Artikkeli on julkaistu kesäkuussa 2021 Puu-lehden numerossa 1/2021.

Read the article in English: Wooden materials have a positive impact on human emotions

Teksti: Mia Heiskanen

Puun positiiviset hyvinvointivaikutukset on todennettu Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston Biolääketieteen mittaukset, toimilaitteet ja järjestelmät -yksikön ja Tuotantotalouden yksikön poikkitieteellisessä Wood for Good (W4G) -tutkimushankkeessa, jota johti erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä. Puuhuoneessa työskentely alensi koehenkilöiden kielteisiä tunteita ja ärtyneisyyttä sekä nosti elpyneisyyttä ja energisyyttä.

Puuta pidetään terveyttä edistävänä ja elvyttävänä materiaalina. Yleisesti tiedetään, että puu tuoksuu hyvälle ja puinen pinta tuntuu lämpimältä ja luonnolliselta. Suomalainen puutuoteteollisuus on jo pitkään käyttänyt markkinoinnissaan edellä mainittuja argumentteja puun hyvinvointivaikutuksista. Viitteitä väittämien tueksi löytyy kirjallisuudesta, mutta tieteellinen näyttö ei ole ollut tarpeeksi vahvaa. Puun hyvinvointivaikutusten todentamiselle tarvittiinkin tieteellisesti todennettua tutkimustietoa, joka tuotettaisiin huolellisesti suunnitellun koejärjestelyn avulla. Tätä taustaa vasten käynnistettiin empiiriseen koeasetelmaan perustuva Wood for Good -tutkimushanke, jonka tulokset ovat nyt selvillä.

Reilu tutkimusasetelma

Tutkimus toteutettiin kahdessa toimistohuoneessa, joista toinen oli ns. puuhuone. Sen sisustuksesta puolet oli mäntypuuta, kun taas toisen tutkimushuoneen pintamateriaalina oli maalattu kipsilevy ja vinyylikorkkilattia.

– Lähtökohtana oli luoda empiirinen koeasetelma kahden miellyttävän tilan välille, joiden ainut ero oli puumateriaali. Emme halunneet luoda asetelmaa, jossa verrataan kylmää, kliinistä tilaa puutilaan, sillä se ei olisi ollut reilua, Muilu-Mäkelä taustoittaa.

Tutkimuksessa oli mukana 61 koehenkilöä, joista jokainen vieraili tutkimushuoneissa kolme kertaa satunnaisessa järjestyksessä. Huoneissa koehenkilöt tekivät tietokoneilla testisarjan, joka sisälsi työntekemistä markkeeraavia tehtäviä, tarkkaavaisuutta mittaavan tehtävän ja psykologisia tunnetilakysymyksiä. Kysymysten avulla mitattiin koehenkilöiden elpyneisyyttä, energisyyttä, myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Koesarja sisälsi myös kaksi kertaa tehdyn tarkkaavaisuustehtävän. Niiden lisäksi koehenkilöiden fysiologisia suureita ja ns. fysiologista ”stressitasoa” mitattiin testin aikana EKG-mittarilla (Bittium Faros) ja ihon sähkönjohtavuutta mittaavalla Moodmetric-älysormuksella (Vigofere Oy). Sormus oli tutkimushenkilöiden käytössä kaksi viikkoa, eli koko tutkimuskäyntien välisen ajan.

– Pyrimme näin mittaamaan, miten työskentely-ympäristön materiaali vaikuttaa ihmisen autonomisen hermoston sympaattisen ja parasympaattisen hermostonosan aktiivisuustasapainoon, eli onko keho enemmän levossa vai aktiivinen erilaisissa ympäristöissä testisarjan eri vaiheissa.

Puumateriaalin stimuloiva vaikutus yllätti

Muilu-Mäkelä myöntää, että tutkimustulokset yllättivät hänet.
– En uskonut, että puumateriaali voisi olla niin voimakas stimulantti, että se näkyisi näinkin selvänä erona tutkimushuoneiden välillä. Tuloksissa kävi ilmi, että koehenkilöiden kielteiset tunteet olivat koko testisarjan ajan matalampia puuhuoneessa. Koehenkilöt kokivat itsensä energisemmiksi astuttuaan puuhuoneeseen, ja elpyneisyyttä kuvaava mittarikin sai korkeammat lukemat puuhuoneessa.

– Emme havainneet ajattelua vaativan työn aikana fysiologisia eroja huoneiden välillä, mutta erot korostuivat testin jälkeisen lepojakson aikana, jolloin ympäristö pääsi vaikuttamaan heihin. Lepojakson jälkeen koehenkilöt tekivät tarkkaavaisuustehtävän uudestaan, jolloin virheiden määrä oli hieman pienempi puuhuoneessa. Tutkittavien fysiologia oli enemmän kallellaan hermoston sympaattiselle puolelle puuhuoneessa lepojakson aikana ja sen jälkeen. Teimme siitä johtopäätöksen, että koehenkilöiden vireystila eli fysiologinen aktiivisuus oli korkeampi puuhuoneessa levon aikana ja heti sen jälkeen, mikä johti parempaan tarkkaavaisuuteen. Testisarja nosti koehenkilöiden ärtyneisyyttä molemmissa huoneissa, mutta ärtyneisyyden taso oli testin lopussa matalampi puuhuoneessa.

– Kaikki psykologiset arvioinnit siis osoittivat, että puumateriaali vaikuttaa ihmiseen myönteisesti.

Uutta tutkimustietoa pohjaksi puutuotteiden
myyntiargumenteille

Muilu-Mäkelä kuitenkin muistuttaa, että W4G-tutkimuksessa ei mitattu työn tuottavuutta.

– Tutkimustuloksista voidaan tehdä olettamus, että työnantajan investoinneilla työympäristöön on myönteinen vaikutus työntekijään, mikä voi näkyä työn tuottavuudessa. Tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta selvittämään, minkä verran suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla saavutettava myönteinen vaikutus nostaa työn tuottavuutta erilaisissa ja eri lailla tuottavissa työtehtävissä.

– Toivottavasti riittävillä toistomittauksilla ja, koehenkilöiden määrillä toteutetut ja validoiduin mittauksin todennetut tutkimustulokset antavat nyt paremmat edellytykset puutuoteteollisuuden yrityksille hyödyntää niitä myyntiargumenttien rakentamisessa. Ainakin yrityksillä on nyt käytettävissä tutkimus, johon he voivat markkinoinnissa viitata, Muilu-Mäkelä toteaa.

• Katso myös Puuinfon Puun käyttö sisätilassa ja sisustamisessa -webinaaritallenne
• Lue Puulehti 1/2021 kokonaisuudessaan.
• Seuraava Puulehti ilmestyy lokakuussa 2021. Tilaa se itsellesi (maksuton SAFA:n, RIL:n, RIA:n, SI:n, SIO:n, TKO:n, RKL:n, RTY:n ja Ornamon henkilö- ja opiskelijajäsenille kotiosoitteeseen postitettuna)
• Puulehden mainostajien valitsemat artikkelit julkaistaan printtilehden lisäksi e-artikkeleina.