Puulehti: Puheenvuoroja puusta 2014

UUTTA KASVUA 

Puulehden erikoisnumero kokoaa jälleen Markku Laukkasen Puuinfon artikkelipalveluun toimittamat henkilöhaastattelut yhteen. Artikkelit ovat hyvä yhteenveto vuoden aikana puurakentamisen ympärillä käydystä keskustelusta. Niissä käsitellään laajasti muun muassa vanhojen kerrostalojen korjausja täydennysrakentamista ja rakentamisen laatua puukerrostaloja unohtamatta. Mediassa suosituksi aiheeksi ovat nousseet puun käytön fysiologiset ja psykologiset vaikutukset.

Uutta on, että osa artikkeleista on laitettu myös kansainväliseen mediajakeluun uuden woodproducts.fi -palvelumme kautta. Sen tarkoitus on markkinoida suomalaisia puutuotteita ulkomaille kuudella kiellä, ja tuoda yrityksille uusia ulkomaisia asiakkaita. Ensimmäisen vuoden tulokset ovat lupaavia. 

Olemme ottaneet erikoisnumeroon mukaan myös tämän vuoden Puupalkintoehdokkaat. Hyvä arkkitehtuuri ansaitsee tulla julkaistuksi myös tässä yhteydessä.

Kilpailuun saapui 20 ehdotusta, joista 15 valittiin varsinaiseen kilpailuun ja yleisöäänestykseen. Ehdokkaat kuvastavat hyvin puun käytön kehittymistä ja monimuotoisuutta. Pientalot ja mökit ovat edelleen puuarkkitehtuurin helmiä mutta myös puukerrostalot ovat tulleet mukaan kilpailuun. Merkille pantavaa on, että puolet ehdotuksista on julkisia palvelurakennuksia. Tämä kertoo puun kasvavasta suosiosta julkisessa rakentamisessa.

Puuinfon toiminnassa olemme tänä vuonna keskittyneet edelleen puukerrostalorakentamisen edistämiseen. Vuoden erityisteemana on ollut rakennesuunnittelijoiden täydennyskoulutus. Kevään seminaarisarja aiheesta oli odotuksiamme suositumpi. Vaativien puurakenteiden suunnittelijoiden pätevyyteen valmentavalle kurssillemme osallistui 30 rakennesuunnittelijaa. Uuden pätevyysjärjestelmän saatua hahmonsa on lupa odottaa vaativien puurakenteiden suunnittelijoiden määrän kasvua.

Ensi vuonna suuntaamme suurien puurakenteiden ja puusiltojen pariin. Finnish Wood Research saa valmiiksi puukerrostalorakentamisen RunkoPES -järjestelmää vastaavan erillisrunkoisten rakennusten HalliPES -järjestelmän. Se ja Suomen Liimapuuyhdistyksen kanssa yhdessä julkaistava uusi Liimapuukäsikirja antavat hyvän perustan koulutuksen käynnistämiseen kevään seminaarisarjassamme. 

Lisäksi pyrimme lisäämään puusiltojen rakentamista. Puisten siltojen rakentaminen voitaisiin helposti kymmenkertaistaa. Kokemukset Ruotsista ja Norjasta osoittavat että puusillat ovat sekä rakennus että elinkaarikustannuksiltaan erittäin kilpailukykyisiä. Lisäksi ihmiset pitävät puusiltoja kauniina. Ympäristöominaisuuksiltaan ne ovat parhaimmillaan ylivertaiset. 

Ensi vuosi on myös vaalivuosi. Puurakentamisen säädöksissä ja koulutuksessa riittää edelleen parannettavaa, joten toivomme tietenkin, että puurakentamisen edistämistä jatketaan ja vahvistetaan seuraavalla hallituskaudella puutuotteiden kotimaisen kysynnän ja viennin edistämiseksi. Sillä saadaan koko Suomi nousuun.  

Lämmin kiitos Markulle ja kaikille haastatteluissa äänensä antaneille. Antoisia lukuhetkiä!