Asunto Oy Loviisan Lippulaiva

Lippulaiva edustaa tulevaisuuden puurakentamista. Loviisan asuntomessualueen keskeiselle sijainnille rakennettu puurunkoinen kerrostalo huomioi ekologiset vaatimukset.

Read the article in English here.

Suunnittelun lähtökohtana oli avata kaikki asunnot ja niiden parvekkeet upean merinäköalan suuntaan. Valittuun arkkitehtuuriin vaikutti myös rakennuspaikan vaativa meri-ilmasto sekä rakennuksen sijoittuminen toisaalta vanhoista puurakennuksistaan tunnetun Loviisan keskustan läheisyyteen, mutta myös 1900-luvun jälkipuoliskolla rakennetun asuinalueen yhteyteen. Rakennus sijoittuu näkyvälle paikalle Loviisanlahden vastarannalle Loviisan keskustasta tarkasteltuna. Rakennus asettuu kerrosluvustaan huolimatta levolliseksi osaksi Loviisanlahden ja Loviisanjoen suiston horisontaalista kaupunkinäkymää ja sulautuu väritykseltään suurmaisemaan kaikkina vuodenaikoina.

Tavoitteena oli jättää puuta näkyviin asuntojen sisällä mahdollisimman paljon. Esimerkiksi sisäkatot ovat pääsääntöisesti CLT-pinnalla ja julkisivuaukoista ylijääneitä CLT-palasia käytettiin myös kalusteiden takaseininä. Rakennuksen julkisivuissa käytettiin pelkästään puuta lukuun ottamatta parvekelasituksia ja täydentäviä rakennusosia.

Arkkitehtisuunnittelun tavoitteena oli löytää CLT-tilaelementtirakentamiselle ominainen tapa rakentaa puukerrostalo valmiiksi asunnoiksi tehtaassa valmistetuista tilaelementeistä. Suunnittelu- ja toteutusaikataulu oli hyvin tiukka ja yleisesti kerrostalon rakentamisprosessiin usein kuuluva suunnitelmien päivittäminen tai muuttaminen työmaa-aikana ei ollut valmistustavasta johtuen mahdollista. Asemakaava ohjasi rakennuksen massoittelua ja suuntausta tarkasti, esimerkiksi ylimpään kerrokseen sai sijoittaa vain asukkaiden yhteisiä tiloja. Tavoitteena oli myös löytää arkkitehtonisia, tuotannollisia ja teknisiä ratkaisuja, joilla puurakentaminen olisi hinnaltaan kilpailukykyinen betonirakentamiseen verrattuna. Näihin tavoitteisiin myös päästiin.

Tekniset ratkaisut

Rakennuksessa on automaattinen sammutuslaitteisto (sprinklaus), ja se täyttää P2 paloluokan vaatimukset. Porrashuoneen savunpoisto on toteutettu ensimmäisestä kerroksesta laukaistavilla savunpoistoikkunoilla, mikä lisää rakennuksen asukkaiden turvallisuutta.

Rakennuksen runko on valmistettu esivalmistetuista massiivipuutilaelementeistä, ja käytävät on toteutettu CLT-tasoelementeillä. Kylpyhuoneet ovat valmiiksi esivalmistettuja. Kevyet väliseinät ovat pääsääntöisesti rankarakenteisia kipsilevyseiniä.

Ylimmän kerroksen tilaelementtien päälle on nostettu rakennuspaikalla valmiiksi tehty kermipintainen ristikkorakenteinen vesikattokokonaisuus. Yläpohjassa on käytetty lämmöneristeenä puhallusvillaa, mikä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Energialuokka B ja kaukolämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä täydentävät rakennuksen teknisiä ratkaisuja.

Rakennushanke

Rakennushanke eteni suunnitellun aikataulun mukaisesti, mikä kertoo huolellisesta suunnittelusta ja tehokkaasta toteutuksesta. Suunnitteluprosessi käynnistyi tammikuussa 2021, ja rakentaminen alkoi huhtikuussa 2022. Elementtiasennukset aloitettiin lokakuussa 2022, ja koko rakennus valmistui toukokuussa 2023.

Keskeinen oppi tästä prosessista on se, että puukerrostalon rakentamisessa on hyödyllistä pyrkiä mahdollisimman suureen esivalmistusasteeseen. Samalla on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota talotekniikan asentamiseen ja liitoksiin sekä yleisten tilojen rakentamiseen, jotta saavutetaan nopeampi läpimenoaika näissä vaiheissa.

Kokonaisuudessaan rakennusprosessi sujui hyvin, ja suunnitellut ratkaisut osoittautuivat toimiviksi.

TEKIJÄT

Arkkitehti- ja pääsuunnittelija: Antti Heikkilä arkkitehti SAFA,
Arkkitehtitoimisto Antti Heikkilä Oy
Antti Heikkilä on poikkeuksellisten vaativiin rakennus- ja pääsuunnittelukohteisiin pätevöitynyt arkkitehti, joka on suunnitellut paljon mm. asuinrakentamishankkeita kerrostaloista pientaloihin nimeään kantavan arkkitehtitoimiston pääomistajana. Toimiston suunnittelureferensseihin kuuluu myös useita puukerrostaloja. Antti Heikkilällä on vahva kokemus myös julkisten hankkeiden, toimitilojen ja maankäytön suunnittelusta sekä hankekehityksestä ja rakennuttamisesta.