Rakentamisen Topten-käytännöt Rakennustarkastusyhdistyksen uudella verkkosivualustalla
Rakennusvalvontojen sekä rakennusalan toimijoiden yhdessä laatimat rakentamisen Topten-käytännöt ennaltaehkäisevät virheitä ja edistävät hyvää rakentamistapaa. Lisäksi Topten-käytännöt tukevat rakentamiseen liittyvän lainsäädännön soveltamistyötä, yhdenmukaistavat rakennusvalvontojen lupa- ja tarkastusmenettelyihin liittyviä käytäntöjä sekä parantavat rakennusvalvontapalvelun ennakoitavuutta asiakkaan suuntaan. Käytännöt on kirjattu kortiston muotoon. Ilmaisena verkkopalveluna jaettava kortisto käsittää runsaat 80 erilaista asiakirjaa, joita rakentamisen lupa- ja katselmustoiminnasta vastaavat viranomaiset, rakennushankkeisiin ryhtyvät, rakennusten suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat tahot sekä muut rakennusalan toimijat voivat hyödyntää.
Alan yhdessä sopimat käytännöt täydentävät lainsäätäjän asettamia raameja
Osa rakentamista ohjailevasta sääntelystä sisältää väljyyttä, jotta sitä olisi mahdollista soveltaa joustavasti erilaisissa tilanteissa. Säädöstekstiin ei liene tarkoituksenmukaista kirjoittaa auki, selittää tai määritellä yksityiskohtaisesti kaikkia niissä käytettyjä käsitteitä, eikä säädöksiä laatiessa myöskään ole mahdollista ennustaa etukäteen kaikkia niitä tilanteita, joita yksityiskohtaisissa lain soveltamistilanteissa voi tulla eteen. Varsin usein lait ja asetukset osoittavatkin vain ne raamit, joiden sisällä rakentamisessa on toimittava. Niiden lisäksi tarvitaan yksityiskohtaisempia lain soveltamiseen liittyviä ohjeita sekä niitä täydentäviä, rakennusalan toimijoiden yhteisesti sopimia käytänteitä. Uuden rakentamislain voimaan astuessa 1.1.2025 yhteisten käytänteiden tarpeen uskotaan entisestään lisääntyvän.
Ilmainen kortistopalvelu on kuntien ja rakennushankkeiden edustajien vapaasti hyödynnettävissä
Rakentamisen Topten-käytännöissä on kyse kuntien rakennusvalvontojen ja rakennusalan toimijoiden yhdessä laatimista käytännöistä, joiden tavoitteena on mm. ennaltaehkäistä virheitä ja edistää hyvää rakentamistapaa, tukea rakentamista ohjailevan lainsäädännön soveltamistyötä, yhdenmukaistaa rakennusvalvontojen lupa- ja tarkastusmenettelyihin liittyviä käytäntöjä sekä samalla parantaa rakennusvalvontapalvelun ennakoitavuutta asiakkaan suuntaan. Käytännöt on kirjattu kortiston muotoon.
Ilmaisena verkkopalveluna jaettava kortisto käsittää tällä hetkellä runsaat 80 erilaista asiakirjaa, joita rakentamisen lupa- ja katselmustoiminnasta vastaavat viranomaiset, rakennushankkeisiin ryhtyvät, rakennusten suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat tahot sekä muut rakennusalan toimijat voivat hyödyntää. Kortistosta suurin osa koostuu rakentamisen lainsäädäntöä täsmentävistä tulkintakorteista. Lisäksi kortistossa on esim. hyvään ja laadukkaaseen rakentamistapaan kannustavia, tai vaikkapa rakennuslupaprosessin ja sitä seuraavan katselmusvaiheen kulusta ja asiakkaalta edellytettävistä toimenpiteistä kertovia ohjekortteja. Kortistoon kuuluu myös erilaisia lomakemuotoisia kortteja, joita rakennusvalvonnan asiakkaat voivat täyttää ja tallentaa rakennuslupa-asioidensa liiteasiakirjoiksi rakennusvalvontojen sähköisiin asiointijärjestelmiin.
Hyödyntäminen
Vaikka kortiston nimi viittaa löyhästi kymmeneen suurimpaan, ja vaikka korttien valmistelutyö tehdään valtaosin kymmenen suurimman kaupungin yhteistyönä, kortistoa voivat hyödyntää omassa neuvonta- ja ohjaustyössään kaikki halukkaat kunnat. Kortistoa on tällä hetkellä ilmoittanut hyödyntävänsä 35 erikokoista ja toimintaympäristöltään hyvinkin erilaista kuntaa: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Tuusula, Rauma, Kerava, Kaarina, Raasepori, Mäntsälä, Valkeakoski, Naantali, Akaa, Forssa, Janakkala, Ylivieska, Uusikaupunki, Kalajoki, Kauniainen, Masku, Tammela, Jokioinen, Ypäjä ja Humppila. Kuntakäyttäjien lisäksi myös rakennusvalvonnan asiakkaat ovat löytäneet kortiston: vanhalla toptenrava.fi-verkkosivustolla on vieraillut kuukausittain 8 000–10 000 kävijää, ja korttiliitetiedostojen latauksia on tehty kuukausittain 15 000–25 000 kpl.
Historia
Topten-kortiston historia juontaa juurensa vuonna 2009 alkaneesta pääkaupunkiseudun kuntien – Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen – rakennusvalvontojen yhdessä laatimista käytännöistä, jotka tunnettiin PKS-kortiston nimellä. Kun kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvontapäälliköiden yhteistyö alkoi tiivistyä 2010-luvun alkupuolella, huomattiin, että samantapainen kortisto voitaisiin laatia myös kymmenen suurimman kaupungin tulkintojen ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Tämän mandaatin turvin Topten-kortiston syntyä lähti edistämään asiasta ammatillisesti erittäin innostunut, alkujaan Vantaan kaupungin rakennusvalvonnassa työskennellyt ja nykyisin Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtajana toimiva diplomi-insinööri Pasi Timo. Timon henkilökohtainen työpanos ja näkemys on toiminut kantavana voimavarana yhteisen kortiston luomisessa sekä kortistotyöskentelyn kehittämisessä. Ensimmäinen ”Topten”-nimen alla laadittu, kantavien rakenteiden laatusuunnitelmaa koskeva kortti julkaistiin virallisesti vuoden 2017 lopulla pksrava.fi-verkkosivulla. Kesäkuussa 2021 verkkosivusto vaihtoi nimekseen toptenrava.fi.
Uusi digitaalinen julkaisualusta lokakuussa 2023
Kaksivuotisessa (10/21–12/23), Suomen kymmenen suurimman kaupungin yhteisessä ja valtiovarainministeriöltä digikannustinrahoitusta saaneessa hankkeessa teknisen käyttö- ja ylläpitoikänsä loppupäähän tullut vanha toptenrava.fi-alusta korvataan uudella julkaisualustalla. Hankkeen myötä Topten-kortiston omistajuus ja verkkoalustan hallinnointi siirtyvät Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:lle.
RTY on yhdistys, joka strategiansa mukaan toimii kuntien rakennusvalvontahenkilöstön välisenä yhdyssiteenä, tekee työtä rakennusvalvontaan kuuluvien alojen ja toimintatapojen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi sekä edistää jäsentensä ammatillista kehitystä.
RTY:n ja Topten-kortiston välisen uuden yhteenliittymän toivotaan:
- vahvistavan käsitystä yhteisesti sovittujen käytäntöjen hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta rakentamisen alalla,
- viestivän siitä, että yhteistyössä laadittu kortisto on kaikkien Suomen kuntien vapaasti hyödynnettävissä sekä
- parantavan palvelukokonaisuuden yleistä löydettävyyttä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Uudella, lokakuussa 2023 julkaistavalla alustalla voimassa olevat kortit on toteutettu lähes kokonaan verkkosivupohjaisesti. Uudistamistyön yhteydessä korttien rakennetta on täsmennetty, ja sisältöjen esittämisen tapaa on yhdenmukaistettu ja korttiin liittyviä metatietoja on rikastettu parempien haku- ja suodatustoiminnallisuuksien mahdollistamiseksi. Kortit ovat myös saaneet tietosisällön ”silmäiltävyyttä” helpottavat sisällysluettelot, minkä lisäksi niihin on kytketty korttikohtainen palautteenantomahdollisuus. Kortisto on saanut uudella alustalla myös RTY:n organisaatioilmeeseen sovitetun, uuden visuaalisen ilmeen sekä oman tunnistettavan Topten-logon. Uudistamistyössä on myös kiinnitetty huomiota palvelun mobiilikäytettävyyteen, tietoturvallisuuteen ja tietosuojanäkökohtiin.
Uudella alustalla on haluttu mahdollistaa aikaisemmasta poiketen vanhentuneiden korttien/ korttiversioiden selaaminen. Tämä tapahtuu voimassa olevasta kortistosta erillisen korttiarkiston puolella. Palvelulla on arkistollista arvoa, mutta sen tyypillisin käyttötapaus liittynee tilanteisiin, joissa kortista julkaistaan uusi versio rakennushankkeen ollessa kesken. Rakennushankkeilla voi olla verrattain pitkä elinkaari (aina suunnittelun aloittamisesta luvan hakemiseen ja edelleen loppukatselmointiin saakka) ja viranomaistoiminnan näkökulmasta käytäntönä on, että hankkeen ohjauksessa sovelletaan alusta loppuun samoja tulkintoja ja ohjeita – käytännössä niitä, jotka ovat olleet voimassa rakennuslupa-asian vireille tullessa. Tällöin sekä rakennushankkeen ryhtyvän ja hänen edustajiensa, että rakennushankkeen viranomaisvalvonnasta vastaavien tahojen etuna on, että aikaisempiin ohjeisiin voidaan tarvittaessa palata helposti. Korttiarkiston lisäksi uudella alustalla on haluttu mahdollistaa rakentamislain myötä voimaan astuvien uusien korttien etukäteinen selaaminen. Palvelun käyttäjät voivat tutustua 2025 vuoden alussa käyttöön otettaviin kortteihin niille varatussa erillisessä listausnäkymässä sitä mukaa, kun niitä valmistuu.
Asiakasviestinnän parantamiseksi uudella alustalla on mahdollistettu esim. RSS-syötteiden tilaaminen uutisartikkeleista, alustalla julkaistujen uutisartikkeleiden jakaminen yleisimmissä sosiaalisen median kanavissa sekä uusien korttien/korttiversioiden julkaisemiseen liittyvien sähköpostiheräteviestien tilaaminen. Myös kunnan ilmoittaminen Topten-kortiston käyttäjäksi sekä mahdollisuus toimittaa kuntalogo Topten-kortiston markkinointikäyttöön käy jatkossa kätevästi suoraan verkkosivujen kautta.
Organisaatio
Kortistotyöskentelyssä on mukana kaikkiaan noin 250 osallistumisaktiivisuudeltaan erilaista henkilöä, joista suurin osa työskentelee Suomen kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnoissa. Kymmenen suurimman rakennusvalvonnan ohella korttityöskentelyyn osallistuu myös muiden kuntien rakennusvalvontaviranomaisia, alue- ja valtiotason viranomaisia, ympäristöministeriön edustajia sekä laaja joukko merkittäviä rakennusalan toimijoita ja järjestöjä: kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Pientaloteollisuus PTT ry, Rakennustietosäätiö RTS sr, Rakennustieto Oy, Rakentamisen Laatu RALA ry, Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry sekä Rakennustarkastusyhdistys RTY ry.
Korttien valmisteluorganisaatio jäsentyy kahdeksaan ammattialaan, joista jokaisella on oma ohjausryhmänsä ja sen alaiset kortteja valmistelevat työryhmät. Ammattialakohtaisia ohjausryhmiä ovat:
- ARK Pääsuunnittelu ja arkkitehtuuri
- RAK Rakennetekniikka
- TATE Talotekniikka (aikaisemmin LVI)
- PALO Paloturvallisuus
- KORRAK Korjausrakentaminen
- HIILI Hiilijalanjälki ja kiertotalous
- TIEMA Tietomallit
- LAKI Yleiset lainopilliset kysymykset
Lisäksi organisaatioon kuuluu ammattialakohtaisia ohjausryhmiä johtava sekä korttiaiheista ja valmistelutyön resursoinnista päättävä johtoryhmä, sekä valmiiden korttien vahvistamisesta ja julkaisemisesta päättävä johtokunta.
Kirjoittajat:
Emilia Tommila, Tampereen kaupunki ja Topten-alustan kehittämishanke (kuva)
Markku Hienonen, Rakennustarkastusyhdistys RTY
Topten-alusta ja -käytännöt mukana Puupäivässä 2.11.2023
