19.11.2021

Wood adds flair to residential areas

In Turku, the modern wooden apartment building area of Linnanfältti is closely connected to the area of old wooden houses in Port Arthur.

The peripheries and surrounding municipalities of major cities are now drawing in new residents. There is even talk of a new so-called “Nurmijärvi phenomenon”, as they called the move to the surroundings of Greater Helsinki in the early 2000s. For wood construction, the pull of the surrounding suburbs opens up new possibilities.

Teksti: Anne Soininen | Kuvat : Puuinfo, Timbeco, Susa Junnola/Helsingin kaupunki

Read the article in Finnish: Puu tuo persoonallisuutta pientaloalueille

In recent years, Finland has invested heavily in supplemental and high-rise construction in city centres. A record number of apartments were built in Helsinki in 2020 – similar numbers were last seen in the 1960s. Of the new apartments, 58 percent were studios and one-bedroom apartments.

According to a forecast published last summer by the regional development consultancy MDI, Finland’s urbanisation will continue. The Helsinki metropolitan area and other university cities, in particular, will continue to grow.

In addition, municipalities around larger cities and popular tourist and summer cottage towns are attracting new inhabitants. The Covid-19 pandemic and a general increase in remote working have led to a desire for more spacious homes, which has inspired many to move to more sparsely populated areas.

The so-called Nurmijärvi phenomenon, with its increased commuting to big cities from surrounding municipalities, also increases the opportunities for wood construction. Markku Norvasuo, a researcher and associate professor at the University of Tampere, has studied the regional significance and modernisation potential of wood construction.

− Puun vahvuutena on joustavuus: siitä voidaan tehdä vaihtelevan korkuisia ja tietyllä tapaa ihmisen mittaisia alueita. Yksi hyvä esimerkki on vaikkapa Helsingin Kuninkaantammi, sanoo Norvasuo.

Pientaloalueet tiiviiksi

Kiinnostus pientaloalueita kohtaan on suurta myös pääkaupungissa. Uusien pientalokaavojen laatiminen on Helsingissä ollut viime vuosina ollut vähäistä, toisaalta osa valmiiksi kaavoitetuista tonteista on vielä rakentamatta, kertoo arkkitehti Johanna Mutanen Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialalta.

− Helsingin yleiskaavassa 2016 yleisin asumista kuvaava pikseli on pientaloalueille merkitty A4, joka tarkoittaa pääosin enintään tehokkuutta e = 0,4. Kyse on siis merkittävän kokoisesta osasta Helsinkiä.

According to Mutanen, the big question is how to best approach this efficiency. Mutanen notes that this is not a problem with new, unconstructed plots: they can be made efficient with sufficiently specific zoning regulations and site marking, which can also ensure sufficient garden areas.

− Sen sijaan suuri kysymysmerkki on, miten voitaisiin toimia olemassa olevilla pientaloalueilla. Tällainen tehokkuus vaikuttaa myös naapuritonttien rakennusmahdollisuuksiin. Asia on myös vuorovaikutuksen kannalta merkittävä, sillä asian tiedetään herättävän monenlaisia tunteita pientaloalueilla.

Puun positiivinen mielikuva

Wood has many strengths in small-scale construction and supplemental construction, and in the refurbishment of suburban areas and their older suburbs.

Puurakentamiseen liitetyt mielikuvat ovat yleisesti myönteisiä. Markku Norvasuon vetämän Puuta näkyvissä tutkimushankkeen mukaan asukkaat pitävät puisia rakennuksia kauniimpina, ekologisimpina ja sisäilmastoltaan terveellisempinä kuin muista materiaaleista tehtyjä rakennuksia.

− Puujulkisivussa, kuten hirsi- tai lautaverhouksessa, voi nähdä puun ominaiset pintarakenteet. Puupinta on inhimillistä ja kosketeltavaa. Pihapiiriin puu tuo rikkautta ja kokonaisvaltaisuutta, sanoo Norvasuo. Samannäköisiksi rakentuneisiin lähiöihin puurakennukset voivat tuoda uusia, mielenkiintoisia kontrasteja.

− Omakotirakentaminen on usein lähinnä valmistalokonseptien soveltamista, mutta puu olisi hyvä vaihtoehto myös suunniteltaessa yhtenäisempiä, yksilöllisempiä ja tiiviimpiä alueita, joissa tehokkuuskin olisi parempi.

Puu sopii tiiviiseen rakentamiseen

According to Norvasuo, wood construction could bring back the concept of low and dense construction that also gave wood construction a boost, especially during the first Nurmijärvi phenomenon in the early 2000s.

The concept’s main principles are a dense layout and a low building height. The houses all have a maximum of three-storeys. Each area should also have a distinctive look and identity.

Dense, low-rise, down-to-earth housing was promoted in a government program throughout Finland and led to several projects, including the areas of Länsiranta in Porvoo, Lehtovuori in Helsinki’s Konala and Karisto in Lahti. The Linnanfält wooden apartment building area in Turku also has its roots in a Governmentapproved wood construction promotion program from 2004.

Puurakentamisen vaihtoehtoja on toki lukuisia muitakin. Myös Hollannista ja Tanskasta esikuvansa saava townhouse eli viereisiin asuntoihin kytketty kaupunkipientalo sopisi Norvasuon mukaan hyvin myös suomalaisten kaupunkien pienille ja tiiviille alueille.

− Jonkin verran townhouse-taloja on tehty Suomessakin, mutta puurakentamisen osuutta voisi niissä lisätä. Puukerrostalojen ansiosta puu kilpailee nyt muiden materiaalien kanssa. Myös puun perinteisillä vahvuuksilla ja monipuolisuudella voi nykytilanteessa olla erityistä arvoa.

The article has been published in October 2021 in Wood magazine 2/2021.