Ensikosketukseni Suomen puukerrostalojen kehittämiseen tapahtui vuonna 1994, kun järjestimme Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston ja Puuinformaatio ry:n toimitusjohtaja Pertti Hämäläisen kanssa puukerrostalorakentamisen seminaarin Oulun kaupunginkirjastossa. Samoihin aikoihin Suomen ensimmäisiä puukerrostaloja oltiin virittelemässä Ylöjärven 1996 Asuntomessuille ja Helsingin Viikkiin. Professori Jouni Koiso-Kanttilan johdolla aloitimme Oulun ensimmäisen puukerrostalon, Kiinteistö Oy Puukotkan, suunnittelun keväällä 1995 opiskelijaideakilpailun kautta. Samalla perustettiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle Puustudio. Puukotka valmistui maaliskuussa 1997. Kirjoitimme Puustudiolla Opetushallitukselle puukerrostalorakentamisen oppikirjan. Tästä jatkumona tein väitöskirjan 2002 aiheesta ”Suomalainen puukerrostalo – puurakentamisen kehittämisen etulinjassa”.
Kiinteistö Oy Puukotkan jälkeen päätimme Puustudiossa anoa laajempaa puukerrostalojen koerakentamisaluetta Oulun kaupungilta. Tällainen alue, Puu-Linnanmaa, saatiin Oulun yliopiston pääkampusta vastapäätä. Puu-Linnanmaa valmistui 2003 ja se sille myönnettiin valtakunnallinen Puupalkinto. Puu-Linnanmaan ohella käynnistettiin samalla 15-vuotinen valtakunnallinen Moderni puukaupunki -hanke (1997–2011), jonka päämääränä oli synnyttää Puu-Linnanmaan ohella useita esimerkiksi kelpaavia konkreettisia puurakenteisia asuinmiljöitä eri puolille Suomea. Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia seminaareja ja arkkitehtikilpailuja uusien puumiljööhankkeiden käynnistämiseksi. Toimin Moderni puukaupunki -hankkeen projektipäällikkönä ja puurakentamisen ”matkasaarnaajana” 15 vuoden ajan.
Puurakentamisen kehittäminen on kirjattu Suomen hallituksen ohjelmiin aina vuodesta 1996 lähtien. Toimin Valtion puurakentamisohjelman vetäjänä työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) vuosina 2012–2015, ja jatkoin itse asiassa edelleen vakiintunutta Moderni puukaupunki -työtä. Puukerrostalorakentamiselle on valtion ohjelmissa vuosien saatossa asetettu määrällisiä tavoitteita, kuten 10 % markkinaosuus kerrostalojen rakentamisessa. Tähän ei ole vielä päästy. Syyskuuhun 2025 mennessä yli 2-kerroksisia asuinpuukerrostaloja on rakennettu Suomeen vuodesta 1995 lähtien noin 200 taloa, yhteensä reilut 6 000 asuntoa. Puukerrostalojen määrä on kuitenkin vähitellen lisääntymässä, kun kaupungit ja kunnat ovat kiitettävästi kaavoittaneet uusia puukerrostaloalueita eri puolille Suomea.
Suomen puukerrostalot
Puukerrostalorakentamiseen on Suomessa ollut tarjolla useita eri runkojärjestelmiä, Suurin osa Suomen ensimmäisistä asuinpuukerrostaloista rakennettiin amerikkalaisella nk. platform-frame -järjestelmällä. Kyseisellä rakentamistavalla runko tehdään yleensä eriasteisia valmiselementtejä (pien- tai suurelementtejä) hyödyntäen. Suurelementtien käyttö puukerrostaloissa on nykyisin hyvin yleistä. Rankarunkona on käytetty myös liimapuuta. Myös erilaiset sekarunkojärjestelmät ovat mahdollisia. Suomalaisissa puukerrostaloissa on yleisesti käytetty puujulkisivuja, mutta myös muut julkisivuratkaisut ovat mahdollisia.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen puukerrostalorakentamista on hallinnut CLT kuin myös LVL. Helpon liitostekniikan, ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen ja vähäisen painuman vuoksi CLT ja LVL ovat olleet suosittuja erityisesti korkeissa puukerrostaloissa suurelementteinä ja tilaelementteinä. Vuoden 2013 jälkeen tilaelementtirakentaminen on yleistynyt Suomen puukerrostaloissa kaikkein eniten.
Tein 1990-luvun lopussa omaan väitöskirjatutkimukseeni liittyen asukaskyselyn Suomen ensimmäisissä yli 2-kerroksisissa puukerrostaloissa. Asukaskyselyyn otettiin tuolloin mukaan 7 puukerrostalokohdetta; yhteensä 20 taloa, 242 asuntoa. Ympäristöministeriö tilasi vuonna 2017 Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköltä uuden laajan puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselytutkimuksen, johon otettiin mukaan 9 uusinta puukerrostalokohdetta eri puolilta Suomea; yhteensä 17 taloa, 585 asuntoa. Viimeisin asukaskysely on tehty toukokuussa 2022 Tampereen puukerrostalokohteisiin; yhteensä 9 puukerrostalokohdetta, 15 taloa, 485 asuntoa.
Kaikissa asukaskyselytutkimuksissa rakennuttajat ja asukkaat ovat suhtautuneet puukerrostaloihin myönteisesti, ja puurakentamista ja puun käyttöä on toivottu lisättävän Suomessa. Asukaskyselyissä puukerrostaloja on pidetty yleisesti kodikkaina, viihtyisinä, sisäilmastoltaan hyvinä, toimivina, arkkitehtuuriltaan onnistuneina, paloturvallisina ja ilmaääneneristävyydeltään hyvinä. Asukaskyselyn perusteella puukerrostalojen keveiden välipohjien askelääneneristävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asukkaat toivovat puuta käytettävän tähänastista enemmän erityisesti porrashuoneiden, parvekkeiden ja asuntojen sisäpintaverhouksissa. Ympäristötietoisuuden korostuminen on lisääntynyt asukkaiden keskuudessa vuosien saatossa. Erityisiä korjaustarpeita puukerrostaloissa ei ole ilmaantunut.
Tampereen yliopisto on halunnut vastata Suomen teollisen puurakentamisen kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen haasteisiin. Esimerkkeinä mainittakoon TAU:n RAK- ja ARK-yksiköiden yhteistyönä: Teollisen puurakentamisen tutkijakoulu (2021–2026), Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla hanke (2019–2021), Puuosaamista Pirkanmaalle -ESR-rahoitteinen täydennyskoulutushanke (2021–2022) ja tPUUr – Teollisen puurakentamisen sähköinen oppimateriaali -hanke (2021–2022) ja Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka -hanke (2020–2022).
Markku Karjalainen 29.8.2025
(Kirjoitus on julkaistu kirjassa ”Puutavarakaupan kulta-aika”)
Puutavarakaupan kulta-aika
Karjalainen toimii nykyisin (2015–) Tampereen yliopiston (TAU) arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professorina. Tätä ennen hän toimi vuosina 2012–2015 työ- ja elinkeinoministeriössä Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkönä, jossa toimenkuvana oli toimia Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) puurakentamisen erityisasiantuntijana ja puurakentamisohjelman vetäjänä. Karjalainen on toiminut myös Oulun yliopistossa arkkitehtuurin osaston Puustudion ja valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen projektipäällikkönä vuosina 1997–2011 sekä rakennusopin tuntiopettajana ja assistenttina vuosina 1992–1997. Tätä ennen hän on työskennellyt vuosina 1984–1997 arkkitehtisuunnittelijana oululaisissa arkkitehtitoimistoissa sekä tehnyt lukuisia omia suunnittelutöitä. Karjalaisella on erittäin runsas tutkimus- ja julkaisutausta puurakentamisen alueelta vuodesta 1995 lähtien. Hänen erityisosaamisalaansa ovat puukerrostalot ja puumiljööt. Hän on myös puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti (2008). Markku Karjalainen on nimetty mekaanisen puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen erityisasiantuntijana Suomen Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäseneksi vuosiksi 2023–2026. (www.metsatiedepaneeli.fi)
