Arctic Sauna Pavilion

Asumistilojen laajuus on Lapissa vaihdellut perinteisesti vuodenaikojen mukaan. Kylmällä talvisäällä sisätila rajattiin yhteen kompaktiin rakennukseen, jonka tehokas monikäyttöinen pohjaratkaisu säästi lämmityskuluja. Lämpiminä vuodenaikoina asuinympäristö laajeni koko pihaan, jonka ympärille kootuilla lämmittämättömillä piharakennuksilla oli kullakin oma käyttötarkoituksensa. 

Read the article in English here.

Kesällä oli runsaasti tilaa elää ja olla, ja samalla päärakennus säästyi ylikuumenemiselta. Paviljonki tarjoaa tämän perinteen mukaisen yhteistilan lämpimien vuodenaikojen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja antaa samalla valinnanvapautta asuinjärjestelyihin. 

Rakennuksen massoittelu ja vaakasuuntainen sijoittelu ovat kahden geometrian fuusio, joka pohjoisen rinteen puolella noudattaa tontin muiden rakennusten säännöllisen suoraviivaisia linjoja samalla kun järvelle avautuva eteläpuoli mukailee rantaviivan luonnollista geometriaa. Pystygeometria noudattaa perinteisen lappilaisriihen muotoa paviljongin lähellä olevan kahden riihen tapaan: ulospäin kallistetut seinät ehkäisevät puisen seinärakenteen kastumista. 

Ruoanlaitto ja ruokailu tapahtuvat lämmittämättömässä päätilassa, jota hallitsevat avarat näkymät kohti pohjoismaista järvimaisemaa lounaassa ja keskiyön aurinkoa pohjoisessa. Järvimaisemaa kehystää katettu terassi, ja näkymän laajuus on säädettävissä sisäänkäynnin liukuovilla. Voimakkaasti kallistettu sisäkatto ohjaa järven pinnalta heijastuvaa auringonvaloa valaisemaan tilaa. 

Sosiaalisia tiloja täydentää saunahuone, jossa peseytyminen ja rentoutuminen tapahtuvat samassa tilassa arktisten perinteiden mukaisesti. Tällä tavoin rakennetussa saunassa on miellyttävän kostea ilma, ja tarpeettomien erillistilojen karsiminen säästi aikoinaan vanhan kansan niukkoja resursseja. Saunan geometria mukailee ilmavirtojen ja kuumien löylyjen luontaista liikettä: peseytymisalue on sijoitettu viileämmälle alatasolle, ja saman huoneen ylätasanteella päästään nauttimaan kuumista löylyistä ja upeista järvimaisemista. 

Rakennusmateriaalista yli 95 % on lähialueilta, ja myös vastaava osuus käsittelystä ja rakentamisesta on tehty paikallisesti. Näin toimimalla on voitu minimoida hankkeen hiilijalanjälki ja samalla tukea paikallista taloutta. Päällysrakenne on massiivihirttä, joka paitsi toimii hiilivarastona myös tasaa pohjoisen sääolosuhteissa esiintyvää huomattavaakin päivittäistä lämpötilan ja kosteuden vaihtelua. Hankkeen rakennusjätteet hyödynnettiin lämmityksen ja ruoanlaiton energianlähteinä, ja käytössä syntyvä biojäte kompostoidaan ja hyödynnetään lannoitteena lähiympäristön arktisissa puutarhoissa. 

TEKIJÄT

Toni Yli-Suvanto valmistui arkkitehdiksi vuonna 1999 Sveitsin ETH Zürichistä ja työskenteli ennen oman toimiston perustamista useissa kansainvälisesti tunnustetuissa arkkitehtitoimistoissa Sveitsissä, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Vuonna 2007 hän siirsi toimintansa Helsinkiin ja perusti Arkkitehdit Toni Yli-Suvanto Oy:n, painottaen erityisesti arkkitehtuurin ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Viime vuosina hän on pyrkinyt erityisesti löytämään kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja parantavat sisäilman laatua, ja onkin mm. kehittänyt aktiivisesti massiivipuisten ja etenkin CLT-rakenteisten moduulien käyttöä asunto- ja majoitusprojekteissa yhteistyössä paikallisen puurakennusteollisuuden kanssa.