20.7.2022

Hankesuunnitelma

Tilaajan mahdollinen tahtotila tai velvoite puurakentamiseen ja puun käytön tavoitteet kannattaa kirjata hankesuunnitelmaan. Kirjaus muodostaa merkittävän hanketta ohjaavan lähtökohdan. Se voi olla väljästi määritelty tai yksityiskohtainen, esim. missä erityisesti puuta halutaan käyttää (rakenteet, näkyvät pinnat tms.).

Hanketta koskevat palomääräykset kannattaa selvittää jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Hankesuunnitelmassa kannattaa esittää myös muut puun käyttöön ja valittavaan järjestelmään liittyvät seikat, mikäli ne ovat jo tiedossa.

  • Mikäli tilaajan erityinen tahto on saada esimerkiksi hirsirakenteinen rakennus, tämä kannattaa tuoda selkeästi ilmi hankesuunnitelmassa.
  • Mikäli tilaajalla on tarve esim. rakennuksen nopeaan toteutukseen, siirreltävyyteen tms., tämä kannattaa tuoda selkeästi ilmi hankesuunnitelmassa, jolloin se ohjaa tuotantotavan valintaa.

Kun hanke halutaan toteuttaa puurakenteisena, on olennaista, että hankkeen tavoitteiden määrittelyssä puurakenteiden järkevät reunaehdot otetaan huomioon. Tämä koskee esimerkiksi välipohjissa saavutettavia jännemittoja ja rakenteiden ääneneristävyyttä.

Esimerkiksi kokoontumisrakennuksen tilojen väliselle ääneneristävyydelle ei ole määräyksiä vaan ainoastaan suositukset. Tilaaja voi päättää tilojen välisen ääneneristävyyden riittävästä tasosta. Tällöin on suositeltavaa, että puurakenteilla luontevasti saavutettava ääneneristävyyden taso otetaan huomioon vaatimuksia asetettaessa.

Mikäli mahdollista, hankkeesta kannattaa laatia viitesuunnitelmat. Tilaohjelman, tilojen käytön ja mahdollisten muuntojoustavuustavoitteiden lisäksi viitesuunnitelmissa on hyvä esittää

  • erilaisten puurakennevaihtoehtojen soveltuvuus rakennukseen,
  • rakennuksen jäykistyksen periaate,
  • rakenteille asetetut toiminnalliset vaatimukset,
  • rakenneratkaisut ja liitosperiaatteet,
  • talotekniikan linjaukset ja tilavaraukset,

jotta nämä osataan ottaa huomioon talon rakennussuunnittelussa heti alusta alkaen.

Tarveselvityksen lopputuloksena syntyneen yhteenvetoasiakirjan pohjalta tilaaja voi tehdä päätöksen hankkeeseen ryhtymisestä tai sen hylkäämisestä. Mikäli hankkeessa päätetään edetä, siirrytään seuraavaan vaiheeseen eli hankesuunnitteluun. 

Hankesuunnittelu jakautuu kahteen eri vaiheeseen: ensimmäistä kutsutaan hankeselvitykseksi ja jälkimmäistä hankesuunnitelmaksi. Hankeselvitysvaiheessa ehdotetaan uusia ratkaisuja sekä arvioidaan riittävällä tarkkuudella hankkeen potentiaalisia tila- ja tonttivaihtoehtoja sekä toteuttamisvaihtoehtoja ja -tapoja. Arviointien pohjaksi teetätetään tarvittavia tutkimuksia. Mahdollisista vaihtoehdoista voidaan suorittaa vertailevia elinkaari- ja kustannustarkasteluja sekä vähähiilisyyden arviointeja. Elinkaaritarkastelun ja päästövaikutusten arvioinnin perusteella hankkeelle määritetään elinkaaritavoitteet ja tarkennetaan kestävän kehityksen periaatteita. Lisäksi voidaan määrittää alustavasti hankkeen toteutusmuoto. (RT 103254, 2020, s. 5.) 66 

Viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa tulisi tehdä päätös mahdollisuudesta rakentaa kohde puusta. Jos puurakentamisen erityispiirteitä ei ole otettu huomioon hankesuunnitteluvaiheessa sekä sitä seuraavassa tavoitehinnan laskennassa, voi puurakentamisen periaatteiden lisääminen jälkeenpäin hankkeelle sekä tavoitehintaan olla haastavaa. Puurakentaminen edellyttää usein sprinkelöintiä, joten pelastusviranomainen ja vesilaitos kannattaa kuulla jo hankesuunnittelun edetessä. Eri rakennejärjestelmien, toteutettavuuden ja muiden teknisten seikkojen alustavaan vertailuun kannattaa usein käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, jos omassa organisaatiossa ei ole kokemusta vastaavista hankkeista.  

Valmis hankesuunnitelma hyväksytetään tilaajalla, ja sen perusteella tilaaja voi tehdä investointipäätöksen. Hankesuunnitelmaan määritellyt tavoitteet toimivat kaiken suunnittelun lähtökohtana, johon suunnitelmia verrataan koko suunnitteluprosessin ajan. (RT 103254, 2020, s. 5.)