Marttakahvio

Joensuun Marttakahvila siirtyi torin toiselta laidalta toiselle toukokuussa 2023. Uuden sijainnin myötä päätettiin uudistaa myös kahvion muotokieli tähän päivään.

Read the article in English here.

Marttakahvio sijoittuu nyt Joensuun torilla kaupungintalon ja taidemuseon muodostamalle akselille, jossa se on helposti saavutettavissa useammasta suunnasta. Kahden rakennusmassan väliin jää suojaisa katettu kahvittelu- ja tapaamispaikka.

Rakennukset on toteutettu CLT-elementeistä. Kattomuoto on niin kutsuttu vino harjakatto, jossa vastakkaiset kulmat ovat samassa korossa. Sama muotokieli jatkuu myös pergolakatoksessa. Katon ja katosten kantavana materiaalina on liimapuupalkisto. Katoksen päällä on sääsuojana lisäksi kirkas pleksi.

Rakennukset on suunniteltu vain kesäkäyttöön, joten lämmitys- tai ilmanvaihtotekniikkaa niihin ei tuoda. Sijainti torilla mahdollistaa liittymisen kunnallistekniikkaan.

Martat valitsivat rakennustensa materiaaliksi puun, koska puurakentaminen on kokonaiselinkaaren kannalta ympäristöystävällinen vaihtoehto. Järjestön toiminnassa korostuvat kestävät valinnat ja ekologisuus näkyvät muun muassa ulkolaudoituksen hiilletyssä puussa, joka on valmistettu kierrätetyistä laudoista.    

Tekniset ratkaisut

Rakennuksissa kantavana rakenteena on CLT-runko ulkoseinien, välipohjan sekä väliseinien osalta. Pergola/terassiosuus on liimapuurakenteinen pilari-palkki -järjestelmällä. Yläpohja on ristikkorakenteinen.

Rakennuksen paloluokka on P3, mikä mahdollistaa puupintojen käytön visuaalisena pintana ilman palosuojausta. Rakennusten kaksi sivua jää CLT-pinnalle ja kahdella sivulla julkisivulaudoitus on hiillettyä kierrätyspuuta. 

Rakennuksien suunnitteluperiaatteena on ”Purettavaksi suunniteltu” (Design for deconstruction eli DfD), jossa huomioidaan rakennuksen elinkaaren lopussa rakennusosien ja rakennuksen uudelleenkäyttömahdollisuus. Siirtokelpoisuus asetti teknisille ratkaisuille omia vaatimuksiaan. Elementtiasennuksen jälkeen rakennukset tulee pystyä kuljettamaan tilaelementteinä torialueelle sekä sieltä pois vuokra-ajan päättyessä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että muun muassa pergola/terassi sahakattorakenteen tulee olla asennettavissa sekä purettavissa.

Rakennushanke

Suunnittelu aloitettuun elokuussa 2022 ja kohde sai rakennusluvan tammikuussa 2023.

Marttakahvion varsinainen toteutus tapahtui oppilaitosyhteistyönä. Rakentamisen hoiti Riverian ammattikoulun opiskelijat. Talonrakentaja-opiskelijat vastasivat CLT-elementtien kasauksesta ja varsinaisten rakennusten valmistuksesta Kontiolahdella helmikuussa 2023. Huhtikuussa logistiikan opiskelijat siirsivät talot Joensuun torille, jossa asennustyöt jatkuivat. Mukana hankkeessa oli myös talotekniikan opiskelijoita tekemässä LVIS-työt.

Karelia ammattikorkeakoulun opiskelijat vastasivat projektin muusta johdosta yhdessä rakennushankkeen muiden toimijoiden kanssa. Kolme rakennusinsinööriopiskelijaa (Niina Hiltunen, Kirill Pippola ja Juho Leppänen) tekivät opinnäytetyönään hankkeen hankintojen suunnittelun ja hankinnat, työmaasuunnittelun, aikataulutukset ja turvallisuussuunnitelmat. Opinnäytetyön ohjauksesta huolehtivat Karelia amk:n rakennustekniikan lehtorit Annikki Tanskanen ja Timo Pakarinen.

Hanke oli opiskelijoiden näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen ja mieleinen sijaintinsa takia. Harvoin voidaan olla mukana tekemässä näin keskeiselle paikalle rakennushanketta, jossa opiskelijat voivat tehdä työharjoittelun ohessa opinnäytetöitä ja osaamissuorituksia. Hankkeen näkyvyys ja monimuotoisuus sai opiskelijat näyttämään parasta osaamistaan. Rakennustekniikaltaan CLT-rakentaminen oli kaikille osapuolille uutta ja näin päästiin kokeilemaan tämän tyyppistä elementtirakentamista. Oman haasteensa työmaan suunnittelulle toi rakennuspaikan keskeisyys Joensuun torilla, jossa piti ottaa huomioon torin toiminta ja turvallisuus rakennusaikana.

Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy:lle oli tilaajana tärkeää paikallinen monialainen yhteistyö oppilaitosten sekä yritysten välillä. Tavoitteena rakennushankkeessa oli tarjota loistava mahdollisuus molempien oppilaitosten opiskelijoille osallistua projektityöskentelyyn ja oppia, miten rakennushanke etenee eri toimijoiden kanssa haasteellisessa toimintaympäristössä. Oppilaitosyhteistyönä hanke onnistui erinomaisesti ja tämän tyyppinen projektityöskentely on parasta oppimista ja antaa käsityksen opiskelijoille, miten yhteistyö tapahtuu rakennushankkeen muiden osapuolten kanssa.

TEKIJÄT