Kuusijärven savusaunat ja infokatos

Vantaan kaupungin rakennuttamat uudet savusaunat ja inforakennus Kuusijärven virkistysalueella tarjoavat kävijöille mahdollisuuden kokea suomalainen savusaunaperinne tulkittuna nykyarkkitehtuurin kautta.

Kuusijärvi on harvinainen järvikohde Vantaalla, portti Sipoonkorven kansallispuistoon sekä suosittu saunomis- ja uimapaikka. Alueen savusaunoilla on pitkät perinteet ja ne ovat tärkeä osa Vantaalaista kulttuuria. Uudet rakennukset laajentavat alueen käyttömahdollisuuksia ja jatkavat vanhaa savusaunaperinnettä, sulautuen osaksi maisemaa. Saunat ovat auki ympäri vuoden ja joka päivä.

Pysäköintialueelta saavuttaessa kävijä kohtaa ensimmäisenä infokatoksen, jonka pyramidinmuotoinen puurakenne ja vesikatto tervatuista douglaskuusi lankuista, muodostavat alueelle maamerkin. Rakennuksessa on yleisö wc-tilat ja sen katettu terassi toimii tapaamispaikkana alueen kävijöille. Rankarakenteisen kuusipanelilla verhoillun inforakennuksen ulkopinnat on keittomaalattu mustaksi ja luonnonmateriaalit jatkuvat sisätiloissa. Niittykatto sitoo rakennuksen ympäröivään metsään ja viivyttää hulevesiä.

Uudet saunarakennukset sijoittuvat kylämäisesti rinteeseen, olemassa olevan rakennuskannan jatkoksi, maaston muotoja ja suuria mäntyjä kunnioittaen. Tumma sävymaailma, puun käyttö ja kasvikatot auttavat rakennuksia sulautumaan maisemaan. Rakennusten väleihin muodostuu kaksi taskupihaa ja polveileva terassialue, joka yhdistää rakennukset toisiinsa.

Saunakokemus alkaa Kaarnaksi nimetystä pukuhuonerakennuksesta. Rakennuksen kaikki seinät ovat kennotiiliharkkoa ja siinä on lomalaudoitettu julkisivu. Ulospäin avautuvissa eteistiloissa lämminsävyinen mäntypuuverhous merkitsee sisäänkäynnit. Puusepäntyönä valmistetut massiivipuiset ikkunat ja ovet sekä massiivipuusta tehdyt pukukaapit, penkit ja eteiskalusteet, tuovat tiloihin käsityön jälkeä ja hienovaraisia yksityiskohtia.

Pukutilat yhdistyvät savusaunoihin ulkoterassien kautta. Terassit on toteutettu osittain kotimaisesta poltetusta ja harjatusta terassilaudasta ja ovat osittain harjattua betonia, joka mahdollistaa näiden esteettömien reitten sulanapidon. Terassit tarjoavat tilaa vilvoitteluun saunojen, ulkosuihkujen ja uimapaikkojen välillä.

Savusaunat Havu ja Pihka ovat hirsirakenteisia ja verhottu hiilletyllä lautaverhouksella. Niiden sisäänkäyntejä korostavat paljaat hirsipinnat. Alempana sijaitseva esteetön Havu tarjoaa pehmeämmät löylyt, ylemmän rinteen Pihka voimakkaammat. Kiukaat kätkevät sisäänsä tonneittain kiveä, kiukaita lämmitetään ulkopuolelta erillisistä lämmitystiloista. Savu tupruaa lämmityksen aikana ulos katossa sijaitsevan lakeisen ja seinien räppänöiden kautta, joiden kautta toimii myös painovoimainen ilmanvaihto käytön aikana. Saunatilat ovat tummat, savuntuoksuiset ja ilmavan hämärät. Lämpökäsitellystä männystä tehdyt lauteet ovat korkealla, löylyä heitetään alhaalla kiukaan päällä olevan luukun kautta.

Arkkitehtoninen kokonaisuus rakentuu siirtymien sarjasta: rakennuksesta toiseen, lämpimästä kylmään, sisältä ulos. Puun moninaiset muodot, kasvikatot, pitkät räystäät ja käsityön jälki sitovat kokonaisuuden paikkaan ja perinteisiin. Tavoitteena on ollut luoda elämyksellinen, rauhallinen ja ajallisesti kestävä saunamiljöö, jossa nykyarkkitehtuuri jatkaa suomalaista savusaunaperinnettä ja paikan ainutlaatuista Kuusijärvi-henkeä.

Tekniset ratkaisut

Kohteen luonteen vuoksi, paloteknisiin kysymyksiin kiinnitettiin jo heti hankkeen alussa huomiota. Savusaunat ovat rakennustyypiltään perinteisesti helposti syttyviä ja rakennuspaikka sijaitsee Sipoon korven kansallispuiston reunalla. Varsinaiset savusaunat erotettiin omiksi rakennuksikseen ja sijoiteltiin kahdeksan metrin päähän toisistaan. Hirsirakenteisten savusaunojen löylyhuoneet verhoiltiin sisältä sementtikuitulevyllä seinien ja katon osalta. Seinät verhoiltiin sisäpuolelta vielä väliseinähirrellä, jotta sisätilaan saadaan hirsitunnelma ja puun hyödyt.

Perinnerakentamisen periaatteet ja kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen muista julkisista savusaunoista on ollut keskiössä saunojen suunnittelussa. Rakenteissa pyrittiin huomioimaan etenkin huollettavuutta ja pitkäaikaiskestävyyttä. Esimerkiksi sementtikuitulevyt on valittu palo- ja kestävyysominaisuuksien vuoksi. Kova käyttörasitus sekä nykyaikaisten materiaalien ja perinnemateriaalien yhdistely oli mielenkiintoinen haaste rakennesuunnittelijalle.

Saunarakennuksissa on perinteiseen tyyliin painovoimainen ilmanvaihto. Puku- ja pesuhuonerakennuksessa sekä inforakennuksen wc-tiloissa on koneellinen ilmanvaihto. Rakennuksissa on lämmitysratkaisuna maalämpö.

Rakennushanke

Kuusijärven savusaunojen arkkitehtisuunnittelu kilpailutettiin tarjouskilpailuna, jossa pääpaino oli laatu joka esitettiin mm. hankevalokuvilla. Suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2023 ja rakentaminen alkoi elokuussa 2024. Rakentaminen valmistui kesällä 2025. Urakkamuotona oli kokonaisurakka. Kuusijärven olemassa olevat saunat olivat käytössä lähes koko hankkeen ajan.

Tekijät

Mer Arkkitehdit Oy – Mer Architects

At Mer Architects, we design ecological and aesthetically resilient buildings and environments. Our expertise includes the innovative use of natural materials and natural ventilation, combined with clever and timeless technical solutions.

We strive for architecture that is calm and haptic, with distinct and thoughtful details at every scale. Our projects combine individuality, client focus, and high quality, creating spaces that are both memorable and meaningful.

We have extensive experience in new construction as well as demanding renovations, with particular expertise in educational buildings, daycares, assisted living facilities, and new constructions into culturally significant environments.

 

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy – Architecture and Design Office Talli Ltd

Talli is an architecture and design office founded in 1995, working in the fields of building heritage, architectural design, and interior design.

Our areas of special expertise include the renovation and adaptive reuse of buildings, residential architecture, and the design of learning environments and care facilities for users of all ages.

Our most recent projects include the Kuusijärvi service buildings, Helsinki Central Railway Station, the National Museum of Finland, Vantaa Cultural Factory Vernissa, and the comprehensive school and daycare centres of Maatulli and Pasila.

Beauty, sustainability, and usability are the classic – and still highly relevant – values of architecture that guide our work on a daily basis. We aim to contribute to the creation of a built environment that is ecologically, socially, economically, and culturally sustainable, and one we can be proud of.