29.9.2022

Helsinki-vantaan lentoaseman sisäänkäyntirakennus

Sisäänkäyntikatos ja lähtöaulan alakatto

Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikuttava uusi pääsisäänkäynti, uudet lähtö- ja tuloaulat ja uusi matkakeskus aukesivat joulukuussa 2021 ja ovat olleet kokonaisuudessaan toiminnassa kesäkuusta 2022 alkaen. Allianssimallilla toteutettu hanke valmistui nopeassa tahdissa, budjettiraameissa pysyen.

Arkkitehdit ovat vuosikymmeniä pyrkineet ilmaisemaan lentoasemahallien katoilla keveyttä ja lentämistä. Helsinki-Vantaallakin lentoaseman vanhempien rakennusosien katot ovat tektonisia, kevyen oloisia ja lennokkaita. Myös uuden lähtöaulan katto leikittelee keveyden, mutta sen ohella poikkeuksellisesti myös raskauden vaikutelmalla. Raskaudestaan huolimatta paksu puinen alakatto kuitenkin näyttää lentävän alapintansa plastisen muotoilun ansiosta – se uhmaa arkijärkeä kuin näky ilmaan nousevasta jumbojetistä.

Katon paksuus on havaittavissa niin julkisivuissa kuin lähtöaulan keskellä, kattoikkunan syvässä kauluksessakin. Sen alapinnan puuelementeissä on käytetty suomalaista kuusta. Aaltoileva muoto rakentuu tasaisista, kaareviin muotoihin leikatuista puulevyistä, joiden reunamuodot muistuttavat korkeuskäyriä. Katto on siis kuin ylösalaisin käännetty kolmiulotteinen kartta tai luonnonmaiseman abstraktio. Se johdattaa matkustajien katseet kohti matkan suuntaa, taivasta kiitoteiden päällä.

Aulan suuren avoimen tilan mahdollistavat pitkät jännevälit ja sisääntulokatoksen uloke on saavutettu teräsrakenteilla. Rakenteet on piilotettu alakaton sisälle. Teräsrakenteiden lisäksi katto kätkee sisäänsä myös ilmastointikonehuoneet.

Sininen turvatarkastustoimintojen alue on mahdollista havaita puukattoisen lähtöaulan perällä jo heti sisäänkäynniltä. Sininen väri toistuu rakennusosan sisäpintojen lisäksi sen ulkopinnoissa. Valittu väritys toisaalta tekee osasta jo kaukaa erottuvan, oman tunnistettavan alueensa, toisaalta vaikuttaa rauhoittavasti stressaavassa turvatarkastustilanteessa.

Tullin suunnasta tuloaulaan astuttaessa silmien edessä kohoaa ensimmäisenä Luoto, suuri vapaamuotoinen Cor-Ten-istutuskaukalo puineen, pensaineen ja siirtolohkareineen. Luoto pyrkii yhdistämään suomalaisen luonnon elementtejä aasialaiseen puutarhataiteeseen. Puiden latvat kohoavat vihreinä tuloaulan tasolle saapuvien ja lähtevien matkustajien kerrosten välille aukaistun suuren vinoneliön muotoisen aukon kautta. Tuloaulasta ylöspäin katsottaessa tästä aukosta näkyvät lähtöaulan puinen alakatto sekä kattoikkunasta pilkottava taivas. Näin myös viheraiheen kasvillisuus saa päivänvaloa.

Arkkitehdin kommentit:

Helsinki-Vantaan lentoaseman uuden lähtevien ja saapuvien rakennuksen puualakaton vapaamuotoiset pinnat muodostavat rakennuksen päälle arkkitehtonisesti vaikuttavan laajan kokonaisuuden. Puualakatto on hallitsevana elementtinä läsnä etenkin lähtöaulassa, joka sijoittuu suoraan sen alle. Alakatto näkyy kuitenkin myös lähtöaulan alapuoliseen tuloaulaan kerrosten väliin leikatun aukon kautta. Lisäksi alakatto jatkuu rakennuksen lasijulkisivun ohitse suurena sisäänkäyntikatoksena ja toimii näin maamerkkinä kaikille lentokentälle saapuville.

Puualakatto jakaantuu kolmeen hieman erityyppiseen pääosaan – yleiseen puualakattoon, suuren kattoikkunan – oculuksen – valoaukon seinämiin sekä ulkolipan alakattopintaan. Puualakatto on kauttaaltaan vapaamuotoinen, ja ollut siten suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta haastava. Puualakaton vapaamuotoiset, näkyvät pinnat muodostuvat vaakasuuntaisista, osin päällekkäin limittyvistä paneeleista. Paneeleiden vaakasuuntaisiin väleihin on asennettu akustiikkaa parantavat akustovillasoirot.

Puualakattopaneeleiden alapinnat on mallinnettu algoritmiavusteisesti käyttäen Rhinoceros-ohjelmassa toimivaa Grasshopper-pluginia. Sillä on pystytty hallitsemaan monimutkainen geometria ja päivittämään malli helposti suunnitelmien tarkentuessa. Puualakattovalmistaja on suunnitellut varsinaiset puualakattoelementit alakattopintojen päälle. Puualakatto on suunniteltu tehdasvalmisteisista elementeistä, jotka on asennettu työmaalla yksitellen alakattokorkeuteen nostamalla. Valmistaja on käyttänyt puualakattoelementtien mallintamiseen Creo-ohjelmistoa, josta on saatu tieto puuosien CNC-työstöjä ja kiinnityksiä varten.

Yksittäinen peruskokoinen puualakattoelementti on noin 3,2 x 6,4 m kokoinen. Elementtien kaikki puuosat ovat geometrialtaan yksilöllisiä. Alakattopaneelit ovat ristiinliimattua monikerrospuulevyä (CLT) ja runko liimapuuta. Puuosat on toteutettu CNC-leikkaamalla, jotta niistä on saatu mittatarkkoja. Tekniikan vaatimat reiät on pääosin esiporattu puualakattopaneeleihin. Suunnittelijoiden ja puualakattovalmistajan mallinnukset on toistuvasti koottu yhteensovitusta varten yhdistelmätietomalliin. Yhteensä elementtejä on 461 kappaletta. Asennustyö kesti 10 kuukautta.

Puualakattourakoitsijan kommentti:

Näyttävä puualakatto koostuu noin 500 erilaisesta elementistä – jokainen elementti ja paneeli on yksilöllinen, kahta samanlaista osaa ei katosta löydy. Puualakatosta puuseppämäisen tekee siinä käytetty monikerrospuulevy, jonka syysuunnat on huolella sovitettu katon geometriaan. Tinkimättömän viimeistelyn ja tasalaatuisen pintakäsittelyn ansiosta katto on yhtenäinen kokonaisuus. Puukattotyö osoitti, että hyvällä valmistelulla voi haastavan ja upean puutaideteoksen ”tuotteistaa” niin, että se voidaan myös valmistaa järkevästi. Raision Puusepät pääsivät jo hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan kehittämään tätä ainutlaatuista puukattoa, niinpä ideoita ja ajatuksia vaihdettiin hankkeen suunnittelu- ja toteutusalliallianssin jäsenten kanssa ja tuntui, että Puuseppiä kuunneltiin ja arvostettiin koko projektin ajan.

Kehittelyjakson päätyttyä Puusepät pääsivät työnsuunnitteluvaiheeseen, jossa 3D-suunnitteluosaaminen antoi hyvät lähtökohdat itse elementtien valmistukselle, sillä katon monimuotoisuus asetti haasteita perinteisemmälle puusepän työlle, johon vastattiin nykyaikaisella konekannalla. Suuren mallinnustyön ja 3D-malleja lukevan CNC-koneen ansiosta katon geometria saatiin toteutettua millilleen oikein suunnitelmien mukaan. Vaatimuksena puukattotyössä oli myös rakenteellinen haastavuus, sillä urakkaan sisällytettiin myös puualakaton rakennesuunnittelu, joka toi mukanaan vastuun rakenteellisesta kestävyydestä. Katon kestävyys, kosteuseläminen ja huollettavuus antoivat raamit elementtien runkojen kehittelylle, josta lopputuloksena saatiin turvallinen ja kevyt rakenne, joka roikkuu teräsrakenteista.

Puuseppäurakoitsijalla oli myös oma kunnianhimoinen tavoite valmistaa puualakatosta puuseppämäinen rakennuksen osa. Näin ollen työlle määriteltiin itse tärkeät arvot, jotka ohjasivat kaikkea tekemistä: osien ja elementtien mittatarkkuus, pintakäsittelyn tasalaatuisuus ja turvallinen asennettavuus. Näissä kaikissa tavoitteissa onnistuttiinkin hyvin. Lisäksi tuotannon työergonomiaan kiinnitettiin erityistä huomiota, sillä yksittäiset osat painoivat kymmeniä kiloja ja kokonainen valmis elementti noin 800 kiloa. Vaikka alakatto näyttää yksinkertaisen kauniilta ja kevyeltä, tarvittiin sen kehittelyyn erityistä innovatiivisuutta. Kaikki näkyvän pinnan yläpuolelle jäävä rakenteellinen osa vaati runsaasti suunnittelutyötä ja ajattelua laatikon ulkopuolelta.

TEKIJÄT

Kuva: Vilhelm Sjöström

ALA on vuonna 2005 perustettu helsinkiläinen 45 hengen arkkitehtitoimisto, joka on erikoistunut vaativien julkisten rakennusten ja peruskorjauskohteiden suunnitteluun sekä kehityshankkeisiin. ALA on erikoistunut vaativiin, uniikkeihin suunnittelukohteisiin. Toimiston osakkaat ovat Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston. ALA:n mittavimmat toteutetut hankkeet ovat Norjan Kristiansandiin vuonna 2012 auennut Teatteri- ja konserttitalo Kilden, Helsingin keskustakirjasto Oodi sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi sisäänkäyntirakennus. Muita toimiston valmistuneita kohteita ovat Kuopion kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus, Lappeenrannan uusi kaupunginteatteri, viisi Länsimetron asemaa, Ylioppilaskuntatalo Dipolin muutos Aalto-yliopiston päärakennukseksi, Suomen Intian suurlähetystön peruskorjaus, Courtyard Tampere City –hotelli sekä Saukonlaiturin pysäköintilaitos Helsingin Jätkäsaaressa. Kotkan uusi puurakenteinen tapahtumakeskus, Satama Areena, valmistuu ensi vuonna. Lisäksi ALA suunnittelee parhaillaan muun muassa Lyonin Lumière 2 -yliopiston uutta oppimiskeskusta ja Estonian Business School -korkeakoulun kampuslaajennusta. ALA on voittanut yli kolmekymmentä kilpailupalkintoa tai muuta tunnustusta projekteistaan useassa eri maassa ja toimiston töitä on julkaistu laajalti kotimaisessa sekä kansainvälisessä arkkitehtuurimediassa. Toimiston osakkaille myönnettiin Rakennustaiteen valtion-palkinto vuonna 2012.

Faktat kohteesta

Helsinki-vantaan lentoaseman uusi sisäänkäyntirakennus – sisäänkäyntikatos ja lähtöaulan alakatto

  • Sijainti | Vantaa
  • Käyttötarkoitus | Julkinen rakennus
  • Rakennuttaja/Tilaaja | Finavia Oyj, projektijohtaja Martti Nurminen
  • Valmistumisvuosi | 2022
  • Arkkitehtisuunnittelu | Arkkitehtitoimisto ALA Oy
  • Muut suunnittelijat ja asiantuntijat | Rakennesuunnittelu, puualakatto: Ramboll Finland Oy, johtaja Pekka Ahola, projektipäällikkö Pekka Turunen, projektipäällikkö Antti Pekkala
    Rakennesuunnittelu, puualakatto: A-Insinöörit Oy, yksikönjohtaja Jukka Oja-Lipasti
  • Pääurakoitsija | SRV Rakennus Oy, yksikönjohtaja Ossi Inkilä, työmaapäällikkö Jukka Nikkola
  • Puuosien toimittaja | Raision Puusepät Oy (puualakaton ja lähtöselvitstiskien toteutus)
  • Valokuvat | Tuomas Uusheimo
  • Teksti | Arkkitehtitoimisto ALA