Rakentaminen kertoo tulevaisuususkosta, mutta samalla rakentaminen ja rakennukset tuottavat kolmanneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Puusta rakentamalla seutukaupunki ohjaa yhteisiä varoja päästöjen vähentämiseen, aluetalouteen ja rakennusten käyttäjien hyvinvointiin. Isoina tilaajina kaupungit kehittävät puurakentamisen markkinoita ja levittävät hyviä käytäntöjä. Osa seutukaupungeista on pitkällä puurakentamisessa, toisissa uusia puurakentamisen mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta hyvin.

Seutukaupungeissa on jatkuvasti rakentamistarpeita, asuuhan alueella yli 900 000 ihmistä. Niissä on myös neljännes Suomen yrityksistä. Tarpeita tuovat teollisten hankkeiden tuomat uudet asukkaat (esim. Uusikaupunki, Varkaus, Kemi), tuotanto- ja toimitilarakentaminen, koulu- ja muiden palveluverkkojen kehittäminen ja huonokuntoisten rakennusten korvaaminen. Asumiseen vaikuttaa asutuksen tiivistyminen kohti keskusta-alueita ja ikärakenteen muutos. Lomarakentaminen on paikoin vilkasta – ja tarvitaanpa välillä myös kirkkoja (Ylivieska) ja museoita (Mänttä-Vilppula, Raasepori). Ajan kanssa selviää myös monipaikkaisuuden ja etätyön yleistymisen vaikutus. Rakennusmateriaalina puu joka tapauksessa yleistyy myös suurissa kohteissa.

Uudisrakentamisen lisäksi vanhoja puukaupunginosia ja puurakennuksia korjataan. Ympäristön ystäviä ovat jopa vuosisatoja vanhat, käytössä ja kunnossa pidetyt rakennukset. Esimerkiksi Raumalla, Nurmeksessa, Raahessa, Haminassa ja Kristiinankaupungissa vanhat puutaloalueet ovat osa kaupungin identiteettiä ja historiaa, ne miellyttävät asukkaita ja ovat tärkeitä matkailulle. Myös muurakennusten remontointi puulla kiinnostaa. Esimerkiksi Riihimäellä betonijulkisivuja on korjattu puuelementeillä. Kaavoituksessakin huomioidaan vanhan ja uuden yhdistäminen toimivasti.

Strategioita ja rakentamista    

Useat maakuntastrategiat ja -ohjelmat mainitsevat puurakentamisen, mutta suoraa mainintaa puurakentamisesta ei seutukaupunkien kuntastrategioista juuri löydy. Onkin helppo ymmärtää, että moni kaupunki haluaa välttää kirjauksia, joiden voisi tulkita hidastavan rakentamista. Ajat kuitenkin muuttuvat, onhan moni betonista tunnettu rakennusfirmakin ottanut askeleita puun pariin.

Puurakentamisella on seutukaupungeissa erilaisia strategia- ja ohjelmaperustoja. Vaikka puurakentamisesta olisikin hyvä olla selkeä linjaus kunta- tai hankintastrategiassa, löytyy kaupungeista kuitenkin monia ohjausvälineitä niin, että jokaista rakennushanketta aloitettaessa ei tarvitse käydä perinpohjaista puusta vai muusta -keskustelua. Vaikka esimerkiksi hiilineutraaliuteen tähtäävien HINKU-kuntien verkostoon kuuluminen ei velvoita puurakentamiseen, puurakentamisen ekologisuus ohjaa puun suuntaan. Seutukaupungeista HINKU-kuntia on 20, niiden joukossa Kemi.

Kemi on esimerkki strategisten instrumenttien toimimisesta samaan suuntaan – aina eivät kaupunkien elinkeinoelämän kehittämislinjaukset ja hankintapäätökset tue toisiaan puurakentamisen osalta. Teollisuuskaupunkina tunnetun Kemin elinkeinostrategia tähtää Kemin kehittymiseen merkittäväksi puurakentamisen kaupungiksi, ja vuonna 2016 Kemi laati puurakentamisen toimenpideohjelman. Kokonaisuutta tukee Vihreä ja kestävä Kemi -strategia kaupungin vetovoiman kehittämiseksi. Lisäksi Kemi on Manner-Suomen ainoa kunta, jolla on ISO 14001:2015 ympäristösertifikaatti, joka kattaa esimerkiksi keskusviraston alaiset hankinnat. Kemiin valmistuukin syksyllä Suomen suurin hirsinen päiväkoti lähes 200 lapselle ja puukortteli on kaavoitettuna.

Iisalmessa puuvaihtoehto otetaan rakennettaessa aina tarkasteluun. Täällä puurakentaminen liittyy resurssiviisauden toimenpideohjelmaan. Puusta on rakennettu jo useita kohteita, kuten Kauppis-Heikin hirsikoulu, päiväkoteja ja hoivatiloja. Lisäksi Veturitallinrannan asemakaavan toteutus etenee yksi- ja kaksikerroksisilla puurakennuksilla. Kaupunkia kiinnostavat myös puukerrostalot, mutta toistaiseksi toteuttaja on löytynyt vain muurakenteisille (asemakaavapäällikkö Sari Niemi).

Imatran kaupungissa kestävän kehityksen strategia tuki Mansikkalan koulun rakentamista puusta. Koulu alkoi viime elokuussa tässä Suomen 11 000 hyötyneliöllään suurimmassa puukoulussa. Seuraavaksi Imatralle on suunnitteilla puurakenteinen urheiluhalli.  

Haminassa kaupungille laaditaan puurakentamisen strategiaa maksimoimaan puun käyttö julkisessa ja yksityisessä rakentamisessa. Tavoite on kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäminen ja alueen hiilijalanjäljen pienentäminen. Kaavoitusta kehitetään turvaamaan historiallisen puukeskustan ja tulevien puurakennusten toimiva liitto ja hyvä kaupunkikuva. Näin rakennetaan maailmanluokan pikkukaupunki!

Myös Raumalla on velvoittavia perinteitä, onhan puukaupunki Vanha Rauma maailmanperintökohde. Puurakentamiselle kaavoitettiin jo joitakin vuosia sitten Papinpellon alueelle, mutta se ei toteutunut puisena. Nyt tilanne on toinen. Tarveselvitysvaiheessa on Uotilan kouluhanke, jonka materiaaliksi on jo päätetty massiivipuu. Hankkeeseen kuuluvat päiväkoti sekä ylä- ja alakoulu liikuntahalleineen. Lisäksi puu voi olla isossa roolissa uimahallin ja muita liikunta-, vapaa-aika- ja koulutiloja sisältävällä Karin kampusalueella, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2023. (Arkkitehti Leena Joki-Korpela). Myös puurakentamiselle kaavoitettujen alueiden toteutumisessa tilanteet muuttuvat. Uudessakaupungissa Mältinkallion puukerrostaloalue alkoi hidasteiden jälkeen edistyä autotehtaan ilmoitettua isoista rekrytoinneista.

Uutta puurakentamisen kaavaa ollaan valmistelemassa Ylivieskassa. Ylivieska perehtyi clt-hybridirakentamiseen komeasti rakentamalla kirkon, joka otetaan pääsiäisenä käyttöön. Ylivieskan keskustaan tulossa olevat puurakentamisen joenrantatontit toteuttavat suomalaiseksi asumisen unelmaksi sanottua toivetta rauhallisesta paikasta kaupungin keskustassa veden äärellä (Risto Suikkari). Tämä unelma voi täyttyä myös Kristiinankaupungissa, jossa suunnitellaan puuasuinaluetta kaupungin kupeeseen meren rantaan. Vetovoimaiselle paikalle järven rantaan sijoittuvat myös Varkaudessa vuokrataloyhtiö Wartalon suunnitelmissa olevat kaksi puurakenteista kerrostaloa, joille tuli tarve Varkauden teollisuuden kehittymisen myötä.

Nurmeksessakin on hyvin säilynyt puutaloalue, pääosin vuosilta 1880–1930. Hyvää esimerkkiä saa osaltaan kiittää siitä, että kiinteistöyhtiö Nurmeksen vuokrataloille valmistui 3-kerroksinen puukerrostalo Yhteisöpiha keväällä 2020. Koska myös uusi puurakentaminen todettiin hyväksi, tänä vuonna kiinteistöyhtiölle valmistuu toinen puukerrostalo (hallituksen pj. Veli-Matti Hurskainen). Taustalla on Pohjois-Karjalan pitkäaikainen panos puurakentamisen kehittämiseen ja yhteistyö esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Myös monella muulla alueella oppilaitosyhteistyö on tärkeä tuki puurakentamisen kehittämisessä.

Nurmeksen kanssa samoja juuria – perinteitä ja yhteistyöverkostoja – on tammikuussa 2021 naapurikaupunki Lieksaan avatulla clt-koulukampuksella. Vaikka kaupungilla ei ole puurakentamisesta strategisia kirjauksia, puu oli koulukampuksen suunnittelussa alusta pitäen ykkösvaihtoehto. Koulun clt on kotoisin Lieksan Binderholzin tehtaalta. (Hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen). Lieksan kaupungilla ja Karelia AMK:lla on avainkumppanuussopimus, jossa puurakentaminen on mukana yhtenä TKI-kehittämisasiana. 

Kurikassa kiinteistöyhtiö Kärrykartano päätti rakentaa erityisryhmien vuokra-asunnot Lakean Sydänpuu-konseptilla. Kärrykartano haluaa puurakennuksia niiden hyvän maineen ja ekologisuuden takia sekä edistääkseen puutalomoduulien teollista tuotantoa. Noin 30 asuntoa käsittävä kilpailutus aukeaa syksyllä. Ehkäpä Kurikan kaupunki seuraa Kärrykartanon esimerkkiä omassa rakentamisessaan. (Tiina Kankaanpää).

Riihimäellä kaupunki toteutti syksyllä 2020 tontinluovutuskilpailun puurakentamista suosien. Riihimäellä pääsee myös tutustumaan puurakenteiseen kaupan liiketilaan, kun Lidlin uusi myymällä avautuu vuoden lopulla.

Kauhavalla puuta on suosittu jo kauan. Uutta koulua suunniteltaessa mukana oli myös massiivipuu, mutta pari-kolme vuotta sitten se olisi ollut selvästi rankarakenteista kalliimpi. Kauhajoen tuoreessa terveydenhuollon tilahankkeessa päädyttiin hinnan takia betonirunkoon, mutta clt:tä käytetään mahdollisimman paljon (Kauhajoki: Marketta Nummijärvi). Ähtärissä tehtiin joulukuussa päätös yli 400 oppilaan koulun rakentamisesta, mutta materiaalia ei ole päätetty.   

Yksi julkisen puurakentamisen pullonkaula näyttää olevan, että aina ei vielä tiedosteta, että puurakennus ei ole puusta tehtävä kivitalo, vaan puurakennus kannattaa alusta lähtien suunnitella puurakennuksena. Osaamisen avulla sujahdetaan läpi tästä puurakentamista haittaavasta kapeikosta, joka on toistaiseksi usein nostanut puurakentamisen kustannuksia. Hyvien esimerkkien, hankintaosaamisen, tiedon ja kilpailukykyisten toimijoiden lisääntyessä ja rakennussäädösten alkaessa vaatia elinkaarivaikutusten arviointia puu tulee jatkossa yhä useammin valituksi ja lopulta vakiomateriaaliksi suurimittakaavaisessakin rakentamisessa. Osaamista on jo seutukaupungeissakin.  

Kirjoittaja on Oulussa asuva kokenut puurakentamisen edistäjä, aikaansaava monialaosaaja sekä rempseä some-vaikuttaja. Hänet löytää mm. Twitteristä: @ryhanen_aila