Kuhmo – Globaalisti tunnettu biotalouden menestystarina metsän keskellä
Puolen miljoonan hehtaarin metsä nimeltä Kuhmo, on Suomen metsäkeskeisin kaupunki, joka on tunnettu korkeatasoisesta musiikki- ja kirjallisuuskulttuurista, erityisesti kamarimusiikista ja Kalevalasta sekä yhteisöllisestä elämäntavasta, jossa arvostetaan hyvän jakamista, osaamista ja laatua. Biotalous käynnistyi Kuhmossa tervanpoltosta, ja nyt Kuhmo on edelläkävijä sekä uusiutuvan energian käytössä että puurakentamisen kehittämisessä. Kuhmo on ottanut biotalouden strategiansa ytimeen ja metsät brändinsä keskiöön. Yhtenä näkyvänä tekona tästä on puurakentamisen edelläkävijyys ja puutuoteklusteri Woodpoliksen kehittäminen, joka toimii kärkijoukossa ekologisen rakentamisen innovaatioiden kehittämisessä yhteistyössä yritysten kanssa.
Kuhmolainen puutuoteklusteri Woodpolis on syntynyt ajatuksesta rakentaa lähellä olevan raaka-aineen ja mekaanisen puuteollisuuden ympärille paikallisesti hyvinvointia synnyttävää, kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa sekä palveluita. 1990-luvulla alkunsa saanut Woodpolis on tänä päivänä jo 18 yritystä käsittävä keskittymä, jossa jokaisen toimijan panos tähtää metsän jalostusasteen nostoon. Yritystoiminta palvelee monipuolisesti rakentamisen tarpeita ja puurakentaminen on Woodpoliksen tulevaisuuden kehityksen ja vientimahdollisuuksien keskiössä. Alueen yrityksen tuottavat mm. sahatavaraa, CLT-levyjä, taso- ja tilaelementtejä, hirsitaloja, höylätavaraa, puisia elementtejä ja rakenteita, sekä erilaisia asiantuntijapalveluita.
Kuhmon kaupungin vahva rooli puurakentamisen kehittämistyössä näkyy myös puurakentamiseen liittyvien hankkeiden osalta. Kuhmon Tuupalan puukoulussa toteutettiin uraauurtava Puurakentamisen terveysvaikutukset -tutkimushanke, jossa tutkittiin puurakentamisen terveysvaikutuksia ja alakoululaisten kokeman stressin lähteitä. Hankkeen päätavoitteina on tuottaa luotettavaa, puolueetonta ja kaikille avointa tietoa puukoulun terveysvaikutuksista ja terveydelle todennäköisesti hyödyllisistä ominaisuuksista sekä levittää tutkimuksen tuloksia mahdollisimman laajasti ja siten tehdä tunnetuksi puurakentamisen hyötyjä. Tutkimuskohteena toimi vuonna 2018 toimintansa aloittanut Tuupalan puukoulu, joka on ainutlaatuinen ja moderni puurakentamisen uranuurtaja. Lopullinen tutkimusraportti julkaistaan lähiaikoina ja tuloksia esitellään Kuhmon kaupungin puurakentamiseen keskittyvässä seminaarissa joulukuussa (16.12.2021).
Toisen käynnissä olevan puurakentamisen hankkeen päämääränä on rakentaa puinen sote-asema Kuhmoon. Ympäristöministeriön ja Kuhmon kaupungin rahoittamassa Puinen sote-asema -hankkeessa on tarkoitus hyödyntää hybridirakentamista (betoni-puu) sekä kainuulaisten yritysten osaamista. Tavoitteena on kehittää hankintamalli, joka poikkeaa perinteisestä rakennushankkeesta sekä rakentaa lokaalimalli ja -verkosto hankkeen toteuttamiseksi. Tällä hetkellä osana hanketta Kuhmon kaupunki ja Woodpolis kehittävät muunneltavissa olevaa puista tilaelementtiä, josta haetaan vaihtoehtoista mallia sote-rakentamisen tarpeisiin.
Näiden lisäksi käynnissä on Kainuun biometsätalouden uusi ekosysteemi -hanke, jonka päätavoitteena on rakentaa Kainuun kunnille oma puurakentamisen tai puu/hybridirakentamisen strategia ja selvittää edellytykset puutuotealan uudistumiselle. Neljännessä UpWood Erasmus -hankkeessa Woodpolis edustaa Suomen puutuoteklusteria neljän muun maan rinnalla. Hankkeen päätavoitteena on kehittää energiatehokkaan puutuoteteollisuuden uusi harjoittelumalli sekä oppimateriaali, joka huomioi uusimman teknologian ja prosessit sekä parantaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Yhteistyössä:
Artikkeli on osa Puupäivän 2021 sisältöä. Rakennuttajapäivässä Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kertoo puheenvuorossaan ”Puurakentaminen kaupunkikehittämisen strategisena valintana” Kuhmon matkasta globaalisti tunnetuksi puurakentamisen hyödyntäjäksi www.puupaiva.com