Porvoon Vanhankaupungin silta

Tykkää tästä kohteesta

Silta sijaitsee Porvoon Vanhankaupungin kulttuurihistoriallisessa ympäristössä ja sen kulttuuriarvo maisemassa on merkittävä. Ensimmäinen silta Porvoo joen yli on rakennettu todennäköisesti 1300-luvulla ja sen kupeessa sijaitsi kaupungin läntinen tulliportti. Näsin ohi kulkeva Vanha Helsingintie noudattelee keskiaikaista linjausta, Kuninkaantien pohjaa.

Urakan alkaessa paikalla oli silta, jonka alusrakenteet olivat 1860 luvulta ja päällysrakenne 1950 luvulta. Silta oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Hankkeessa korvattiin sillan teräksinen kansirakenne kokonaan puisella rakenteella. Uuden sillan kantava rakenne koostuu liimapuisesta palkistosta ja näyttävä puukansi rakennettiin paikan päällä lehtikuusesta. Myös sillan kaiteet ovat puurakenteisia. Putoamisen estävät säleiköt ja vedonkestävyyttä parantavat osat ovat teräksestä. Arkkitehtonisesti perinteinen puusiltatyyppi sopii luontevasti kaupunkikuvaan. Sillan puupinnat on käsitelty ns. Roslagin mahongilla lukuun ottamatta luonnollisesti patinoituvaa lehtikuusesta tehtyä siltakannen päällysrakennetta. Historiallinen alusrakenne purettiin kokonaan, perustukset vahvennettiin paaluperusteisiksi, jonka jälkeen alusrakenne koottiin entisen kaltaiseksi.

Tästä siltaprojektista tekee moni seikka erityisen, kuten se, että pystyttiin säilyttämään vanhojen maatukien alkuperäinen ilme. Maatukien eri muotoiset ja kokoiset luonnonkivet purettiin, dokumentoitiin ja asennettiin käsityönä uusien betonisten maatukien verhoilukiviksi tarkasti samoihin paikkoihin tiiviissä yhteistyössä Porvoon museon kanssa. Osa kivistä jouduttiin korvaamaan uusilla, mutta onneksi niitä löytyi rakennuspaikan taustatäytöistä.

Sillan liikennejärjestelyjen osalta on haluttu paitsi mahdollistaa ajoneuvoliikenne myös tehdä kevyen liikenteen käyttö sujuvaksi. Kapeahko siltakansi on jaettu keskeltä 3,5 m ajoneuvokaistaksi ja molemmilta reunoilta 1,75 m leveiksi kevyen liikenteen väyliksi. Eri kaistat on eroteltu toisiltaan puisilla pollareilla. Vähäinen ajoneuvoliikenne sillalla mahtuu kannelle periaatteella yhdestä suunnasta kerrallaan, ja muutoin kansi on koko leveydeltään kevyen liikenteen käytössä. Etenkin kesäkaudella sillalla liikkuu runsaasti myös turisteja. Puurakenteisiin valittu Roslagin mahonki -pinnoite antaa idyllisen tervan tuoksun sillalla kulkijoille. Silta kantaa täyden liikennekuorman.

Vanha Porvoo houkuttelee vuosittain lähes 600 000 matkailijaa Suomesta ja ulkomailta. Työt Suomen valokuvatuimpiin kuuluvassa kansallismaisemassa etenivät kirjaimellisesti kansainvälisten silmäparien seuratessa.

Tekniset ratkaisut

Siltakannen rakenne: 11 kpl liimapuisia pääpalkkeja 820x240mm2 GL30h, syrjälankkukansi jossa kulutuskerroksena lehtikuusilankut.

Teknisesti haastava urakka eteni suunnitelmien mukaan useita eri rakentamisen lajeja käyttäen, kun Porvoonjoen päällä ja rannalla hyödynnettiin muun muassa pora- ja lyöntipaalutusta sekä tehtiin ankkuroituja tukiseiniä ja vedenalaisia contractor-valuja.

Rakennuspaikan pohjaolosuhteet eivät sallineet työsillan rakentamista, joten puolet sillasta rakennettiin erikoisvalmistellulta lautalta. Lautalta käsin muun muassa pumpattiin sillan itäpuoliset maatukien ja rantamuurien betonit. Lautan ansiosta pystyttiin myös minimoimaan työmaaliikenteen Vanhan Porvoon puolella, jossa kadut ovat ahtaita, liikkeellä on paljon turisteja ja vanha rakennuskanta on hyvin herkkää tärinälle.

Yksi näkyvimmistä ja kriittisimmistä työvaiheista oli lokakuiset nostot vuonna 2025, joissa pisimmillään jopa 38-metriset puupalkit siirrettiin paikoilleen. Nostot toteutettiin ahtaissa olosuhteissa ja osittain veden päällä, mikä vaati erityisen huolellista suunnittelua. Onnistuminen oli koko tiimin ammattitaidon ja yhteistyön ansiota runsaslukuisen katsojakunnan seuratessa molemmilla rannoilla.

Rakennushanke

Rakennushankkeen valmistelu käynnistyi vuosina 2020–2021 toteutetulla Porvoon Vanhankaupungin sillan ja sen maatukien kunnostuksen yleissuunnittelulla. Suunnittelutyötä täydennettiin vuonna 2021 rakennussuunnittelua varten tehdyillä pohja- ja sedimenttitutkimuksilla sekä tilapäisen sillan suunnitteluun liittyvillä selvityksillä.

Varsinainen rakennussuunnittelu eteni vuosina 2021–2022, minkä jälkeen hanke siirtyi toteutusvaiheeseen. Sillan rakentaminen ja maatukien kunnostaminen toteutettiin vuosina 2025–2026. Urakka-ajaksi oli alun perin määritelty tammikuu 2025–toukokuu 2026, mutta työt valmistuivat etuajassa jo joulukuussa 2025.