20.7.2022

Tahtotilasta hankkeeksi

Tilaajat voivat vaatia puun kohteen rakennusmateriaaliksi, mikäli asemakaava sen sallii. Puuta voidaan käyttää runkomateriaalina, vaikka sitä ei asemakaavassa erikseen vaadita.

Suositeltavin vaihtoehto on määritellä hanke puurakenteiseksi ja kilpailuttaa se sellaisena.

Julkisella hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevan nykylain mukaan yksiselitteinen oikeus määrätä, että tietty rakennus rakennetaan puusta. Vaihtoehtoisia tarjouksia ei tällöin tarvitse käsitellä tai hyväksyä.

Oikeudellisesti tarkasteltuna keskeistä on, että puu mainitaan kohteen kuvauksessa eikä hankkeen hankintakriteereissä. Tällöin valinta tehdään vain kohdekuvauksen mukaisista tarjouksista. Jos tarjous ei täytä kohdekuvauksen määrittelyä, se suljetaan valinnasta pois.

Puun käyttöä rakennusmateriaalina ei tarvitse erikseen perustella julkisina hankintoina toteutettavissa rakennushankkeissa.

Mikäli kohteen toteuttamismateriaalia ei kohteen kuvauksessa ole mainittu, voi seurauksena olla hankkeen kyseenalaistaminen ja valituskierre. Valintakriteerien läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus voidaan aina kyseenalaistaa, mutta tilaajan tahtoa ei.

Silloin kun hankkija ei erityisesti halua tai osaa edistää puun käyttöä, ovat suoritusperustaiset valintakriteerit paikallaan. Tällöin eri vaihtoehdot kilpailevat samoista lähtökohdista, mutta menettelyyn liittyy riski kriteerien kyseenalaistamisesta. Valintakriteereihin luottaminen on hankkeen tilaajalle vaikeampi tie tavoitteena olevan tahtotilan toteuttamiseen.

Kaupungit ja kunnat voivat edellyttää puun käyttöä rakennusten runko- ja/tai julkisivumateriaalina myös asemakaavassa ja tontinluovutusehdoissa. Tämä oikeus on pyritty kiistämään erityisesti kaavoituksen osalta, kunnes korkein hallinto-oikeus vahvisti kaupunkien ja kuntien oikeuden asettaa asemakaavoihin haluamiaan ehtoja materiaalin käytön suhteen.