Talo Simpukka
Talo Simpukka suunniteltiin ja rakennettiin ympäristön ehdoilla. Rakennuspaikan komea mäntypuusto ja luonnonmuotoinen kivikko haluttiin säilyttää mahdollisimman täydellisinä, minkä vuoksi päärakennus perustettiin teräspilareille. Ratkaisu vähensi maankaivua ja mahdollisti rakennuksen asettamisen kevyesti osaksi maastoa.
Rakennuksen kantava runko, väliseinät ja välipohjat toteutettiin ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT), joka jätettiin kauttaaltaan näkyväksi valmiiksi pinnaksi. Sama massiivipuu jatkuu väliovissa ja saunan lauteissa, luoden sisätiloihin yhtenäisen, rauhallisen ja luonnollisen kokonaisuuden. Lattiat ovat kuusiparkettia ja alakatoissa käytettiin rema-levyä. Myös kiintokalusteet on tehty massiivipuusta ja jätetty puupinnalle.
Luonnollisuus toistuu myös muissa rakennuksen pintamateriaaleissa. Kaikki laatoitukset on toteutettu ylämaan graniitilla. Takka ja painovoimaisen ilmanvaihdon hormistot toteutettiin vaaleanharmaalla ruukintiilellä, joka niin ikään jätettiin sellaisenaan näkyviin.
Ulkoverhouksena käytettiin lämpökäsiteltyä saarnipaanua, tulisi kestää hyvin myös haastavissa merenrantaolosuhteissa. Pääosin lattiasta kattoon ulottuvat lasipinnat toteutettiin karmittomina ja liitettiin suoraan massiivipuurunkoon. Rakennuksen aukotus on suunniteltu tarkoin siten, että ympäröivät männynrungot ja tiettyihin suuntiin avautuvat pitkät merinäkymät korostuvat.
Tontilla on myös ennen päärakennusta rakennettu hirsirakenteinen rantasauna omalla pienellä saarellaan. Saareen kuljetaan puusiltaa pitkin, ja myös saunarakennuksessa pintamateriaalit ja näkymät valittiin huolella. Vanha tontilla ollut hirsinen talousrakennus verhoiltiin samaan saarnipaanuun, jotta rakennuskokonaisuudesta saatiin ilmeeltään yhtenäinen.
Tekniset ratkaisut luonnon ehdoilla
Rakennus perustettiin louhikkoon porattujen ja juntattujen teräspaalujen varaan, siten että rakennusala laajentui mahdollisimman vähän itse rakennuspaikan ulkopuolelle, jolloin lähes kaikki ahtaalla niemenkärjen rakennuspaikalla olleet suuret männyt voitiin säilyttää itse rakennuksen kohtaa lukuun ottamatta. Rakennuksen ympärille palautettiin luontevasti rakentamisen tieltä poistettuja lohkareita. Rakennuksen alusta jätettiin avoimeksi ja maanpinta verhoiltiin lopuksi seulanpääkivellä.
Alueen asemakaava ei sallinut vesi-wc:tä, mutta rakennuksen tyhjä alustila mahdollisti kompostoivan Ekolet-kuivakäymälän sijoittamisen rakennuksen alle, siten että sisätiloissa on näkyvillä ainoastaan posliininen wc-istuin. Kompostikäymälä on tuuletettu katolle hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Rakennuksen harmaat jätevedet puhdistetaan tontilla pienpuhdistamossa.
Rakennuksen kantava runko on massiivirakenteinen 200mm CLT. Myös kaikki väliseinät ja välipohja on toteutettu liimapuulevystä. Korkean oleskelutilan jäykistämiseksi väliseinät ulotettiin kattoon saakka niin ikään liimapuurakenteisina.
Ulkoseinien pintaverhoilun materiaaliksi valikoitui lämpökäsitelty saarnipaanu, jonka annetaan harmaantua luonnollisesti. Paanun takana on tuuletusrako ja paanut ovat vaihdettavissa, jos ne ajan saatossa rapistuvat nopeammin etelän puoleisessa päädyssä. Lämpökäsiteltyä puuta käytettiin myös räystäissä paanuseinää vastaavan harmaantumisen ja huoltovapauden saavuttamiseksi.
Kohteessa on painovoimainen ilmanvaihto, jonka kesäaikaiseksi tehostamiseksi päätilan poistohormin katonrajassa on erillinen kesäaikaan avattava venttiili. Ilmanvaihto- ja savuhormistot puhtaaksimuurattiin ruukintiilestä, joka jätettiin sellaisenaan valmiina pintana näkyviin.
Rakennushanke vaiheittain
Rakennuspaikalla oli alun perin pieni mutta käyttökelpoinen loma-asunto. Vuonna 2020 tontille rakennettiin ensimmäiseksi erillinen rantasauna ja talousrakennus, jotta rakennuttajaperhe sai aikaa tutustua tontin ominaispiirteisiin ja muotoilla päärakennuksen tilaohjelmaa rauhassa. Samalla tontille syntyivät päärakentamista tukevat varasto- ja oleskelutilat.
Päärakennuksen suunnittelu käynnistyi vuonna 2022 ja rakentaminen vuonna 2023. 2023. Arkkitehdit Sankari Oy vastasi pää- ja arkkitehtisuunnittelusta, mutta toteutussuunnitteluvaiheessa mukaan saatiin myös Finnlog Oy, jonka kanssa hyvin toimivassa yhteistyössä suunniteltiin rungon rakenteiden vaatimat muutokset, sekä tarkennuksia detaljiikkaan.
Rakennus valmistui viidessä kuukaudessa. Teräspaaluperustus ja puurakenteinen alapohja Finnfoam-eristeellä toteutettiin ensin, ja CLT-elementit valmistuivat samaan aikaan tehtaalla. Ne pystytettiin neljässä päivässä. Rakentaminen tehtiin kokonaisurakkana, josta puuttuivat vain portaat ja hormi. Finnlog huolehti teknisestä suunnittelusta, projektinjohdosta ja materiaalihankinnoista. Katteeksi valittiin konesaumapelti.
TEKIJÄT
Arkkitehdit Sankari Oy / Jarkko Niiranen, arkkitehti SAFA
Jarkko Niiranen on asuinrakentamisen ja ympäristöönsä vahvasti kytkeytyvän modernin arkkitehtuurin asiantuntija. Niiranen on osakkaana vuonna 2008 perustetussa Arkkitehdit Sankari Osakeyhtiössä, joka tunnetaan erityisesti korkeatasoisesta asuntosuunnittelusta niin uudis- kuin korjausrakentamisen puolella. Toimisto on erikoistunut luomaan vaativia, yksilöllisiä koteja, joissa yhdistyvät oivaltava tilankäyttö, luonnonvalo ja kestävät materiaalivalinnat.
Faktat kohteesta
CLT-talo Simpukka
- Sijainti | Etelä-Suomi
- Käyttötarkoitus | Vapaa-ajan asunto
- Rakennuttaja/Tilaaja | Yksityishenkilö
- Valmistumisvuosi | 2024
- Kerrosala | 141 m2
- Arkkitehtisuunnittelu | Arkkitehdit Sankari Oy
- Rakennesuunnittelu | Finnlog CLT- ja hirsitalot
- LVIA-suunnittelu | Jari Ketola LVI Kalske Oy
- Sähkösuunnittelu | Loviisan Sähköpojat
- Sisustussuunnittelu | Arkkitehdit Sankari Oy
- Pääurakoitsija | Finnlog CLT- ja hirsitalot
- Muut rakennusliikkeet | Sydänmuuraus
- Puuosien toimittaja | Finnlog CLT- ja hirsitalot
- Muut materiaalit | CLT-elementit, CLT Finland Oy (Hoisko CLT)
- Valokuvat | Sami Kontto ja Heli Virtanen
- Teksti | Jarkko Niiranen, Arkkitehdit Sankari Oy