Puusauna

Tykkää tästä kohteesta

Puusauna on nykyaikainen tulkinta perinteisestä suomalaisesta saunasta, jossa kylpeminen avautuu tilallisena rituaalina ja asteittaisena siirtymänä pois arjesta. Puu materiaalina on läsnä monessa muodossa mahdollisimman raakana ja massiivisena. Perinteiset käsityötaidot on Puusaunassa vahvasti esillä.

Saunomiskokemus on järjestetty pystysuunnassa: löylyttely tapahtuu ylhäällä lavolla, kun taas peseytyminen tapahtuu lauteiden alapuolella. Saunan sydämessä on halkaisijaltaan 110 cm:n kertalämmitteinen kiuas, jonka hidas lämmitysprosessi on olennainen osa sekä kokemusta että rakennuksen hitauden eetosta. Saunan rinnalla rakennuksessa on teehuone, joka kehystää rituaalin alun ja lopun tarjoten tilan pysähtyä ennen löylyyn astumista ja rauhoittua sen jälkeen.

Puusaunassa laaja massiivipuurakenteinen katto suojaa rakennusta ja sitä kiertävää terassia. Kattoa kannattelee kokonaisten, hiillettyjen oksallisten puunrunkojen muodostama rakennusta kiertävä pylväikkö. Nämä rungot muodostavat rakennuksen katon kantavan pystyrakenteen, mikä on erillään painuvasta hirsirungosta. Rakennuksessa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon puuta, mahdollisimman vähän prosessoituna. Pilarit on oksallisia latvatukkeja ja esimerkiksi palkit ovat liimapuun sijaan perinteikkäitä massiivipuusta veistettyjä palkkeja, joita on jatkettu viistoliitoksin. Teehuoneen korotettu lattia on päätypuulattia tai ns. pajalattia, mikä tehtiin lahottajasienen kuvioimasta koivusta. Rakennuspaikalta kaadettujen kahden männyn runkoja käytettiin rakennuksessa mahdollisimman paljon: laudelankut, yksi oksallinen pilari ja peseytymistilan pitkä penkki ovat rakennuksen tieltä kaadetusta isosta männystä.

Mittakaava vaihtelee Puusaunassa: matalasta ja intiimistä sisäänkäynnistä avoimeen ja ilmavaan terassiin, ja edelleen vaihteleviin saunatiloihin, joista avautuu näkymiä kohti koivumetsää sekä yläkerroksesta avomerelle. Tila, materiaali ja käyttö ovat erottamattomia—Puusauna on arkkitehtuuria, jota muovaavat yhtä paljon rituaali kuin rakenne.

Puusauna jatkaa suunnitteluperiaatteita, joita arkkitehti Jaakko Torvinen tutki aiemmin Pikku-Finlandiassa—Alvar Aallon Finlandia-talon peruskorjauksen aikaisessa väliaikaisessa tapahtumatilassa. Kantavat pilarit ovat oksaisia männynrunkoja, joista kuori on poistettu painepesurilla korostaen puun orgaanista muotoa. Pilarit hiillettiin polttamalla pystytyksen yhteydessä ja käsiteltiin pellavaöljyllä. Torvinen tekee parhaillaan väitöskirjaa orgaanisesti muotoutuneen puun käytöstä arkkitehtuurissa ja rakentamisessa, ja Puusaunan rakennuttaja toivoi saunarakennusta, joka olisi erehtymättömästi tunnistettavissa Torvisen työksi.

Puusaunan alkuperä juontaa sattumanvaraiseen kohtaamiseen Helsingissä kesällä 2024. Saunan ja ravintolaillan jälkeen Torvinen istui ystävänsä kanssa Karhupuistossa, kun tuntematon mies lähestyi häntä ja kysyi: “Suunnittelitko sinä Pikku-Finlandian?” Saatuaan nyökkäyksen vastaukseksi mies sanoi haluavansa Torvisen suunnittelevan hänelle saunan—ja käveli sitten pois. Hieman yli kaksi vuotta myöhemmin nämä kaksi istuvat yhdessä Puusaunan lauteilla.

Hanke ammentaa inspiraatiota myös Japanista, joka on sekä arkkitehdille että rakennuttajalle tuttu matkakohde. Laaja katto, rakennusta kiertävä terassi ja teehuone viittaavat japanilaiseen puuarkkitehtuuriin. Teehuoneen kalusteessa on yhdistetty massiivitammesta mittatilauksena tehty kiintokaluste, minkä yhtenä osana on rakennuspaikalta kaadetun männyn jykevä ja orgaanisen muotoinen oksa. Kylpemisen rituaali—peseytyminen istuen, katse sammaleiseen koivumetsään suunnattuna—yhdistää japanilaista kylpykulttuuria suomalaiseen saunaperinteeseen. Puusaunassa ajan ja paikan toivotaan hetkeksi menettävän merkityksensä.

Puusauna on pyritty sijoittamaan tarkoin maisemaan, kahden siirtolohkareen väliin, metsän ja rantaviivan reunalle. Ylälauteilta kylpijät istuvat männyn oksien lomassa, katsoen sen ohi kohti ulappaa.

Rakennus on esimerkki suomalaisesta käsityötaidosta: Karstulalaisen Hirsityö Heikkilä Oy:n kolme veljestä veistivät perinteisen massiivihirsirungon, ja Helsinkiläinen .TEBIAN valmisti kaikki kalusteet, mukaan lukien teehuoneen kiintokalusteet yhdessä Torvisen kanssa.

Tekniset ratkaisut

Hankkeessa toteutusratkaisut suunniteltiin yhdessä arkkitehdin Jaakko Torvisen, rakennesuunnittelijan Vaaterpassi Oy:n, urakoitsijan Hirsityö Heikkilä Oy:n ja urakoitsijan suunnittelijan Vivaret Oy:n kanssa. Samoin peltikaton detaljit ja toteutus suunniteltiin yhdessä työn toteuttajan Pläkkärit Oy:n kanssa.

Puusaunassa on kaksi toisistaan erillistä rakennetta: orgaanisen muotoiset oksalliset mäntypilarit kannattelevat kattorakenteita, mikä vesikatto suojaa koko rakennusta ja sitä ympäröivää terassialuetta. Ulkoseinät ovat massiivihirttä, jotka seisovat vapaana katon alla mahdollistaen luonnollisen painumisen. Hirsirunkoisilla tiloilla on yläpohja, minkä yläpuoli on vapaasti tuulettuva tila vesikaton alapuolella. Saunan yläikkunoiden kohdalla pellitys vesikaton kanssa on toteutettu limittäin mahdollistaen hirsirungon painumisen. Kattoa kannatteleva pilari-palkki-järjestelmä on kiinnitetty hirsirunkoon liukukiinnikkeillä lisäten jäykistystä.

Mäntypilareihin ja massiivipuupalkkeihin on veistetty vaarna-tappiliitokset. Massiivipuupalkit on jatkettu perinteikkäillä viistoliitoksilla. Elementit on valmistettu perinteikkäin suomalaista ja myös ranskalaista puurakentamisen perinnemenetelmiä hyödyntäen asennushallissa. Suunnittelussa hyödynnettiin 3D-skannausta orgaanisen muotoisten mäntypilarien sijoittelun osalta.

Isot lasipinnat on toteutettu lasielementteinä, joille on työstetty lovet hirsirunkoon elämis- ja painumavaroineen.

Tontilta kaadettuja mäntyjä hyödynnettiin rakentamisessa. Yksi kantavista pilareista on paikalta kaadetusta puusta, nykyinen sijainti on vain metrin päässä alkuperäisestä paikastaan. Lauteet on tuppeen sahattu samasta männystä ja pesutilan massiivinen pesupenkki on paikalta kaadetusta puusta halkaistu ja työstetty.

Sauna on kaksikerroksinen, alakerrassa on peseytymistila ja ylhäällä on lauteet löylyttelylle. Lauteiden alla on kaltevaksi asennettu messinkilevy heijastamassa epäsuoraa valoa tilaan ja suojaamassa alapuolista pesutilaa roiskeilta.

Teehuoneessa on haettu inspiraatiota japanilaisesta arkkitehtuurista. Astuttaessa tilaan, kengät jätetään korotetun lattian alapuolelle jäävään syvennykseen ja noustaan sukkasiltaan korotetulle osalle. Lattia on ns. pölkkylattia, mikä on tehty lahottajasienen kuvioimasta koivusta. Kamiinan kohdalla puupalikoiden sijaan on samankokoisia tumman vihreitä ylämaan graniitista leikattuja laattoja, joita on ripoteltu puupölkkyjen sekaan pehmentäen materiaalien rajaa.

Hankkeessa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon puuta, erityisesti muokkaamattomassa muodossa tai hyödyntäen yleisesti alempiarvoisena pidettyä puuta. Puusaunassa yhdistyy perinteikäs suomalainen puuarkkitehtuuri, perinteiset käsityötaidot ja digitaaliset suunnittelumetodit.

Rakennushanke

Suunnittelu alkoi vuonna 2023, jolloin arkkitehti kävi ensimmäisen kerran tulevalla rakennuspaikalla ja laati kohteen ensimmäiset luonnokset. Vuoden 2024 alussa arkkitehti valitsi yhdessä Hirsityö Heikkilän kanssa metsästä rakennukseen sopivat mäntylatvat kantavia pilareita varten.

Työmaa käynnistyi vuonna 2024 rakennuspaikan valmistelulla. Rakennuspaikalta kaadettiin kaksi puuta, maaperää tasoitettiin ja perustukset rakennettiin. Kaadetut puut säilöttiin kuivumaan käytettäväksi hankkeessa. Osa puusta sahattiin tuppeen, osa jätettiin oksineen tukeiksi myöhempää käyttöä varten.

Vuosien 2024 ja 2025 aikana massiivihirsirungon, mäntypilarien ja kattorakenteiden valmistus toteutettiin Hirsityö Heikkilän asennushallissa perinteisin käsityömenetelmin. Vuonna 2025 rakennus pystytettiin kohteessa, vesikatto valmistui ja hankkeessa siirryttiin kalusteiden valmistukseen sekä viimeistelytöihin.

Hankkeen tärkeimpiä oppeja olivat yhteistyö ja avoin yhteissuunnittelu. Arkkitehdin laatimien suunnitelmien ja konseptin pohjalta käynnistettiin tiivis vuoropuhelu toteuttajien ja urakoitsijoiden kanssa. Osapuolten käytännön osaaminen ja ammattitaito olivat keskeisessä roolissa laadukkaan lopputuloksen saavuttamisessa.

Hanke on merkittävä myös osana Jaakko Torvisen väitöstutkimusta. Se toimii käytännön esimerkkinä siitä, kuinka orgaanisen muotoisia pyöreitä puita voidaan hyödyntää osana nykyarkkitehtuuria ja nykyaikaista puurakentamista.