20.7.2022

Julkinen ohjaus

Julkisen rakentamisen rooli kestävän rakentamisen suunnannäyttäjänä

Rakentaminen ja rakennettu ympäristö on merkittävä resurssien kuluttaja. Rakentamiseen käytetään vuosittain noin puolet maailman raaka-aineista. Rakentamisessa ja rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia käytössä olevasta primäärienergiasta. Samalla rakennettu ympäristö (rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö) tuottaa noin kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Julkisten rakennushankkeiden kautta kunnat, kaupungit ym. julkiset rakennuttajatahot voivat olla merkittävässä roolissa edistämässä uusien kestävämpien rakentamisen ratkaisujen markkinoille pääsyä.  

Puurakentamisen edistäminen on kiistatta askel oikeaan suuntaan. Julkiset rakennuttajat näyttävät suuntaa koko rakennusalalle. Panostukset julkiseen puurakentamiseen lisäävät puun käyttöä myös yksityisellä sektorilla, kun puurakentamisen osaaminen vahvistuu ja kasvavat rakennusvolyymit painavat myös kustannustasoa alaspäin. Valitsemalla puurakentamisen julkiset toimijat voivat myös kohdentaa yhteisiä varoja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen: vähentää ilmastopäästöjä sitomalla hiilidioksidia rakennuskantaan sekä tukea kotimaan taloutta hyödyntämällä kotimaista materiaalia ja paikallista osaamista. 

Julkisilla hankinnoilla on keskeinen rooli poliittisesti valittujen strategisten tavoitteiden eli innovoinnin, ympäristön ja sosiaalisen osallisuuden aloilla. Puurakentaminen edistää kaikkia näitä strategisia tavoitteita. Suositeltavin vaihtoehto on määritellä rakennushanke puurakenteiseksi ja kilpailuttaa se sellaisena.

Julkisen rakennuttajan mahdollisuudet

Julkisella hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevan nykylain mukaan yksiselitteinen oikeus määrätä, että tietty rakennus rakennetaan puusta. Vaihtoehtoisia tarjouksia ei tällöin tarvitse käsitellä tai hyväksyä. Puuta voidaan käyttää runkomateriaalina, vaikka sitä ei asemakaavassa erikseen vaadita.

Oikeudellisesti tarkasteltuna keskeistä on, että puu mainitaan kohteen kuvauksessa eikä hankkeen hankintakriteereissä. Tällöin valinta tehdään vain kohdekuvauksen mukaisista tarjouksista. Jos tarjous ei täytä kohdekuvauksen määrittelyä, se suljetaan valinnasta pois.

Puun käyttöä rakennusmateriaalina ei tarvitse erikseen perustella julkisina hankintoina toteutettavissa rakennushankkeissa.

Mikäli kohteen toteuttamismateriaalia ei kohteen kuvauksessa ole mainittu, voi seurauksena olla hankkeen kyseenalaistaminen ja valituskierre. Valintakriteerien läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus voidaan aina kyseenalaistaa, mutta tilaajan tahtoa ei.

Silloin kun hankkija ei erityisesti halua tai osaa edistää puun käyttöä, ovat suoritusperustaiset valintakriteerit paikallaan. Tällöin eri vaihtoehdot kilpailevat samoista lähtökohdista, mutta menettelyyn liittyy riski kriteerien kyseenalaistamisesta. Valintakriteereihin luottaminen on hankkeen tilaajalle vaikeampi tie tavoitteena olevan tahtotilan toteuttamiseen.