HAMK ja Puuinfo julkaisevat syksyn 2025 aikana artikkelisarjan, joka esittelee eurooppalaisia puu- ja hybridirakentamisen kohteita. Tekstit perustuvat vuosina 2022–2025 tehtyihin vierailuihin, joissa tutustuttiin teollisen esivalmistuksen käytäntöihin, työmaakohteisiin ja kestävän kehityksen mukaisiin rakennusprojekteihin.
Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme Ruotsin parhaita puurakentamisen käytäntöjä ja kohteita.
Meillä oli ainutlaatuinen tilaisuus tutustua Lindbäcksin moderniin megalinjastoon Piteåssa. Lindbäcks on toiminut puurakentamisen parissa jo vuodesta 1924, mutta vuonna 2017 he avasivat uuden, entistäkin modernimman talonrakennuslinjaston.
Tämä maailmanluokan linjasto pystyy valmistamaan jopa 3 500 asuntoa vuodessa. Parhaimmillaan tehtaalta lähtee 24 valmista ja pakattua asuntomoduulia päivässä. Tuotanto on lähes täysin automatisoitu. Ihmistyövoimaa tarvitaan pääasiassa kokoonpanon alkuvaiheessa, jossa moduulien alapohjat rakennetaan käsin. Muissa vaiheissa asennusrobotit sijoittavat puuosat tarkasti paikoilleen BIM-tietomallin mukaisesti.
Esimerkiksi seinäelementin runko syntyy teollisella robotilla vain seitsemässä minuutissa. Sen jälkeen työvaiheet jatkuvat automaattisesti: eristepuru pursotetaan seinän sisään, ja höyrysulkumuovi asetetaan paikalleen. Tämän jälkeen tarvitaan ammattilaisia, kuten sähkö- ja putkimiehiä, sekä kaluste- ja pinta-asentajia.
Täysin automatisoitu tuotanto ja logistiikka
Lindbäcksin robottilinjan varrella on näyttöjä, joista tuotannon tahtia voi säätää tarpeen mukaan. Vihreät ja punaiset valot ohjaavat työskentelyä 20–40 minuutin tahtisyklissä. Tehtaan sisäinen robottijuna huolehtii logistiikasta toimittamalla tarvittavat rakennustarvikkeet automaattisesti eri työpisteille. Linjasto itsessään on saksalaisen WEINMANNin toimittama.
”WEINMANN tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun tehtaan linjastoille”, kertoo Lindbäcksin projektijohtaja Ola Magnussen. Sahalaitoksena aloittanut perheyritys on kasvanut yhdeksi maailman moderneimmista puutalotehtaista.
Jatkoimme Hybridirakentamisen-hankkeen parissa perehtymällä Ruotsin puumarkkinoihin ja kohteisiin. Vierailimme Maailmankulttuurin museossa, joka avattiin vuonna 2004. Vuonna 2022 museon ylimmät kerrokset uusittiin, ja uudisrakenteissa oli käytetty runsaasti puumateriaaleja, kuten liimapuuta ja CLT-levyjä. Rakennuksessa huomiota herätti puu-teräs-hybridirakenne, jota oli käytetty luovasti, ja takorautaa ei ollut säästelty.
Museon katolla on rakennelman kruununa puurakenteinen, suurta palloa muistuttava Wishdome. Se esittelee universumin ihmeitä 360 asteen kokemuksena. Jopa 443 neliömetrin kokoisella näytöllä esitettiin elokuvia luonnon ja avaruuden ilmiöistä. Wishdomen johtajan mukaan katsomossa on tilaa noin 200 katsojalle. Erityisen huomionarvoista oli, että koko ”pallo” on kiinni muusta rakennuksesta vain yhden hybridiliitoksen varassa.
Dome-vierailun jälkeen tutustuimme Maailmankulttuurin museon julkisivuihin. Museon vanhat, noin 20 vuotta vanhat seetripaanupinnat olivat kestäneet aikaa erinomaisesti tuuletetun rakenteen ansiosta. Myös Domen julkisivu oli seetripaanua, joka kiilteli taivasta vasten kauniin ruskeanpunaisena ja tulee ajan myötä harmaantumaan arvokkaasti.
Päivän päätteeksi vierailimme World of Volvo -paviljongin työmaalla, joka oli valmistumassa. Vaikka emme päässeet sisään viimeistelytöiden vuoksi, lasijulkisivun takaa saimme käsityksen rakennuksen sisärakenteista. Sisäkehän seinät olivat massiivista puuta ja jopa 7–8 metriä korkeita. Rakennuksen julkisivua kiersi upea liimapuinen lippa.
Myöhemmin kohteen valmistuttua huomasin, että sisätilat sisältävät lukemattomia upeita liimapuukaaria ja muita puurakenteita. Kohde vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja herätti halun päästä tutustumaan myös sen sisätiloihin. Sittemmin paviljonki on avattu, ja siitä on tullut yksi Göteborgin uusimmista kohtaamispaikoista. Sen kokoelmiin kuuluu kattava kokoelma Volvo-museoautoja.
Göteborgin lähiössä tutustuimme paikalliseen, uuteen puukouluun nimeltä Landmäreskolan. Tämä alakoululaisten käyttöön suunniteltu rakennus on sisustettu kattavasti puulla. Sekä luokka- että yleiset tilat olivat miellyttävän puuntuoksuisia ja viihtyisiä.
Kohteessa oli panostettu paljon energiatehokkuuteen, erityisesti passiiviseen energiatalouteen sekä sisäilman laadun hallintaan. Rakennuksen katolla on kaksikerroksinen, puurakenteinen aurinkosuoja, ja ikkunoina on käytetty auringon säteilyä vaimentavia energialaseja. Kesäisin viilennys hoidetaan maalämpökaivojen ja maaviilennyksen avulla.
Växjö kutsuu itseään Euroopan puupääkaupungiksi. Tämä titteli perustuu kaupungin pitkäjänteiseen puurakentamisen strategiaan, jota on toteutettu vuodesta 2015 lähtien. Strategian tavoitteena on rohkaista niin yksityisiä ihmisiä kuin rakennusalaa yleisemminkin rakentamaan puusta.
Vuonna 2015 tavoitteena oli, että 25 prosenttia kaikista kunnan uusista rakennuksista olisi puurakenteisia, ja vuodesta 2021 lähtien tavoite on ollut peräti 50 prosenttia. Växjö tunnetaan kestävän kehityksen edelläkävijänä, ja puurakentaminen nähdään osana kaupungin ilmastotyötä.
Kaupunki mainostaa olevansa Euroopan ensimmäinen moderni puukaupunki. Se järjestää vuosittain puurakentamisen palkinnon, jonka voitti vuonna 2024 Ola Malm Arkitekt kohteella ”Linnaeus Science Park”.
Växjön uusi asema- ja kuntarakennus
Puuinfon järjestämällä vierailulla tutustuimme Växjön uuteen asema- ja kuntarakennukseen. Noin 16 400 kuutiometrin kokoisesta rakennuksesta kaupungintalon osuus on 13 770 kuutiometriä, ja siellä on noin 600 työpaikkaa.
Rakennuksen ulkokuori on osittain viistotettu ja lasipintainen. Sisätiloissa on käytetty runsaasti liimapuuta, LVL-pilareita ja tuplapalkistoja, jotka on jätetty näyttävästi esille. Jopa hissikuilu on lasi-liimapuinen. Avarissa sisätiloissa on myös suomalaisen suunnittelijan luomat koristeelliset valaisimet.
Rakennukselle on myönnetty Ruotsin ”Miljöbyggnad – kultasertifikaatti”. Puurungon ansiosta rakennuksen energiankulutus on pienempi kuin Ruotsin rakennusmääräysten vaatimukset. Se on suunniteltu 50 kWh/m² energiankulutukselle. Katolla oleva 570 neliömetrin aurinkokennosto tuottaa arviolta 106,2 MWh vuodessa.
Puurakentamisen projektit Växjön Vallebroar-alueella
Växjön kunnantalolla saimme kattavan esityksen alueen kaavahankkeista, joissa puurakentamisella on suuri rooli. Vaikka osa alueista oli vielä kesken, esittelijän mukaan kuntaan on suunnitteilla useita uusia puurakentamisen alueita.
Esityksen jälkeen suuntasimme itse kohteisiin. Ensimmäisessä kerrostalokohteessa huomion kiinnitti heti puurakenteinen, kaksikerroksinen parkkirakennus. Naapurustossa kohosi useita puukerrostaloja eri punaisen ja harmaan sävyissä, mikä kertoi rakennusten valmistumisajankohdista.
Ruotsissa on tyypillistä käyttää julkisivuissa käsiteltyä tai painekyllästettyä puuta, kuten seetripaanua tai Woodifyn toimittamaa ulkopaneeliverhousta. Tämä ratkaisu on lähes huoltovapaa ja suojaa puuta palolta. Auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta pinta muuttuu ajan myötä punertavan ruskeasta tummanharmaaksi.
Eroja suomalaiseen rakentamiseen
Kenttätutkimuksemme perusteella puurakentaminen ei ainakaan Växjössä ole vähenemässä. Länsi-Ruotsissa onkin kehitetty oma tyyli aluekohtaiseen puurakentamiseen. Esimerkiksi julkisivujen osalta tyyli eroaa selvästi Suomesta. Kotimaassamme suositaan edelleen isompien kerrostalojen julkisivuissa betonia, tiiliä tai laattoja, kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Suomessa laajoja puukerrostaloalueita on vielä harvassa, lukuun ottamatta joitakin pilotteja, kuten Turun Linnanfältin alueella.
Eroja näkyy myös rakentamismääräyksissä, sillä Ruotsissa esimerkiksi kipsilevyn käyttö pintarakenteissa vaikuttaa olevan vapaampaa kuin meillä. Ruotsissa arvokkaita ja huoltovapaita puisia pintamateriaaleja sekä erilaisia kyllästysmenetelmiä käytetään laajasti. Joissakin kohteissa pääsimme näkemään myös massiivipuisia porrasratkaisuja ja puusta valmistettuja parvekkeita.
Loppupäätelmät
Ruotsissa puurakentaminen on selkeästi aluekohtaista. Suurimmat rakennukset, myös julkiset kohteet, on toteutettu massiivipuisilla ratkaisuilla. Materiaalitoimittajina toimivat suuret liimapuu-, LVL- ja CLT-valmistajat. Joissakin kohteissa on ollut jopa pulaa puurakenteista, erityisesti silloin, kun kohteissa on vaadittu moniulotteisia muotoja, kuten kaaria.
Ruotsissa toimii myös useita moduulitalojen rakentajia. Esimerkiksi yksi näkemistämme moduulitaloista oli tuotettu paikallisesti lähellä kohdetta. Tehokkaan puutalotuotannon kruununa toimivat Piteån modernit megalinjastot, jotka palvelevat kasvavaa moduulirakentamisen tarvetta.
Kirjoittaja: Petri Lento, erityisasiantuntija HAMK
Artikkelisarjan pohjana on Vähähiiliset rakentamisen hybridiratkaisut -hanke (HYBRITUT), joka on osa Hämeen Ammattikorkeakoulun laajempaa kokonaisuutta. Hybritut-hankkeessa on tutkittu uudenlaisia rakennusmateriaaleja sekä niitä yhdisteleviä rakenneliitoksia rakennusrungoissa. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa on kuusi työpakettia, jotka keskittyvät kestävään kehitykseen, uuteen luonnonmukaiseen, ligniinipohjaiseen liimausteknologiaan, CLT- ja liimapuuliiitosten uusimpaan tutkimukseen sekä hybridirakenteiden kansainväliseen palotestaukseen.
Hankkeessa on myös tutkittu ja kehitetty uusia hybridirakentamisen liitoksia yhdessä mukana olevien yritysten kanssa.
Tutkimustyö on saanut Next Generation EU -rahoitusta.
