen, että markkina ei “vedä” vielä normaalisti – tässä segmentissä painopiste on käytännössä hankkeiden käynnistymisen esteissä (rahoitus, riskinotto, kysyntä, hintaero uuteen vs. vanhaan).
- Korjaaminen: raportin mukaan korjaaminen on yhä vaisua ja nollakasvussa myös 2026, vaikka patoutuneita tarpeita on.
Teksti: Puutuoteteollisuus ry
